Johdanto
Ohjeet
Tämä ryömintätila on avoin maape-rään saakka. Jotta alhaalta nousevalta kosteudelta voitaisiin välttyä, maa-perä katetaan paksulla karkealla soraaineksella, jolloin kondenssivesi voi tiivistyä esteettä maaperään.
Sora-aines puhdistetaan huolelli-sesti, jotta siihen ei jää mitään orgaa-nista materiaalia, kuten lehtiä, pape-ria, multaa tai puruja, joka voisi kos-teissa olosuhteissa toimia alustana sieni- ja bakteerikasvustolle. Ylös nousevaa kosteutta voi estää myös valamalla lattian kuivatetun maa-pohjan päälle, mutta tämä vaatii teho-kasta jatkuvatoimista ilmastointia.
1Vanhassa talossa saadaan lisä-eristekerrokselle tilaa kiinnittämällä lattiapalkkien alle poikittain kulkevat uudet palkit. Tässä uudessa talossa lattiapalkit ovat kuitenkin varsin korkeita, 220 mm.
2Ryömintätilan maaperä katetaan Ø 16-32 mm:n kiviaineksella tai muulla hyvin imevällä materiaalilla. Karkea sora käy myös hyvin.
3Kaikki orgaaninen materiaali poistetaan. Paperi, puu, kasvien jäänteet yms. luovat homesienille kasvualustan, jos kellariin muodostuu kosteutta. Tämän vuoksi orgaaninen aines kannattaa poistaa perusteellisesti.
Kun lämmin ilma kohtaa kylmän pin-nan, syntyy kondensoitumisriski, jota haluamme välttää ryömintätilassamme. Koska sokkelin sisäpuoli on usein kyl-mempi kuin tilaan tuuletuksen myötä tuleva ilma, levytämme sokkelin sisä-pinnat. Parasta olisi eristää sokkeli ulkopuolelta, mutta se on iso urakka.
Laajentuvasta polystyreenivaahdosta tehdyt eristelevyt voidaan naulata kiinni leca-harkkosokkeliin. Jos sokkeli on valettu, eristelevyt kiinnitetään ruu-veilla. Kondensoitumisesta on eniten ongelmia kesällä, kun ilma tuntuu muu-ten kuivalta. Lämmin ilma sisältää paljon vettä, ja maaperä on lähes aina kylmempi kuin ulkona oleva ilma.
1Mittaa etäisyys palkkien ala reu-nas ta maanpintaan ja vähennä lu vusta 5 cm, niin tiedät, kuinka korkeita eris televy-jen tulee olla. Palkkien alapuolelle on ni mit-täin jätet tävä tilaa alapohjan eriste levyil le, jotka kannattelevat pehmeitä villalevyjä.
2Eristelevyjä on helppo sahata myös käsisahalla. Työstä selviää nopeammin pyörösahalla, mutta sen jäljiltä koko talo on kuin lumituiskun peittämä.
3Leikkaa useampi levy kerrallaan. Säästät aikaa, ja jos maanpinta on hieman epätasainen, sitä voi hieman oikaista niin, että se istuu eristelevyihin.
4Levyt kiinnitetään sokkeliin 100 mm:n galvanoiduilla nauloilla. Jos sokkeli on valettu, levyt voi kiinnittää ruuveilla. Levytys on työläs tehtävä ahtaissa tiloissa, mutta voit lohduttautua sillä, että tätä ei tarvitse tehdä kuin kerran.
5Naulat isketään levyn aluslaatan läpi, joka auttaa kantaa ”sulautumaan” tasaisesti levyn kiinteään mutta haavoittu-vaan pintaan. Laatan koko on sovi tet tava siihen materiaaliin, jota laatta pitää kiinni. Kysy rautakaupasta oikeaa kokoa.
6Levyihin sahataan aukot tuuletus aukkojen kohdalle joko pisto sahalla tai pitkällä veitsellä. Tuuletusaukkoi hin palaamme myöhemmin, sillä niillä on tär-keä merkitys ryömintätilan ilmanvaihdolle.
7Sokkelin kahden pinnan rajakohta suljetaan ylimääräisellä levykaistaleella. Se on välttämätöntä tässä, kun muuratut leca-harkot on asetettu valetun sokkelin päälle. Molemmat pinnat katetaan levyillä ja ylimenokohta suljetaan.
Valtaosa eristyksestä toteutetaan pehmeillä mineraalivillalevyillä, jotka painetaan palkkien väliin, ja jotka ovat yhtä paksuja kuin palkit.
Aikaisemmin tämän tyyppiset villa-levyt saatettiin asentaa teräsverkon päälle, mutta me asennamme pehmeät levyt niiden alapuolella olevien kanta-vien eristelevyjen päälle. Alapuolen eristelevyt ovat jäykempiä, joten ne kantavat pehmeämmät eristeet. Jäykät levyt toimivat myös tuulensuojalevyinä.
Tällöin luodaan paksumpi eristeker-ros ja myös katkaistaan palkkien väliset kylmäsillat ja poistetaan epätiiviydet palkkien ja eristeiden välistä.
1Jäykistä eristelevyistä sahataan pari kappaletta. Valmistajat kutsuvat tähän kohteeseen tarkoitettuja eristemateriaale-jaan eri nimillä. Kantavat eristelevyt toimivat samalla myös tuulensuojalevyinä.
2Eristelevyt naulataan kiinni alapuolelta. Jälleen kerran on vain kestettävä hankala työasento ja suojauduttava hengityssuojaimella ja suojalaseilla, hansikkailla sekä ihon tiiviisti peittävillä työvaatteilla.
3Lyömme kolme 100 mm:n naulaa jokaiseen levyyn jokaista palkkia kohti - pl. sokkelin reunus, jossa levyt ma-kaa vat seinälevyjen päällä, jolloin kaksi nau-laa riittää. Ruuvinväännin, torx-ruuvit ja mag neettipää olisivat tässä parhaat työkalut.
4Eristeitä on helpoin leikata eriste-veitsellä, mutta vanha käsisaha käy yhtä hyvin. Nikkarimme näyttää hyvän niksin: Sen sijaan, että viiltokohdan merkitsee, kohdan voi ”lukita” metri mitalla ja sor-milla ja sahauksen aloittaa mitan reunasta.
Asennamme maapohjalle vahvan muo-vin, jolla estetään kosteuden ylösnousu.
Vaikka peite on täysin tiivis, emme peitä sillä tätä rakennustapaaa käyttäes-sämme koko pinta-alaa kuten tekisim -me, jos pohja olisi valettu ja se pitäisi sulkea kosteudelta ja radonilta. Nyt reunoil-le jätetään 10 cm:n vapaat kaistaleet. Tämä sen vuoksi, että jos sokkelin sisä-seiniin muodostuisi kaikista ponniste-luistamme huolimatta hieman kondens-sivettä, se pääsee imeytymään maahan reunoilta paljaan sorakerroksen läpi.
Sora kannattaa jättää keskeltä hieman korkeammaksi, jotta muovin päälle jostakin mahdollisesti tullut vesi valuu reunoille ja imeytyy sieltä pois.
1Kosteussulku levitetään uusien eristelevyjen alle maapohjalle. Muovikaistaleet on helpompi leikata pituu-teen jo ennen kuin ryömii ahtaaseen tilaan. On ryömittävä varovasti, jotta muovi ei sitä levitettäessä vaurioidu.
2Sokkelin reunoille jätetään noin 10 cm leveä peittämätön kaistale, jotta kondenssivesi voi imeytyä maahan. Muovinreunoille on laitettu kivet. Jos muo-vikaistaleita tulee useampia, ne limite tään reilusti ja saumojen päälle laitetaan kivet.
Palkkien väliset tilat täytetään eristeillä. Eristeen paksuus sovitetaan palkin korkeuteen, jotta tila täyttyy tiiviisti ja kokonaan. Sopivan eristepaksuuden löy-tämisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, sillä niitä on tarjolla useita.
Leveyskin on varmasti oikea, jos palkkiväli on tavanomainen k/k 600 mm miinus palkin paksuus. Eristeiden on syytä olla 4-5 mm palkkiväliä leveämpiä.
Palkkien ja eristeiden päälle asennetaan höyrynsulku. Se estää lämmintä ilmaa kulkeutumasta alaspäin eristeisiin ja viilentymästä niin paljon, että ilmassa oleva kosteus tiivistyy ja bak-teerit ja sienet pääsevät kehittymään. Samalla estetään radonin kohoaminen.
1Palkkien välit täytetään eristeillä. Ne kannattelevat vain omaa pai noaan ja voivat siten olla peh meämpiä ja jous ta-vampia kuin kantavat eristelevyt - ja myös edullisempia ja parem min eristäviä. Aseta levy, jonka päällä voit työskennellä.
2Eristeen on täytettävä tila kokonaan. Jos levyt ovat liian kapeita, ilma kiertää niiden sivuja pitkin. Liian leveät levyt taas ahtautuvat niin, että ilma kiertää niiden ylä- tai alapuolella. Varsinkin kulmissa levyjen on oltava tiiviisti.
3Höyrynsulku levitetään. Toisin kuin kosteussulkua laitettaessa, höyrynsulun on tultava täysin tiiviisti myös seiniä vasten, jotta se ei päästä ilmaa kulkeutumaan talosta eristeisiin (talosta tulee tiivis, kun seinät eristetään).
4Sivuilla muovi niitataan kiinni. Hakaset pitävät muovin paikallaan, kun nes muovi teipataan tai niitataan seinien kosteus sulun päälle. Lattiapinnalla kais taleet asetetaan tiiviisti palkkien päälle 20 cm:n limityksin.
Nyt voimme sulkea lattian ja peittää kaikki tekemämme rakenteet ja ratkai-sut, joiden avulla talo saadaan pysy-mään lämpimä nä ja mukavan tuntuisena monta vuotta eteenpäin.
Kantava lattia tehdään tähän tarkoi-tukseen valmistetuista 22 mm:n lastu-levyistä. Levyissä on vahvat urat ja pon-tit sekä sivu- että päätyreunoissa, joten päätysaumoja ei tarvitse välttämättä kohdistaa juuri palkkien päälle. Lattian teko sujuu näin nopeasti, ja materiaalia säästyy paljon, sillä ensimmäisestä rivistä yli jäänyt levynpala voidaan käyttää seuraavan rivin alussa.
Levyjen päälle voi asentaa parketin, linoleumia tai muun pinnoitteen.
1Kantava lattia ruuvataan kiinni palkkeihin 4,2 x 55 mm:n lastulevy-ruuveilla. Päällipinta on kova, joten valitse itsesenkkaavat ruuvit saadaksesi kannat täysin upotettua. Urat ja pontit liimataan yhteen kaikissa reunoissa.
TÄRKEÄÄ: Vierekkäisten levyjen liitosreunat eivät saa olla samalla kohtaa.
2Seinien vierustalle jätetään noin 10 mm elämisvaraa, jotta lattia voi elää hieman. Rako peittyy aikanaan seinälevyjen ja jalkalistojen alle. Raon ansiosta viimeinen lattialevyrivi on myös helpompi saada asetettua uraan.
3Viimeistelyä vaille valmis
Vaikka lattiasta vielä puuttuu varsinainen lattiapinnoite, on tärkeimmät materiaalit nyt saatu paikoilleen: lattia pysyy lämpi -mänä ja ryömintätila kuivana, ja kantava lattia suojaa tätä kaikkea.
Materiaalit
• 50 mm:n laajentuvaa polystyreenilevyä sokkelin sisäpintojen eristämiseen
• 50 mm:n vankkoja mineraalivillalevyjä kantavaa eristekerrosta varten
• 220 mm joustavaa mineraalivillaa täyte-eristekerrokseen (paksuus palkkien mukaan)
• 0,2 mm:n muovia kosteussulkua ja höyrynsulkua varten
• 22 mm:n lattialastulevyjä
• Puuliimaa
• 4,2 x 55 mm:n lastulevyruuveja
• 100 mm:n galvanoituja nauloja tai 80 mm:n ruuveja
• Eristekiinnittimiä, niittejä
Vie aikaa
4-5 päivää / 30 m2
Hinta
Noin 35 € / m2 (+ tuuletus ja seinän eristys)
Vaikeusaste
Eristystyöt ahtaissa paikoissa eivät aina ole helppoja, eikä lattian alla ole mitenkään mukava maata. Mutta jos jaksat puurtaa, työ palkitsee lopulta hyvin.
Piirustus
Kellarin kylmyys ja kosteus kuriin
Kellarin kylmyyden ja kosteuden poistamisesta - ja taloa vaurioittavasta kosteudesta - on kirjoitettu iät ja ajat. Me katoim me maaperän hyvin imevällä karkealla kiviaineskerroksella. Se peitetään kos-teussululla. Sokkelin vierustalle jätetään rako, jotta mahdollinen kondenssivesi voi imeytyä maaperään. Sokkelin sisäpinta eristetään poly-styreenilevyillä. Lattiassa on 2 eristekerrosta: paksu mineraalivillakerros palkkien välissä ja ohuemmat eristelevyt palkkien alla. Ne kannattelevat paksua kerrosta ja sulkevat kylmäsillat. Eristeen ja lattian väliin asetetaan höyrynsulku.
Video
Vinkit & niksit
Lehtiversio
Lataa lehtiversio
Lataa artikkeli pdf-muodossa samanlaisena kuin se julkaistiin alunperin Tee Itse -lehdessä.
