Suomessa on paljon pihoilla ja lintulaudoilla viihtyviä lintulajeja. Voit saada takapihallesi lisää elämää muutamilla pienillä muutoksilla.
5 parasta vinkkiä, joilla teet pihasta mukavamman paikan linnuille:
- Lisää puita ja pensaita. Monet linnut pitävät marjoista ja hedelmistä, joten marjapensaat ja hedelmäpuut ovat usein hyvä valinta.
- Anna pihan villiintyä. Luonnonmukaisella pihalla on suojapaikkoja, ja se vetää puoleensa hyönteisiä, jotka ovat monien lintulajien pääravintoa kesäisin.
- Anna vettä. Pieneläinten voi olla vaikea löytää vettä asuinalueilla. Puhdas vesi vetää puoleensa kaikkia pieniä eläimiä, myös lintuja.
- Linnunruoka ja lintulauta. Lintulauta kannattaa pystyttää korkealle ja rauhalliseen paikkaan, josta linnut näkevät joka suuntaan. Pidä huoli, ettei ruoka päädy maahan rottien syötäväksi.
- Linnunpöntöt. Aikaisin keväällä ennen pesimäkautta asennetut linnunpöntöt vetävät lintuja puoleensa. Voit rakentaa linnunpöntön itse, mutta muista tehdä siitä tarpeeksi hyvin tuulettuva, jotta se ei homehdu. Voit varmistaa sen tekemällä pohjan teräsverkosta. Löydät ohjeita linnunpöntön rakentamiseen täältä: Rakenna itse linnunpönttö
Tässä näet rakennusohjeemme lintulaudan rakentamiseen:
Pihalla viihtyvät linnut
Osa pihan linnuista muuttaa talveksi etelään, osa jää talvehtimaan Suomeen. Esimerkiksi talitiaiset ja sinitiaiset pörräävät pihoilla myös talvisin.
Jos haluat opetella tunnistamaan lintuja, katso tarkasti pieniä tuntomerkkejä esimerkiksi mahassa, nokassa ja päässä. Opit tunnistamaan nopeasti, mistä linnusta on kyse.
LUE MYÖS: Näin lisäät luonnon monimuotoisuutta omalla pihallasi
Harvinaiset pihalinnut
Hippiäinen on Suomen ja koko Euroopan pienen lintu. Se viihtyy enimmäkseen metsissä on melko harvinainen näky lintulaudalla, mutta sen näkeminen pihalla ei ole mitenkään tavatonta.
Joskus pihalle saattaa tupsahtaa pohjoisesta vaellukselle lähtenyt taviokuurnaparvi tai etelästä Suomeen harhautunut harjalintu.
Hippiäinen on harvinainen mutta mukava näky pihalla.
Lintuopas
Alla on lista joistakin lintulajeista, joita voi nähdä lintulaudalla.
- Punatulkku: Punatulkku elää koko Suomessa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Varsinkin punatulkkukoiras on helppo tunnistaa punaisesta mahastaan. Naaralla on ruskea rinta, ja molemmilla on musta päälaki. Suurin osa Suomen punatulkuista talvehtii eteläisessä Suomessa, mutta osa kiertelee pitkin Skandinaviaa, Eurooppaa ja Venäjää.
- Peukaloinen: Peukaloinen painaa keskimäärin 8-13 grammaa ja on Suomen toiseksi pienin lintu. Koiras- ja naaraslinnut ovat molemmat ruskeita ja muistuttavat toisiaan. Melko yleinen pesimälintu Suomessa, joka viihtyy puistoissa ja pihoilla. Talvehtii enimmäkseen Euroopassa, mutta voi jäädä Suomeenkin.
- Peippo: Peippo on Suomen yleisin lintu, joka pesii mielellään isoilla viheralueilla ja korkeissa puissa. Naaras muistuttaa erehdyttävästi varpusta, kun taas koiraalla on musta päälaki sekä punainen rinta ja posket. Molempien siivissä on valkoiset juovat.
- Kottarainen: Kottarainen on pääasiassa musta lintu, jonka höyhenpeite on metallinhohtoinen etenkin kesäisin. Kottarainen pesii mielellään uudestaan samaan paikkaan, joten kottarainen palaa luultavasti takaisin seuraavana kesänä, jos sen saa kerran houkuteltu pihalla olevaan linnunpönttöön.
- Varpunen: Varpuset ovat pieniä parvilintuja, jotka viihtyvät asutuksen keskellä. Naaraan höyhenpeite on harmaanruskea, koiras on harmaa, ja sen silmien ympärillä on ruskeaa. Koiraan nokka on kesäisin musta ja muuttuu talvella keltaiseksi. Varpuset saattavat oleskella vanhoissa pesissä talvisin.
- Punarinta: Punarinnalla on ruosteenvärinen maha, ja se kuuluu varpuslintujen sukuun ja sieppojen heimoon. Punarinta on yleinen pihalintu vain kevätmuuton aikaan, jolloin sen ritisevää ääntä kuulee vähän kaikkialla.
- Sinitiainen: Sinitiainen on levinnyt melkein koko Eurooppaan, ja se pesii mieluiten puunkoloissa. Sinitiainen on yleistynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomessa, ja se pesii mielellään pihan linnunpöntöissä. Sinitiainen munii harvinaisen monta munaa (yleensä 8-14) ja pesii aiemmin kuin talitiainen, jonka kanssa se kilpailee samasta ravinnosta ja hyötyy varhaisemmasta pesinnästä.
- Mustarastas: Mustarastaasta tulee ensimmäiseksi mieleen juuri hiilenmusta koiras, jolla on keltainen nokka. Naaras on tummanruskea. Mustarastaat pesivät enimmäkseen metsissä, mutta ne ovat siirtyneet lähemmäksi asutusta.
- Viherpeippo: Viherpeipon tunnistaa vihreästä höyhenpuvusta ja siivissä olevista keltaisista laikuista. Naaras on vähemmän keltainen kuin koiras. Suurin osa viherpeipoista muuttaa talveksi Itämeren eteläosiin tai Eurooppaan. Suomessa talvehtivat viherpeipot viihtyvät lintulautojen läheisyydessä.
- Naakka: Naakka on varislintu, joka pesii suurissa yhdyskunnissa. Siksi naakat eivät ole välttämättä kovin suosittuja vieraita asuinaluilla. Naakka on varislinnuksi pieni, suunnilleen pulun kokoinen. Naaras- ja koiraslinnut näyttävät samalta. Naakka on osittaismuuttaja: osa kannasta talvehtii Suomessa, mutta osa muuttaa etelään kylmimmiksi kuukausiksi.
POIMI IDEAT: Katso 30 lukijaprojektia aiheesta pihalla