Huono eristys voi pilata talon

Betonilattian päälle rakennettavan puulattian koolausvälit on helppo täyttää eristeillä.

Se voi kuitenkin johtaa ongelmiin, sillä maasta nouseva kosteus siirtyy betonin läpi ja kastelee uuden puulattian.

Etenkin vanhat betonilattiat ovat usein kosteita, sillä niiden alle ei ole asennettu muovia tai muuta kos­ teutta eristävää kerrosta. Kymmeniä vuosia vanha eristävä kerros voi olla rikki, jolloin maan kosteus nousee betoniin halkeamista. Ongelmaa ei voi ratkaista asentamalla betonin päälle uuden höyrynsulun.

Höyrynsulkua ei voi asentaa myöskään eristeiden ja uuden puulattian väliin, sillä silloin kosteus tiivistyy eristeisiin ja koolauksiin. Höyryn­ sulun pois jättäminenkään ei ole hyvä vaihtoehto, sillä silloin sisäilman kos­ teus voi tiivistyä eristeiden kylmälle puolelle.

Tilanteeseen ei ole hyvää ja helppoa ratkaisua. Yksi mahdollisuus on lisätä lattiaan vain 50 milliä eristettä, mutta sekin voi johtaa vaikeuksiin betonin päällä. Ainoa varma keino on piikata vanha betonilattia palasiksi, vaihtaa lattian alla olevat maakerrokset ja rakentaa koko lattia uudestaan.

Lattiaa pitää kaivaa noin puoli metriä syvemmäksi, rakentaa 300- 400 milliä paksu kapillaarikerros, joka estää veden nousun maasta. Samalla lattiaan pitää asentaa höyrynsulku, eikä lattialämmityksestäkään ole haittaa.

LUE LISÄÄ: Mihin väliin höyrynsulku kuuluu?

Eristettä ei periaatteessa voi olla liikaa, mutta se pitää paikkansa vain tietyllä varauk sella. Eristeet eivät saa haitata talon kosteusteknistä toimintaa tai estää ilman kiertämistä.

Liian lähelle räystästä asennetut eristeet voivat tukkia välikaton ilmaraot.

Silloin kosteus ei tuuletu ulos vaan alkaa kertyä eristeisiin ja rakenteisiin. Kattorakenteet homehtuvat ja lahoavat, ellei kosteus tuuletu pois.

Eristeiden lisääminen voi olla vaaraksi yläpohjalle myös siinä tapauksessa, että liian paksu eristekerros estää kosteuden tuulettumisen ulkoilmaan. Välikatolla pitää olla sitä parempi tuuletus ja höyrynsulun pitää olla sitä tiiviimpi, mitä enemmän yläpohjassa on eristettä.

Vanha yläpohja on voinut tuulettua siksi, että siinä on ollut vain 150-200 milliä villaa. Jos sen päälle lisätään toinen mokoma, kosteus alkaa kertyä eristeisiin.

Lämpöä ei kannata päästää hukkaan lattian läpi. Rossipohjan eristäminen ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta, sillä ryömintätila on usein liian ahdas paikka, jossa ilma ei kierrä kunnolla.

Jos ilman kierto estetään lisäämällä lattian alle kymmeniä senttejä eristettä, ilman kierto voi loppua kokonaan.

Joissakin tapauksissa talon rossipohja on säilynyt kunnossa juuri siksi, että sen läpi on vuotanut paljon lämpöä. Jos lämmön vuotaminen estetään eristämällä, ryömintätilan lämpö tasapaino saattaa järkkyä ja kosteus alkaa lisääntyä.

Rossipohjan lisäeristäminen on helppoa ja järkevää lattian purka­ misen yhteydessä. Silloin vanhojen eristeiden tilalle voi vaihtaa nyky­ aikaiset ja tehokkaat eristeet, jotka eivät vie sen enempää tilaa kuin vanhat. Silloin ilma pääsee kiertämään yhtä hyvin kuin ennenkin.

LUE LISÄÄ: Eristä kylmyys ryömintätilasta

Tavallinen tee se itse -rakentaja joutuu asentamaan höyrynsulkumuoveja tai -papereita varsin harvoin. Höyrynsulku asennetaan rungon eristeiden sisäpuolelle, mutta höyrynsulun päälle voi asentaa lisäksi viisi senttiä paksun eristekerroksen.

Pahimmassa tapauksessa seinässä alkaa kasvaa hometta höyrynsulusta huolimatta.

Homeongelmat johtuvat miltei poikkeuksetta siitä, että höyrynsulku vuotaa.

Edes kaikki ammatti rakentajat ei-vät aiemmin ymmärtäneet tiiviin höyryn-sulun merkitystä, ja muoveihin puhkottiin reikiä esimerkiksi sähkörasioiden takia.

Nykyään ohjeet ja määräykset ovat selkeitä. Höyrynsulkuun ei saa jäädä reikiä, muovi- ja paperikaistaleet pitää limittää ja teipata yhteen, ja jopa niitinreiät neuvo-taan teippaamaan umpeen. Läpivientejä varten on kehitetty valmiita kappaleita.

Höyrynsulun sisäpuolelle asennettava lisäkoolaus ja eristekerros pitävät höyryn- sulun ehjänä, sillä silloin naulat ja ruuvit eivät puhko höyrynsulkuun turhia reikiä.

Höyrynsulkumuovien tai -paperien asentaminen ei ole kovin helppoa. Työt pitää tehdä huolellisesti pienintä yksityis-kohtaa myöten, jotta höyrynsulku toimii oikein.

LUE LISÄÄ: Höyrynsulkuopas

Moni omakotitalon omistaja haluaa ottaa kellaritilat asuinkäyttöön viimeistä nurkkaa myöten. Tiloista on helppo tehdä lämpimät rakentamalla ulkoseinää vasten lisä koolaus ja eristämällä seinä mineraalivillalla.

Valitettavasti se on todella vaarallista, sillä kaikki kellarin seinät ovat enemmän tai vähemmän kosteita. Villa estää kosteuden siirtymisen rakenteiden läpi, jolloin se tiivistyy koolauksiin. Kosteat koolauslaudat ovat erinomainen kasvualusta homesienille.

Kellarin seinät kannattaa eristää ulkopuolelta aina, kun se on mahdollista. Samalla eristeiden ulkopuolelle voi lapioida sepeliä, joka johtaa veden tehokkaasti pois seinän vierestä. Samassa remontissa sepelin alle on helppo asentaa salaojaputket ja vesipumppu, jotka pitävät talon perustukset kuivina kaikissa olosuhteissa.

Ulkopuolinen lisäeristäminen ei ole aina mahdollista. Kaivinkoneen vuokraaminen on kallista, minkä lisäksi koko piha pitää kunnostaa töiden jäljiltä.

Onneksi kellarin seinät voi eristää turvallisesti myös sisäpuolelta. Kevytbetoniharkot tailevyt ovat diffuusio­ avoimia eli päästävät kosteuden siirtymään lävitseen.

LUE LISÄÄ: Eristä kellari ja säästä rahaa

Lisäeristyksen aiheuttamat ongelmat johtuvat yleensä siitä, ettei asentaja tiedä, mitä eristeiden sisällä tapahtuu. Kun kylmä ja lämmin ilma kohtaavat, kosteus tiivistyy vedeksi.