Sisältökatsaus
1. Uhka ylhäältä
Miksi vesi uhkaa?
Rankkasateet ovat voimistumassa ja vuotuiset sademäärät lisääntymässä, kun ilmasto lämpenee. Lämmin ilma sisältää enemmän kosteutta, ja vettä haihtuu ilmaan aiempaa enemmän.
Sademäärien odotetaan lisääntyvän Suomessa keskimäärin 10–15 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Suurin osa lisäsateista tulee talvisin. Talonomistajan kannalta pahinta on, että kesäsateista on tulossa rankempia kuin ennen.
Näin ratkaiset asian
Rankkasateet aiheuttavat ongelmia, jos vettä ei johdeta tehokkaasti pois katolta ja viemärit ja kaivot tulvivat. Ratkaisu on johtaa vesi tehokkaasti pois maan pinnalta ja varmistaa, että räystäskourut pystyvät vetämään kaiken katolle satavan veden.
Hulevesikasetti
Tee näin: Yksi ratkaisu on johtaa pihalle ja katolle satava vesi maassa olevaan kokoajakaivoon ja sieltä hulevesikasettiin.
Tämän takia se toimii: Vesi menee kasettiin hulevesiviemärin tai jätevesiviemärin sijaan. Se voi estää viemärien ja pihan tulvimisen rankkasateella.
Lue lisää: Näin rakennat sadevesisäiliön
Räystäskourut
Tee näin: Vaihda räystäskourut isompiin. Aiemmin suositeltiin 125 millin kouruja, mutta tulevaisuudessa 150 millin kourut voivat olla hyvä idea.
Tämän takia se toimii: Kokoa isommat räystäskourut lisäävät vedenpoistokykyä 50 prosenttia.
Lue lisää täältä: Rännit
Viherkatto
Tee näin: Moniin rakennuksiin voi tehdä viherkaton kattoremontin yhteydessä.
Tämän takia se toimii: Tavallinen viherkatto imee noin 50 prosenttia vuotuisesta sademäärästä. Rankkasateella hyöty on pienempi.
Suomessa satoi vuosina 1991–2020 noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin aiemman seurantajakson aikana vuosina 1961–1990. Sateiden odotetaan lisääntyvän edelleen ilmastonmuutoksen seurauksena. Sade-ennusteet on laadittu pääasiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla sen mukaan, kuinka paljon ilmasto lämpenee eri skenaarioissa.
Sademäärien odotetaan kasvavan etenkin talvisin. Pienimmän lämpenemisen mallissa talvisin sataisi 7 prosenttia nykyistä enemmän, suurimman lämpenemisen mallissa 30 prosenttia enemmän.
Kesällä on luvassa 5–10 prosenttia enemmän sadetta kuin nykyisin. Sadepäivien määrän ennakoidaan pysyvän suunnilleen samana, joten sademäärän kasvu tulee sateiden voimistumisesta ja rankkasateiden yleistymisestä.
2. Uhka sivulta
Miksi vesi uhkaa?
Sivulta tuleva uhka voi olla monien asioiden yhdistelmä. Lisääntyvät sademäärät pitävät maan kosteana, jolloin pintakerroksiin kertynyt vesi painuu seinää vasten. Pohjaveden nousu estää vettä valumasta alaspäin, ja kellarin seinä pysyy koko ajan kosteana.
Se johtaa jossain vaiheessa siihen, että vesi tunkeutuu sisään. Lisäksi kiveysten lisääntyminen vähentää paikkoja, joissa vesi pääsee imeytymään maahan. Se tarkoittaa, että vesi voi kertyä lammikoiksi talon seinustalle.
Näin ratkaiset asian
Veden tihkumisen kellariin sivusuunnasta voi estää periaatteessa kahdella tavalla: joko sisäpuolesta pitää tehdä niin tiivis, ettei vesi pääse rakenteen läpi tai ulkopuoli pitää kuivattaa niin hyvin, ettei kosteus pääse seinään.
Ulkopuolen kuivattaminen on parempi ratkaisu, sillä se estää rakenteiden kastumisen. Salaojaremontti on kuitenkin kallis ja työläs urakka.
Salaojat
Tee näin:
Salaojien asentaminen talon ympärille on iso, kallis ja työläs projekti. Talon joka puolelle pitää tehdä kaivanto, jonka pohja on selvästi kivijalan alapuolella. Salaojaputket asennetaan kuopan pohjalle, ja salaojien päälle levitetään mursketta, jotta vesi valuu tehokkaasti alaspäin.
Salaojaremontin yhteydessä kellarin seiniin kannattaa asentaa eristelevyt. Salaojittavat eristeet nostavat kellarin lämpötilaa ja johtavat veden tehokkaasti alaspäin salaojaputkille.
Tämän takia se toimii:
Salaojat toimivat kuin maahan upotetut räystäskourut, jotka johtavat veden salaojakaivoon ja sen kautta hulevesiviemäriin. Lisääntyvät sademäärät ja rankkasateet saavat pihan tulvimaan ja voivat kääntää veden valumaan kellarin seiniä kohti. Silloin vesi kastelee kellarin seinät ja lattian, jos talon vieressä ei ole toimivia salaojaputkia.
Jos vesi kastelee seinän, se näkyy sisäpuolella irti lohkeilevana rappauksena ja voi saada ilman tuntumaan tunkkaiselta. Pahimmassa tapauksessa vesi valuu kellarin seinän läpi valtoimenaan. Salaojat, murske ja eristelevyt pitävät seinän kuivana ja lämmittävät lisäksi kellarin sisäilmaa.
LUE LISÄÄ: Kuivatusjärjestelmä kellariin
Vedenkestävä laasti
Tee näin:
Hakkaa vanha laasti irti ja rappaa kellarin seinät uusiksi vesitiiviillä tasoitteella. Anna massan kuivua viikon päivät ja maalaa pinta diffuusioavoimella maalilla, joka antaa kosteuden siirtyä rakenteen läpi.
Tämän takia se toimii:
Kellarin seinien kosteus johtuu useimmiten sadevesistä, mutta myös korkealla oleva pohjavesi voi kastella seiniä. Vähäisen tihkumisen voi estää vesitiiviillä tasoitteella, joka pitää kosteuden ulkona mutta antaa vesihöyryn siirtyä ulos.
Jos kellarin seinä on hyvin kostea, vesitiivis laasti ei riitä, vaan ulkopuolelle tarvitaan salaojat.
Linjakouru
Tee näin:
Poista kivet ja asennushiekka, jotta saat tilaa kourulle ja betonille. Merkitse kiveuksen korko linjalangalla, jotta saat asennettua linjakourun oikealle tasolle. Kourun pinnan pitää jäädä 3–5 milliä kiveyksen alapuolelle.
Kun betoni on kuivunut, levitä päälle asennushiekkaa ja asenna kivet ritilää vasten.
Tämän takia se toimii:
Kiveys estää vettä imeytymästä maahan. Se tarkoittaa, että vesi pitää johtaa pois kaivoon tai ojaan, jotta se ei valu talon seinustalle tai keräänny lätäköksi keskelle pihaa ja huuhdo hiekkaa pois kiveyksen alta.
Linjakouru kokoaa veden ja johtaa sen edelleen viemäriin tai hulevesikasettiin.
3. Uhka alhaalta
Miksi vesi uhkaa?
Pohjaveden korkeus vaihtelee vuosittain ja vuodenaikojen mukaan. Lisäksi Suomi voidaan jakaa neljään eri vyöhykkeeseen sen perusteella, miten pohjavesi käyttäytyy. Ilmastonmuutos siirtää vyöhykkeitä nopeasti pohjoisemmaksi. Nykyisin suurin osa suomalaisista asuu alueella, jolla pohjavesi on korkeimmillaan huhti-toukokuussa.
Pohjaveden pinta on yleensä 2–5 metrin syvyydessä, ja taso vaihtelee melko hitaasti. Joillakin alueilla pohjavesi voi kuitenkin nousta kellarin lattiaan asti.
Lisäksi korkealla oleva pohjavesi voi hidastaa sadeveden imeytymistä maahan. Se tarkoittaa, että kellarin lattia voi olla kostea ja piha veden vallassa, vaikka talon ympärillä on salaojat.
Näin ratkaiset asian
Varmista, ettei pohjavesi pääse nousemaan kellarin lattian tasolle. Voit estää sen johtamalla veden salaojia pitkin kaivoon ja pumppaamalla veden eteenpäin hulevesiviemäriin. Pihalla sadevesi pitää imeyttää maahan aiempaa paremmin, jotta se ei keräänny lätäköiksi.
Kaivo sisäpuolelle
Tee näin:
Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun kellarin lattiaa lasketaan remontissa alaspäin huonekorkeuden lisäämiseksi. Pohjavesi on aiempaa lähempänä lattiaa ja nousee betoniin asti, kun pohjavesi on erityisen korkealla. Vesi voi tihkua tiettyihin paikkoihin lattiassa olevien rakojen läpi.
Lattian alle asennetaan salaojaputkia, jotka johtavat veden kaivoon, josta se pumpataan viemäriin tai hulevesikasettiin. Tässä kellarissa kaivo on seinien sisäpuolella kellarin teknisessä tilassa, mutta kaivon voi tehdä myös talon ulkopuolelle.
Tämän takia se toimii:
Pohjaveden korkeus vaihtelee vuodenajasta ja vuodesta toiseen, mutta asumisen kannalta eniten vaikutusta on sillä, kuinka syvällä pohjavesi asuinalueella yleensä on. Jos pohjaveden pinta on yleensä noin kahdessa metrissä, kellarin syventämistä kannattaa harkita kahteen kertaan. Jos kuitenkin päätät syventää kellaria, johda vesi salaojaputkia pitkin kaivoon ja pumppaa se kunnan viemäriin.
Pumppu pitää huolen siitä, ettei pohjavesi pääse nousemaan lattian rakenteisiin asti. Silloin betonilattiaan ei kohdistu painetta, joka saisi veden tihkumaan rakojen läpi lattialle.
Ruohokennot
Tee näin:
Ruohokennoille tehdään samanlainen pohja kuin tavallisille pihakiville. Aluksi poistetaan multainen pintamaa, sen jälkeen maahan levitetään mursketta ja asennushiekkaa. Ruohokennot asennetaan hiekkaan, ja kennot täytetään mullalla ja ruohonsiemenillä.
Tämän takia se toimii:
Aina, kun ruohoalueen tai kukkapenkin päälle tehdään kiveys, vedelle jää vähemmän tilaa imeytyä maahan. Ruohokennot tekevät maan pinnasta kestävän mutta päästävät veden valumaan lävitseen.
Ruohokennoja voi käyttää esimerkiksi pihateiden, terassien ja pihakujien pohjana.
LUE LISÄÄ: Näin teet kestävän nurmikon nurmikennoilla!
Imeytyskuoppa
Tee näin:
Imeytyskuoppaa käytetään yleensä vähäisten jätevesien imeyttämiseen, mutta sillä voi hankkiutua eroon myös liiasta sadevedestä. Kuoppa tehdään pihan matalimpaan kohtaan, johon vesi valuu luonnostaan. Veden voi johtaa kuopalle myös kouruja tai putkia pitkin.
Kuopan pinnalle levitetään mursketta, soraa tai pikkukiviä, jotta vesi valuu nopeasti syvemmälle. Voit istuttaa kivien keskelle perennoja, ruohoja ja pensaita, jotka kestävät sekä kuivuutta että märkiä oloja.
Tämän takia se toimii:
Vesi pääsee pois paikoista, joihin se kertyy lätäköiksi tai joista se valuu taloon. Suuri osa vedestä imeytyy kasvien juuriin, mutta osa valuu syvemmälle.
LUE MYÖS: 6 tapaa kuivattaa nurmikko
