Näin rakennat vaatehuoneen

Tarvittava aukko liukuovelle on helppo sahata kipsilevyllä verhottuun seinään. Aukon linjat mitattiin ja piirrettiin vesi-vaa’an avulla. Aukosta tehtiin 100 mm kapeampi ja 20 mm matalampi kuin ovi, joka asennetaan aukon peitteeksi.

Seinästä irtosi sahatessa kerralla ehjä, kokonainen pala, mutta seinäpä olikin melko ohut. Jos seinä olisi ollut niin paksu, ettei pistosahan terä olisi ulottunut sen läpi, aukon kulmat olisi pitänyt merkitä ja sitten sahata seinän molemmilta puolilta.

Aukon reunat vahvistettiin kolmessa vaiheessa. Ensin kipsilevyjen väliin kiinni-tettiin seinärungon paksuinen rima (A). Rimaan kiinnitettiin höylätty lauta (B), joka peittää sekä runkoriman että kipsilevyjen reunat ja muodostaa aukkoon kehyksen.

Aukon reunoille kiinnitettiin kehyslistat (C). Yläkulmissa listojen päät sahattiin 45° kulmassa jiiriin ja naulattiin kiinni aukon kehyslautoihin. Ylälista sahataan 1 mm liian pitkäksi, se painetaan paikalleen liimaa liitospinnoissa ja naulataan kiinni.

Liukuoveksi muutettava vanha peiliovi maalataan. Irtomaali kaavitaan pois ja pinnat hiotaan paperilla nro 80. Ovi maalataan poh-jamaalilla ja kolot sekä naarmut kitataan. Sitten tehdään välihionta papereilla nro 80-150 ja valmiiksimaalaus kahteen kolmeen kertaan.

Ripustushelat (D) ruuvataan kiinni oven yläreunaan. Etäisyyden helan keskeltä oven kulmaan tulee olla noin 18 % oven levey-destä. Tässä leveys on 850 mm. Paikkalaskelma on 0,18 x 850 = 153 mm.

Oven pohjaan jyrsitään ohjausura, jossa kulkee lattiaan kiinnitettävä alaohjain (J). Uraterä tekee 8 mm leveää uraa, joka jyrsit-tiin 20 mm syvyyteen. Jos yläjyrsintä ei ole, uran voi sahata pyörösahalla.

Oven liukukisko (F) ruuvataan kattoon kiinnitettyyn rimaan (K). Kiskon yläreunan ja oven etäisyyden tulee olla 45-55 mm. Etäisyys pitää tarkistaa valitun liukukisko-järjestelmän asennusohjeista.

Ovi ripustetaan kiskolle työntämällä kaksi oven ripustushelaa liukupyörästöjen kannatintappeihin. Oven korkeuden ja asennon voi säätää kannatinpyörästöissä olevilta säätöruuveilta.

Oven pysäyttimet (G) kiinnitetään liuku-kiskoon paikkaan, jossa ovi peittää aukon. Vaikka mitta osoittaisikin oven olevan keskellä, katsojan mielestä saattaa pieni siirto saattaa näyttää paremmalta.

Kannatinpyörästöt ja liukukisko jäävät peitelevyn (H) taakse piiloon. Peitelevyksi sopii leveä lauta tai lastulevystä sahattu kaista, joka maalataan. Se ei peitä koko kiskoa, koska osa siitä jää kaappien taakse.

Alaohjain (J) ruuva-taan lattiaan paikkaan, jossa se jää oven liike-alueelle oven ollessa auki ja kiinni.

Kaappien paikat mitattiin erittäin tarkasti ja levyt sahautettiin puutavaraliikkeessä, josta levytavara ostettiin. Levyjen sahaaminen kotioloissa ei ole lainkaan helppoa. Työhön tarvitaan vähintään ohjauskiskolla varustettu hyvä käsipyörösaha tai pöytäsirkkeli ja levikepöytiä. Yksikin väärä sahaus maksaa tavallisesti enemmän kuin sahauttaminen puutavaraliikkeessä. Omatoimisen sahauksen etuna on kuitenkin se, että vinot kulmat ja seinien kallistukset on helpompi ottaa huomioon, kun mitat voi tarkistaa läheltä.

Sahatut levyt pohjamaalataan kahteen kertaan. Lastulevy ja myös MDF-levy imevät maalia paljon, joten halvan pohjamaalin säästäminen tulee kalliiksi. Kalliimmalla pintamaalilla tulee valmista parhaassa tapauksessa yhdellä telauksella.

Ennen valmiiksimaalausta levyt hiotaan hiomapaperilla nro 150 tai hienommalla. Jos pintamaalia levitetään monta kerrosta, välillä tehdään hiota. Siten saadaan tasainen pinta, epätasaisuudet vähenevät ja seuraava maalikerros saa hyvän tartuntapinnan.

Hyllyjen paikat merkitään suurta tarkkuutta noudattaen kaappien alareunasta alkaen. Kolme vetolaatikkoa vievät kukin korkeudesta noin 20 cm, joten vetolaatikoil-la varustetussa kaapissa ylimmän hyllyn alareuna tulee 60 cm ja seuraavan hyllyn alareuna 90 cm etäisyydelle pohjasta.

Kaappien sivuihin joutuu poraamaan paljon reikiä ennen elementtien kokoamis-ta, sillä tavalliset ruuvit tarvitsevat sekä esi-porauksen että kantojen upotukset. Työtä varten kannattaa valmistaa pari porausoh-jainta. Toisen reiät sopivat kiinteisiin hyllyi-hin ja toisen pohja- ja ylälevyihin.

Elementit kootaan parhaiten tasaisella alustalla. Liimaa levitetään hyllylevyn syrjään, levy sovitetaan tarkasti paikalleen kaapin toista sivua vasten alareunan merk-kien mukaan ja ruuvit kierretään kiinni esiporattujen reikien läpi. Kulmat tarkistetaan ennen kuin muut reunat kiinnitetään.

Taustalevyt naulataan kiinni ennen poh-jan, ylälevyn ja hyllyjen liimojen kuivumista. Taustalevy kiinnitettiin huullokseen, joten levy vetää samalla elementin muotoonsa. Taustalevy naulattiin pienikantaisilla 30 mm nauloilla 100 mm välein. Levyn kupertumista seurattiin ja varottiin kiinnityksen ajan.

Sokkelin osat sahattiin jiirisirkkelillä. Sokkeli kiilataan vaakasuoraan ennen kiinni-tystä ja mahdollista varustamista peitelevyil-lä. Kaapit tuetaan pitkille sokkelilistoille. Niiden väliset poikkilistat sahataan 10 mm kapeammiksi, ettei niille tule kuormaa.

Kapeisiin sokkelilevysuikaleisiin (MDF-levyä) porattiin tarvittavat kiinnitysruuvien esireiät levynpalat tiukkaan nippuun puristettuina. Mikäli mahdollista ruuvit sijoite-taan syrjien keskilinjalle ja vähintään 70 mm etäisyydelle kulmista.

Kaksi pitkää sokkelilistaa kiinnitetään poikittaisiin välilistoihin liimalla ja ruuveilla. Välilistat eivät saa koskea lattiaa tai kaap-peja, siksi ne on sahattu 10 mm pitkiä sokke-lilistoja kapeammiksi. Mahdollisen peitesok-kelin kiinnitysruuvien kannat upotetaan.

Koottu sokkeli kiilataan vaakasuoraan ja kiinnitetään lattiaan. Sijoituksen arvioimi-seksi yksittäisten elementtien paikat on piirretty etukäteen ääriviivoina lattiaan. Korkein kohta lähtökohtana sokkeli tuetaan vaakasuoraan. Kiiloiksi sopivaa materiaalia ovat kova-levy ja vaneri, vaikka kuvassa nähdäänkin muoviliuskoja. Kiilat nidotaan tai liimataan lattiaan kiinni sokkelin kantavien osien alle. Lopuksi sokkeli kiinnitetään lattiaan esimerkiksi naulauskulmalevyillä, jotka ensin ruuvataan kiinni tuettavaan osaan ja sitten lattiaan.

Sokkelin peitelevy ruuvataan kiinni sisä-kautta, jolloin ruuvinkantoja ei jää näkyviin. Peitelevyn yläreunan täytyy nousta lähelle kaapin pohjaa. Peitelevy täytyy sahata tarkasti tai korjata huomaamattomalla listalla ettei sen ja kaapin väliin jää rakoa.

Sitten kootaan suuri palapeli. Osien sopivuus kannattaa kokeilla ja varmistaa ennen kuin niitä ruvetaan kiinnittämään.

Kaappielementit kiinnitetään vasta, kun niiden sopivuus on varmistettu. Kiinnitys aloittaan etummaisesta kaapista, jonka tulee olla tasan sokkelin reunan kanssa.

Elementit ruuvataan toisiinsa ennen kuin ne kiinnitetään sokkeliin. Näkyviin jää-vät ruuvinkannat ja kolot pitää kitata ennen maalausta. Siksi ruuvit sijoitetaan mieluiten näkymättömiin paikkoihin. Kaapit vedetään puristimilla yhteen ennen kiinniruuvausta.

Nyt kaapiston voi ruuvata kiinni sokkeliin. Sen etäisyys etureunasta mitataan ruuvin sijoitusta varten. Etureunan ruuvit voi kohdistaa arviomitallakin. Takana se on vaikeaa. Yksikin ruuvi takaosassa varmistaa, ettei kaappi pääse kaatumaan.

Peitelistat kiinnitetään ylälevyihin ja kaikkiin pystyreunoihin. Katon ja kaapin sauma peitetään 10-12 mm lastu- tai MDF-levyn suikaleella tai laudalla. Oikeanpuolei-sen kaapin pääty oikaistaan, silotetaan ja maalataan ennen peilin liimausta siihen.

Maalaus muuttaa kaapiston ilmeen yhtenäiseksi. Kitatut ruuvien sekä naulojen kannat jäävät kitin lisäksi myös maalin alle.

Vaatetangot kiinnitettiin ruuveilla toiseen korkeaan kaappiin. Tankoa ei maalattu, koska maali kuluisi nopeasti rumaksi.

Vetolaatikoiden kannatinkiskot kiinni-tetään noin 20 cm etäisyydelle toisistaan yläreunoista mitattuna. Alin kannatin kiinnitetään pohjalevyyn. Kannatinten väliksi säädettiin 198 mm kuvassa nähtävän puukapulan avulla mitattuna.

Vaatteet ovat nyt käden ulottuvilla. Uudistus tuottaa iloa päivittäin, kun ulos lähtiessä vaatteet löytyvät hetkessä ja silittämiselle on saatu vakituinen paikka. Eikä mitään vaatekappaleita tarvitse piilottaa lipaston syvien vetolaatikoiden uumeniin!