Kellarin seinän rappaaminen diffuusioavoimella laastilla

Kellarinseinään tiivistynyt kosteus voi saada rappauksen tai tapetin irtoamaan ja jättämään seinään paljaita läikkiä. Ne näyttävät ilkeiltä ja huolestuttavilta, ja jos et pääse niistä eroon, ne aiheuttavat isompia ongelmia.

Teknisesti kosteusläikät syntyvät siten, että kosteus hajoittaa rappauksen. Toisin sanoen rappaus ei enää pysy tii-viisti kiinni seinässä ja lohkeilee irti. Samanaikaisesti vesi kuljettaa muuratusta seinästä suola-ainesta, jolloin rap-pauksen sisäpintaan syntyy puristusta, ja rappaus voi lopulta irrota kokonaan.

Markkinoilta löytyy useita erikoislaasteja, jotka hylkivät vettä mutta sallivat seinän hengittää (diffuusiovapaa). Lisäksi ne kiinnittyvät erittäin hyvin ja pysyvät kiinni myös seinissä, joista tavalliset peruslaastit irtoavat - myös kosteuden rasittamassa seinäpinnassa.

Rappaus ei toki kestä ikuisesti, mutta paljon pidempään kuin muut tuotteet. Jos pinnassa on vakavia kosteusvauri-oita, esimerkiksi jatkuvan sadeveden jäl-jiltä tai nousseen pohjaveden seurauk-sena, kertarappaus vesitiiviillä laastilla ei riitä. Mutta jos kyse on kondensoitu-misesta (lämmin ilma kohtaa kylmän pinnan), erikoislaastia on hyvä olla varastossa. Jotta et tekisi turhaa työtä, selvitä ensin vauriosi laatu.

Tunnista kosteusvaurio

Kosteusvaurioita voi syntyä monesta eri syystä, ja niihin on yhtä monta ratkaisua. Tässä kerrotaan kaksi merkittä-vintä kellarin kosteuden lähdettä ja keinot huomata ne.

• Kondensoituminen. Kellariseinän kosteus voi johtua kondensoitumi-sesta, jolloin lämmin ilma kohtaa kylmän pinnan - hieman kuten lasin huurtuessa. Kun seinä jäähtyy ulkopin-naltaan maan lämmön mukaan ja huoneen sisäilmaa lämmitetään, kella-rissa voi syntyä ongelmia. Erityisesti niitä saattaa ilmetä kaappien tai mui-den tiiviisti kellarinseinää vasten ase-tettujen esineiden takana, missä ilma ei kierrä vapaasti. Jos kosteusläikät juontuvat tästä, hengittävän erikois-laastin käyttö voi olla ratkaisu.
• Ulkopuolinen vesi. Seinien kos-teus saattaa tulla myös ulkopuolelta, joko sadekuuroista tai nousseesta poh-javedestä. Pienemmistä vaurioista voi selvitä vesitiivillä laastilla, mutta isom-mat kosteusvauriot tai jopa tulvat ovat asia erikseen. Vaikka kuinka paljon haluaisi panostaa yksinkertaiseen ja halpaan ratkaisukeinoon, tästä ei yleensä selviä muulla kuin perusteelli-sella salaojituksella.
• Tunnista kosteusongelma. Usein voi olla hankala havaita, mistä suunnasta kosteus tulee. Annamme vinkin, jolla pääset tutkimisen alkuun: Aseta pala vahvaa, kirkasta muovi-kelmua kellarinseinän sisäpinnalle ajanjaksoksi, jolloin seinä on kuiva. Teippaa kelmun reunat ympäriinsä, jotta kelmun sisään ei pääse ilmaa. Kun kosteus taas saapuu, voit tarkistaa, kumpi puoli muovikelmusta tulee kosteaksi. Jos se puoli kelmusta, joka on seinäpintaa vasten, kostuu märäksi, kosteus tulee sieltä, mutta jos kosteutta muodostuu kelmun toiselle puolelle, kyse on kondensoitumisesta.

LUE LISÄÄ:
Kostumista voi torjua sisältäkin
Kosteus pois kellarin seinästä
Kellaritilojen kosteus kuriin