Perustietoa lämpöpumpuista

Lämpöpumppu toimii sähköllä, mutta se tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.

Vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde on Suomen oloissa 3–4 kilowattituntia yhtä kilowattituntia kohti. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde on hieman heikompi.

Ulkolämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen eniten. Lämpöpumput ovat tehokkaimmillaan, kun lämpötila on lähellä nollaa, mutta pumppujen hyötysuhde heikkenee kovalla pakkasella. Monissa lämpöpumpuissa on lisäksi suoralla sähköllä toimiva vastus, joka menee päälle silloin, kun lämpöpumpun tuottama lämpö ei riitä pitämään taloa lämpimänä.

Sähköpatteri tuottaa saman verran kilowatteja lämpöenergiaa kuin se käyttää sähköä. Ilmalämpöpumppu on kolme kertaa tehokkaampi. SCOP-luku kertoo hyötysuhteen. Mitä korkeampi luku, sitä parempi hyötysuhde.

Lämpöpumppu pitää mitoittaa talon koon ja lämmitystarpeen mukaan. Talon energiankulutus riippuu neliöiden lisäksi siitä, kuinka hyvin talo on eristetty, onko siinä yksi vai kaksi kerrosta ja kuinka hyvin lämmitysjärjestelmä toimii.

Lämpöpumpun mitoituksessa pitää olla tarkkana, sillä väärän kokoinen pumppu kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Liian pieni lämpöpumppu joutuu käyttämään usein apuna suoraa sähkölämmitystä ja liian iso lämpöpumppu käyttää ylimääräistä energiaa.

Myös talon eristys vaikuttaa siihen, kuinka tehokas lämpöpumpun pitää olla. Jos talossa on paksut eristeet ja uudet ikkunat ja ovet, lämpöpumppu pääsee vähemmällä ja toimii paremmalla hyötysuhteella varsinkin kovilla pakkasilla.

Vesi-ilmalämpöpumpun voi liittää sekä pattereilla toimivaan vesikiertoiseen lämmitykseen että lattialämmitykseen tai molempiin.

Lämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä viileämpää vettä talon lämmittämiseen tarvitaan. Käytännössä se tarkoittaa, että lämpöpumppu toimii tehokkaammin lattialämmityksen kuin pattereiden kanssa.

Lämpöpumppuja myyvät yritykset osaavat yleensä laskea pumpun sopivan koon vanhojen kulutustietojen perusteella.

Lämpöpumpun valinta voi tuottaa vaikeuksia, sillä valikoima on laaja. Mistä voi tietää, mikä pumppu on paras?

Lämpöpumpun valinnassa ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa eikä uskoa sokeasti valmistajan ilmoittamaan hyötysuhteeseen, sillä se voi kertoa pumpun toiminnasta aivan erilaisessa ilmastossa.

Voit vertailla muiden käyttäjien kokemuksia, lukea testejä ja kysyä pumpuista suosituksia asennusliikkeiltä. Tarkista myös, kuinka pitkän takuun eri valmistajat antavat pumpuille.

Lämpöpumpusta lähtee ääntä – ja se koskee sekä ilmalämpöpumppuja että vesiilmalämpöpumppuja. Se tarkoittaa, että pumpun melutasoon kannattaa kiinnittää huomiota ja valita mahdollisimman hiljainen malli samanlaisista vaihtoehdoista. Pumpun teknisissä tiedoissa kerrotaan sekä sisä- että ulkoyksikön melutaso desibeleissä (dB).

LUE MYÖS: Näin hiljennät meluavan ilmalämpöpumpun

Ulkoyksiköstä lähtee yleensä enemmän ääntä kuin sisäyksiköstä. Vesi-ilmalämpöpumppu on tehokkaampi, joten se on yleensä kovaäänisempi kuin ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö. Harkitse tarkasti, mihin asennat ulkoyksikön, jotta sen ääni ei ärsytä sinua tai naapureita liikaa.

Myös ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoittamisessa kannattaa olla tarkkana. Jos sisäyksikkö asennetaan olohuoneeseen, se voi pitää niin kovaa ääntä, ettei olohuoneessa enää huvita olla. Silloin ilmalämpöpumpun asentamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on hyvin hiljainen, ja se asennetaan yleensä kodinhoitohuoneeseen tai kellariin, joissa siitä ei ole haittaa.

Lämpöpumpun ulkoyksikön äänenvoimakkuus saa olla vanhoilla asuinalueilla korkeintaan 50 desibeliä ja uusilla asuinalueilla enintään 45 desibeliä. Ota huomioon, että liian pieni pumppu joutuu käymään liian kovilla kierroksilla ja pitää tarpeettoman kovaa ääntä. Myös liian iso pumppu on turhan äänekäs, sillä isompi laite käy yleensä kovemmalla äänellä.

Lämpöpumpun ulkoyksikkö meluaa, ja varsinkin ilma-vesilämpöpumpusta lähtee kova ääni. Se tarkoittaa, että ulkoyksikkö pitää asentaa paikkaan, jossa se haittaa pihalla olemista ja naapureita mahdollisimman vähän. Ulkoyksikköä ei pidä asentaa tontin rajalle naapuria kohti tai sisäpihalle oman terassin suuntaan.

LUE MYÖS: 10 hyvää paikkaa ilmalämpöpumpullle

Melutasoon voi vaikuttaa ostamalla mahdollisimman hiljaisen mallin. Sen lisäksi meluntorjuntaan on muitakin keinoja, mutta tärkeintä on valita pumpun paikka huolella. Ulkoyksikköä ei kannata sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneen ikkunan viereen.

Melu ei kantaudu naapuriin kovin tehokkaasti, jos ulkoyksikön ja naapurin välissä on esimerkiksi pensaita tai vaja. Myös pitkät, ulkoyksikön edessä kasvavat ruohot vaimentavat ääntä tehokkaasti, toisin kuin kovat laatat, jotka eivät ime ääntä vaan heijastavat ääniaallot eteenpäin. Ulkoyksikön eteen voi asentaa myös meluaidan tapaisen seinämän, joka vaimentaa ääntä 5–10 desibelin verran. Pyri välttämään myös sitä, että ulkoyksikön tärinä siirtyy taloon. Voit estää sen valamalla ulkoyksikölle erillisen jalustan.

Älä asenna ulkoyksikköä terassin tapaiselle kevyelle alustalle, sillä se vahvistaa tärinää. Yksi vaihtoehto on ripustaa ulkoyksikkö seinälle erikoiskiinnikkeillä.

Ulkoyksikköä ei saa sijoittaa piharakennuksen sisälle tai muihin paikkoihin, joissa ilma ei pääse kiertämään vapaasti.

Vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö sijoitetaan yleensä kellariin tai kodinhoitohuoneeseen. Se sopii esimerkiksi pannuhuoneeseen vanhan öljykattilan tilalle.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö ripustetaan seinälle siihen huoneeseen, jota sillä on tarkoitus ensisijaisesti lämmittää. Pumppu voi lämmittää myös osan viereisistä huoneista, jos väliovet pidetään auki. Asenna pumppu korkealle, jotta lämpö leviää esteettä koko huoneeseen.

Lämpöpumpun mitat riippuvat sen tyypistä. Sekä vesi-ilmalämpöpumput että ilmalämpöpumput ovat kaksiosaisia laitteita, joissa on laatikkomainen ulkoyksikkö, joka asennetaan talon seinustalle.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön koko voi olla esimerkiksi 80x60x30 senttiä. Vesiilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on isompi, esimerkiksi 110x110x80 senttiä.

Sisäyksiköt ovat erilaisia. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on suorakaiteen muotoinen laatikko, jonka koko voi olla esimerkiksi 85x30x23 senttiä. Se asennetaan sen huoneen seinälle, jota pumpulla on tarkoitus ensisijaisesti lämmittää.

Vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on isompi. Se on kuin iso kaappi, jonka koko voi olla 180x65x65 senttiä. Siinä on tilaa lämminvesivaraajalle, ja sen voi sijoittaa kodinhoitohuoneeseen tai kellariin.

LUE MYÖS: Lämpöpumpun suojakotelo: Rakenna se alle 100 eurolla

Lämpöpumpun käyttöikä vaihtelee hieman sen tyypin mukaan.

Yleensä ilmalämpöpumppu kestää 10–15 vuotta ja vesi-ilmalämpöpumppu 15–20 vuotta.

Vesi-ilmalämpöpumppu kannattaa huoltaa noin kahden vuoden välein, jotta se toimii mahdollisimman tehokkaasti. Säännöllinen huolto pidentää laitteen käyttöikää. Huoltaminen kuuluu valtuutetulle asentajalle tai yritykselle.

Kyllä. Vesi-ilmalämpöpumppuja myydään myös osamaksulla ja leasing-sopimuksilla, joissa asiakas maksaa asennusmaksun, kuukausimaksun ja energiamaksun toteutuneen käytön mukaan.
Sopimus kattaa laitteeseen tulevien vikojen huoltamisen, eikä se vaadi yhtä isoa alkusijoitusta. Pumpun liisaaminen tulee yleensä pitemmän päälle kalliimmaksi kuin ostaminen.

Kyllä. Joitakin ilmalämpöpumppuja voi ohjata langattoman verkon kautta. Se on kätevää esimerkiksi kesämökille mennessä, kun mökin voi panna lämpiämään valmiiksi.

Kyllä. Jotkut lämpöpumput voi kääntää toimimaan toisinpäin eli viilentämään taloa lämmittämisen sijaan. Silloin pumppu toimii ilmastointilaitteena kuumana kesäpäivänä.