Tiikki, azobe ja mahonki ovat kovuudestaan ja kestävyydestään tunnettuja trooppisia jalopuita. Jalopuiden suosio on perustunut pitkälti siihen, että ne ovat monta kertaa kestävämpiä kuin mänty ja monet muut kotoperäiset puulajit.
Asiat ovat kuitenkin muuttuneet. Hollantilainen yritys on keksinyt menetelmän, joka parantaa männyn kestävyyttä. Asetyloinniksi kutsuttu menetelmä muuttaa pehmeän männyn rakenteen kovaksi ja pidentää puun käyttöikää huomattavasti.
Valmistaja kutsuu superpuuta Accoyaksi ja lupaa, asetyloidut mäntylaudat kestävät ulkoilmassa 50 vuotta ja 25 vuotta maahan upotettuina.
Asetylointi muuttaa puun rakenteen sydänpuuta myöten. Se tarkoittaa, että käsittelyn vaikutukset eivät rajoitu vain puun pintaan kuten huonosti painekyllästetyssä puussa vaan leviävät koko puuhun.
Näin asetylointi toimii
Puu käsitellään etikkahappoanhydridilla 100–120 asteen lämmössä. Etikkahappo sitoutuu puun hydroksyyleihin, nostaa puun tiheyttä noin kahdeksalla prosentilla ja estää kosteuden imeytymisen.
Tiiviimpi rakenne tarkoittaa, ettei puu enää ime vettä, joten siinä ei voi kasvaa hometta tai lahottajia. Samalla puusta tulee niin tiheää ja kovaa, etteivät hyönteiset voi käyttää sitä ravinnokseen.
Accoya-laudat kestävät ulkona ilman pintakäsittelyä, mutta ne voi myös maalata tai öljytä.
Accoya on ainakin toistaiseksi todella kallista. Siitä tehty limilaudoitus maksaa noin 90 euroa neliö.
7 sopivaa paikkaa accoyalle
Mitä karumpi ympäristö, sitä paremmin Accoya siihen sopii. Sen vuoksi Accoya sopii mainiosti:
