24 lämmintä lattiavinkkiä

Lämmitysputket voi asentaa kannattimien tasoon, kun lattialämmitysjärjestelmää asennetaan puulat-tiaan. Asenna ensin eristeet (A) kannattimien (C) väliin, mutta vain siihen korkeuteen, että tilaa jää 15 cm:n välein asennettaville rimoille (D), laudoille (E) ja lämmönjakolevyille (F). Asenna lopuksi vielä yksi eristekerros (B) rimojen väliin.

Laudat (E) kiinnitetään rimoihin, ja niiden päälle asennetaan ohuet lämmönjakolevyt (F), joihin läm-mitysputket painetaan. Nyt putket lepäävät vakaasti rimoituksella. Jäljellä on enää lattiapaperin (H) asen-nus ja lattialautojen (J) kiinnitys kannattimiin.

Raudoitusverkon silmät so-pivat hyvin lämmitysputkil-le. Jos lämmitysputket vale-taan lattiaan, putket kiinnite-tään verkkoon. Jos verkko pyr-kii nousemaan, leikkaa siitä pätkä ja paina se eristeeseen.

Jos lattialämmitys halutaan koko taloon, joiden-kin huoneiden putket kulkevat usein toisen huoneen läpi. Tällöin ne kannattaa eristää huoneen läpimenomatkalta.

Jos eristäminen unohtuu rakennusvaiheessa, lämpöä on myöhemmin vaikea hallita. Huonee-seen tulee nopeasti liian kuuma, jos sen läpi kulkee muita putkia eikä lämpöä toisaalta ehkä riitä huoneisiin, joissa sille olisi käyttöä.

Jotta lämmön saisi jaettua tasai-sesti koko lattiaan, vesi kiertää pex-putkissa jatkuvasti, ja veden lämpötila pysyy paljon alhaisem-pana kuin seinäripusteisissa läm-pöpattereissa. Järjestelmän ohjaamiseksi sähköasentaja asentaa pumppu- ja shunttiryhmän lämmönlähteen ja lattian väliin. Lämmin vesi johdetaan lämmön-lähteestä putkea (1) pitkin termos-taattiventtiiliin (2). Kun huone kyl-menee, venttiili päästää hieman lämmintä vettä kiertovesipump-puun (3), joka kierrättää vettä latti-assa (4). Venttiili päästää läpi vain sen verran vettä, että pex-putkissa oleva vesi lämpenee sopivaksi.

Jos talossasi on lattialämmitys, voit säätää termostaatin pari astetta pienem-mälle ilman, että talo tuntuu kylmem-mältä. Lämpötilan laskeminen asteella säästää 5-6 % energiaa.

Huoneen lämpötilan tuntee helposti ja-loissa. Jos huonetta lämmitetään patte-reilla, lämpö nousee heti ylös kattoa kohti. Kun ilma jäähtyy, lämpö laskeutuu ja liukuu lattiaa pitkin pattereita kohti. Tämä tuntuu jaloissa kylmältä ja vetoisalta. Jos huonetta lämmitetään lattiasta ylöspäin, lämpötila nousee koko lattian laajuudelta ja lämpö leviää tasaisesti. Jalat pysyvät lämpöisinä ja pää mukavan viileänä.

Vanhojen talojen savi- tms. eristeet voi jättää paikoilleen, kun asentaa vesikiertoista lattialämmitystä vanhaan välipohjaan. Eristeet vaimentavat ääniä ja suojaavat tulipalolta. Kun kannattimet oikaistaan tasoon, vanhoille eristeille jää lisää tilaa.

ENNEN: Lattialaudat (A) on naulattu palkkeihin (B). Yllä olevassa katossa on olkia ja rappausta aluslaudoituksen (C) päällä. Savi (D) eristää tulipalolta ja ääniltä.

JÄLKEEN: Jätä savikerros (D) paikoilleen, jos tilaa on niin paljon, että sen päälle voidaan asentaa vähintään 100 mm eristevillaa (E). Palkit oikaistaan kiinnittämällä niiden sivuihin 25 x 100 laudat (F). Näiden lautojen päälle naulataan lautakerros (G) sopivin välein, jotta lämmönjakolevyt ja pex-putket voidaan työntää niiden väliin. Ylimmäksi kerrokseksi asennetaan kelluva lattia (H) paksun lattiapaperin päälle.

Vanhat lattialaudat voi usein käyt-tää uudelleen, kun vanhaan puulat-tiaan asennetaan lattialämmitys.

Jotta lämpöputkien alle saataisiin eristettä ja korkeutta säästettäisiin, poistetaan vanhat lattialaudat ensin. Ne voi käyttää uudestaan samassa kerroksessa lämmönjako-levyjen ja pex-putkien kanssa. Put-kiin jätetään 3 cm rakoa, ja putkien väleiksi jätetään vähintään 30 cm, jolloin rakenne sopii levyille.

Kun lämpöputkia ja lämmönjakole-vyjä asennetaan aluslaudoitukselle, seinustalla voidaan kääntyä kolmeen tapaan. Usein kahta lautaa lyhenne-tään 15 cm seinän (A) vierustalla, mutta letkut voi viedä myös lautojen (B) alta. Keittiössä letkut pitää kääntää ennen kaappia (C).

Maailmalla on tarjolla myös taitetta-via lämpölevyjä. Järjestelmä koostuu saranoiduista vanerilevyistä, jotka on varustettu lämmönjakolevyin ja urin 12 mm putkia varten. Ohuet viiluker-rokset mahdollistavat vain 14 mm paksun lattian asentamisen. Lattian kokonaiskorkeus on näin vain 29 mm.

Asennettaessa lämpö-putkia lämmönjako-levyihin on hyvä olla kaksi tekijää, mutta puulattiaan asennusta tehdessä pex-putkien kesyttämisestä selviää yksinkin. Etene rulla kädessä ja aseta putkea uriin varovasti. Varo, ettet kierrä putkea, sillä siitä on haittaa.

Kun pex-putket vale-taan betoniin, on lähes mahdotonta toimia yksin. Työhön on paras valjastaa kolme ihmistä: yksi pitää rullaa, toinen ohjaa putket paikoilleen ja kolmas kiinnittää ne.

Aikaa ja rahaa voi säästää käyttämällä valmiiksi sekoi-tettua betonia. Näin ei joudu laskemaan sementin, soran ja hiekan määriä, välttyy myllyn vuokraukselta eikä ystäviä tarvitse välttämättä värvätä raskaaseen työhön. Myös piha säästyy työn jäljiltä.

Valmisbetoni toimitetaan jopa kahdeksan betonikuutiota sisältävässä pumppuautossa, josta betoni voidaan pumpata letkuilla jopa niinkin pitkälle kuin 45 metrin päähän.

Lämpöputkien sijoittaminen ta-saisesti onnistuu varmimmin käyttämällä muovista asennus-nauhaa. Nauhat (mm. Uponor) ovat 60 cm pitkiä ja ne voidaan yhdistää klikkaamalla. Yläpuo-lella on kiinnikkeet pex-putkille, alapuolella hampaat, jotka painetaan eristelevyihin. Ennen valua putkien päälle asennetaan raudoitusverkko. Nauhoja voi käyttää myös betonialus-tassa ja kiinnittää silmukoilla.

Vaikka päättäisi itse valaa betonin, voi unoh-taa kottikärryjen kus-kaamisen ja selkäkivut. Noin 30 €:n päivävuok-ralla voi vuokrata hihna-kuljettimen, jota pitkin voi siirtää sekä kosteita että kuivia materiaaleja.

Lämmönjakolevyissä on kapeat urat, joista levyt voi taittaa il-man työkaluja. Levyt on parempi sijoittaa pienin raoin kuin aivan päällekkäin. Levyt jakavat tasai-sesti lämpöä, vaikka ne ovat varsin ohuita. Alumiini johtaa läm-pöä erittäin hyvin.

Pex-putket voi kiinnittää suoraan valu-teräslevyille. Kätevimmät teräsle-vyt mahdollistavat esim. kannatti-mien päälle valun, ja lämpöputket voidaan kiinnittää kiinnikkeillä.

Putkien juoksutus kannattaa piir-tää levyihin ja esiporata kiinnikkeille reiät, ennen kuin ryhtyy vetä-mään putkia. Reiät porataan 6 mm poralla 30 cm:n välein.

Kiinnikkeet on tarkoitettu sekä 16 mm että 20 mm putkille, joten ne ovat hieman tiukkoja paksummille putkille. Ne naputetaan levyyn ja kiinnitetään rihlatusta varrestaan.

Työssä on hyvä olla mukana useampi, jolloin yksi voi pidellä rullaa ja ohjata putkea.

Sähköiset lattialämmityskaa-pelit voi myös kiinnittää levyihin.

Sähköllä lämmittäminen on kallista ja kallistuu luultavasti edelleen. Sähkölämmitystä valittaessa on syytä perehtyä asiaan ja miettiä valintaan vaikuttavia muita tekijöitä.

Lämmitys vai mukavuus? Jos lattialämmityksellä lämmitetään huone, energiaa kuluu paljon. Jos lat-tian lämpö riittää, energiaa kuluu vähemmän.

Korjauskohde vai uudisrakennus? Korjauskohteeseen on vaikea saada 20-25 mm lisäkorkeutta, jonka ohuinkin vesikiertojärjestelmä vaatii. Vesi-kiertoinen järjestelmä valetaan yleensä noin 100 mm paksuun betoniin tai asennetaan puulattiaan, sen sijaan sähkö vaatii vain 10 mm korkeustilaa.

Ympäri vuoden vai lämmityskauden? Sähkö-järjestelmän voi käynnistää ja sammuttaa, mutta vesikiertoinen vaatii yleensä koko läm-mitysjärjestelmän toimintaa.

Mitä kunta sanoo? Sähkö saa usein olla vain täy-dentävä lämmönlähde. Kaukolämmölle, betonin paksuudelle yms. voi olla paikallisia määräyksiä.

SÄHKÖTOIMISEN LATTIALÄMMITYKSEN joh-dot sijaitsevat niin tiheässä, että 10 mm tasoiteker-ros jakaa lämmön riittävän tasaisesti. Johdot on usein verkotettu. Verkon voi poistaa ja sitä voi katkoa, mutta kaapeleita ei saa muuttaa.

EDUT: Edullinen hankkia • Helppo asentaa • Vähän korkeustilaa • Riippumaton lämmitysjärjestelmäs-tä • Termostaatin voi laittaa huoneen ulkopuolelle

HUONOT PUOLET: Tarkka asennus • Kallis käyttää.

VESIKIERTOISESSA LATTIALÄMMITYKSESSÄ muoviputki kuljettaa lämmintä vettä lattiassa. Putket liitetään lämmitysjärjestelmään, esim. keskuslämmitykseen tai kaukolämpöön.

EDUT: Halpa käyttää • Ei oikosulkupelkoa • Ei kyl-miä alueita, lämpö jakautuu nopeasti tasaisesti

HUONOT PUOLET: Vaatii lämminvesijärjestelmän • Vaatii lisää korkeustilaa • Toimii vain, kun koko järjestelmä on käytössä • Kalliimpi asentaa • Vaatii huonetermostaatin.

Rullaa lämpöverkko paikalleen aina niin, että kaapelit ovat päälläpäin. Aloita termos-taatin läheltä, jotta johdot yltävät siihen, kun sähköasentaja kytkee verkon.

Kaapelit kattavat yleensä koko lattian tasaisesti, pois lukien alueet, joissa lämpöä ei tarvita (kaapin ja WC-istuimen alla jne). Mukavuuslämmön voi kohdistaa halua-miinsa kohtiin. Kaapelit eivät saa asettua toistensa päälle.

Ennen kuin ryhdyt rullaamaan lämpöverk-koa lattialle, kannattaa tarkistaa, että kaa-pelit ovat kunnossa ja valmistajan ilmoituk-sen mukaisia. Pyydä sähköasentajaa tar-kistamaan verkko, kun hän saapuu asenta-maan termostaattia. On nimittäin harmil-lista tasoittaa ja laatoittaa ja huomata vasta lopuksi, että lämmitysverkko on viallinen.

Kylmät lattialaatat voi helpolla ja halvalla tavalla muuttaa lämpimäksi laattalattiaksi. Sähkökaapelit liimataan laat-toihin kuumaliimalla tai tei-pillä. Tämän jälkeen kaapelei-den päälle levitetään tasoite, ja sen päälle uudet laatat. Helppoa ja nopeaa, ja tulok-sena on mukavuuslämpöä, joka täydentää pattereita tai muita lämmönlähteitä.

Sähköistä lämmitysverkkoa ei tarvitse valaa erityisen syvälle laatoittaakseen lattian. Kun lämpökaapelit tai -verkko on liimattu lattiaan, laatta-laastin voi levittää suoraan kaapeleiden ja verkon päälle ja painaa laatat laastiin. Menettely säästää työtä, materiaalia ja korkeustilaa.

Liimaa kaapelit ja ver-konreunukset lattiaan, jotta ne eivät kohoile märästä tasoitteesta. Molempiin tarkoituksiin on helpointa käyttää kuumaliimapistoolia. Myös teippiä voi käyt-tää, mutta teipinpalojen pitää olla tarpeeksi pieniä, jotta tasoite tarttuu alustaan.

Tee palapelistä suunni-telma lämmitysverkon asentamiseksi. Kokoa palapeli paperille, jolla on pohjapiirustus huo-neesta. Näin tiedät, kuinka monta verkkoa tarvitset, ja miten ne kannattaa sijoittaa.

Sähköinen lattia-lämmitys on helpoin ostaa koottavana sarjana. Esimerkiksi Devin järjestelmä koostuu lämpöma-toista ja varaajaan ja termostaattiin vievistä putkista. On myös järjestelmiä erikoistiloja varten.

Kaapelit voivat sijaita jo valmiiksi lämpöäjakavassa foliossa, joka asennetaan kelluvalle puulattialle. Tämä on kalliimpi ratkaisu, mutta helpompi kuin kaapeleiden valu laastiin. Molemmat keinot sopivat sähkön kalleuden vuoksi parhaiten pienten huoneiden mukavuuslämmitykseen, kohteisiin, joi-hin ei voi tuoda vesiputkia tai joissa harvoin tarvitaan läm-pöä. Verrattuna 10 cm:n betonikerrokseen vesikiertolämpöi-neen sähkölämmitteiset lattiat reagoivat niin nopeasti, että tila tuntuu lämpimältä, kunhan lattiaa hieman lämmitetään.