Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Vihreäksi nurmeksi vailla rikkaruohoja

Tallenna artikkeli Sinun pitää kirjautua sisään, jotta voit tallentaa artikkeleita

Tee Itse -lehden päätoimittaja tutkii, pystyykö robottileikkuri pelastamaan hänen pahasti kärsineen nurmikkonsa. Vastaus on ehdoton KYLLÄ! Ahkera robotti työskentelee 60 tuntia kuukaudessa tai noin 350 tuntia koko kesäkauden aikana. Se tekee ruohosta niin sanottua biosilppua. Silppu lannoittaa puolestaan nurmikkoa, josta tulee vähitellen sekä kauniimpi että tiheämpi.

Vihreäksi nurmeksi vailla rikkaruohoja

Tee Itse -lehden päätoimittajana olen lukenut ja kirjoittanut lukemattomia artikkeleita robottileikkureista, mutta jostain syystä minulla itsellä ei ole koskaan ollut sellaista. Se on luultavasti johtunut vain laiskuudesta.
Ymmärrän kyllä, että tämä saattaa kuulostaa nurinkuriselta. Robotithan on tehty juuri kaltaisilleni, jotka eivät ole niin innoissaan ruohon leikkaamisesta. Puutarhanhoito kiinnostaa kuitenkin minua niin vähän, etten ole juurikaan miettinyt asiaa.
Kunnes lopulta viime vuonna toimituksessa työskentelevä kollega väitti, että robotti ei pelkästään osaa leikata ruohoa, vaan tekee sen paremmin kuin ihminen. Itse asiassa jopa kärsinyt pihanurmi, joka oli täynnä voikukkia, apilaa ja sammalta, muuttui vain yhden kesäkauden aikana siistiksi ja tasaisen vihreäksi nurmikoksi.

Käyttöönotto kesti koko päivän

Päätin tarkistaa, voiko väite pitää paikkansa. Siksi seisoin viime keväänä eräänä sunnuntaiaamuna pihalla edessäni jättikokoinen pahvilaatikko, jonka sisällä oli Gardena Smart Sileno Life. Valmistajan tietojen mukaan se olisi täydellinen laite kaltaiselleni laiskalle pihanurmen omistajalle:

”Kun asennat robotin, ohjelmointiavustaja auttaa sinua kartoittamaan nurmikkosi, jotta robotti toimii mahdollisimman hyvin. Hiljainen robotti kestää säätä kuin säätä ja kulkee helposti kapeiden paikkojen läpi.”

”Täydellistä!” ajattelin ja kuvittelin asennuksen olevan valmis puolessa tunnissa. Hommaan kuitenkin kului koko loppupäivä, ja vasta sitten olin valmis. Ensin minun piti löytää sopiva paikka latausasemalle. Sen on oltava lähellä pistorasiaa ja latausaseman edessä on oltava metrin verran vapaata tilaa, jotta robotti voi palata työt tehtyään latausasemaan.

Sitten tarvitaan vielä rajakaapeli, joka kertoo robotille, mihin nurmikko päättyy ja mistä pensasaita tai kukkapenkki alkaa. Se on kiinnitettävä muovisinkilöillä nurmikon reunaan. Heti asennuksen jälkeen kaapeli voi vaurioitua melko helposti, mutta kuukauden tai parin kuluttua se häviää ruohon sisään ja katoaa näkyvistä.

Asennus tuntui aluksi helpolta tehtävältä. Mutta ohjekirjaa tarkemmin lukiessani huomasin, että jos este on yli 5 senttiä korkea, rajakaapelin on oltava 35 sentin päässä esteestä, mutta jos se on vain 1–5 senttiä korkea, etäisyyden on oltava 30 senttiä ja niin edelleen. Niinpä vietin viisi tuntia polvillani mittanauha toisessa ja nuija toisessa kädessä.

Asennuksen viimeistelemiseksi minun oli myös vedettävä ja kiinnitettävä hakukaapeli viistosti latausasemasta nurmikon kauimmaiseen kulmaan.
Kaapelia kului 200 metriä ja sinkilöitä yhteensä 149!

LUE LISÄÄ: Rakenna tallipaikka robottiruohonleikkurille

Käyttöönotto on hieman hankalaa

Latausaseman ja kaapelien asentaminen ei itse asiassa ole erityisen vaikeaa, mutta yksityiskohtia on paljon, ja paksu käyttöohje on hankalaa luettavaa. Juuri tällaisissa tapauksissa tiedät vasta kaiken valmiiksi saatuasi, miten asennus olisi pitänyt tehdä.

Gardenan verkkosivuilla on hyviä ja selkeitä videoita. Suosittelemme niiden katsomista sen sijaan, että ryhdyt lukemaan käyttöohjetta.

Rajakaapelin (punainen) on kierrettävä kaikki esteet, joihin robotti ei saa törmätä. Hakukaapeli (valkoinen katkoviiva) auttaa robottia löytämään nopeimman reitin latausasemaan.

Nurmi siistiksi viikossa

Itse koneen asennus sujui kuin leikki. Käynnistin sen, päivitin päivämäärän ja kellonajan ja hyväksyin kaikki oletusasetukset. Niiden mukaan robotti leikkaisi ruohoa pari tuntia joka päivä paitsi sunnuntaisin.

Noin 500 neliömetrin kokoinen nurmikkoni oli todella ruma. Edellisenä kesänä nurmella oli ollut 10 000 litran uima-allas, ja sen paikalla oli nyt suuri kehä pieniä ja sitkeitä kasveja, joista suurin osa oli mehikasveja. Entisen kanalan perustan kohdalla oli pari neliömetriä paljasta maata, ja leikkimökin aiemmalla paikalla oli kellertävää ja kuollutta ruohoa. Loput nurmikosta oli 5–10 senttiä pitkää ruohoa täynnä voikukkia.

Sitten pääsin kokeilemaan robottileikkuria. Ensimmäisten viikkojen aikana Robert – nimi, jonka keksin mielikuvitustani pinnistelemällä – rehki saadakseen pitkän ruohon kuriin. Se sai yhdellä kierroksella leikattua enintään 10–15 neliömetriä nurmea. Latauslaitteessa vietetyn tarpeellisen tauon jälkeen lähetin sen taas – yhdellä painalluksella – leikkaamaan taas nurmea. 14 päivän jälkeen jäljellä oli vain yksittäinen pieni mutta korkeaksi kasvanut ruohomätäs, jota robotin leikkauskuvio ei onnistunut saamaan kuriin.

Kokeilun ensimmäisen viikon robotti kamppaili pitkän ruohon kanssa useita tunteja päivässä.

Kahdeksan päivän kuluttua jäljellä oli vain yksi pitkä ruohomätäs, jonka robotti edelleen väisti.

Robert jatkoi harhailuaan

Juuri kun aloin iloita, että ruma ruohikkoni oli jo melko tasainen, ongelmat alkoivat.

Monena aamuna en löytänyt Robertia. Se ei ollut latausasemassa eikä sen paremmin leikkaamassa nurmikkoa.

Ensimmäisellä kerralla löysin Robertin koiran kaivamasta kuopasta. Seuraavalla kerralla se keikkui avuttomana pihan takalaidalla kannon vieressä korkeaan juureen juuttuneena.

Piha on täynnä esteitä

Riippumatta siitä, miten hyvin robottiruohonleikkuri on ohjelmoitu ja kuinka tarkasti asennat rajakaapelin, pihaan jää edelleen yllättäviä esteitä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia robottileikkurille.

Kannon sivussa oleva juuri on niin korkea, että robotti jää siihen kiinni eikä pääse eteenpäin.

Koira on kaivanut maahan kuopan, ja robotti on pudonnut koloon.

Robotti on keikahtanut puunrungon vieressä olevaan syvennykseen, eikä pääse itse ylös.

Robotti on törmännyt kottikärryihin, jotka ovat kaatuneet ja piilottaneet lähes koko robotin.

Viisi kaapelirikkoa kuukaudessa

Robotti oli yksinkertaisesti jumissa paikoissa, joita sen paremmin minä, rajakaapeli kuin Gardenan algoritmitkaan eivät onnistuneet ennakoimaan. Parissa viikossa sain säädettyä rajakaapelin niin, ettei Robert enää jämähtänyt paikalleen. Luvassa oli kuitenkin uusi pulma: kaapelirikko.

Ensimmäisen kuukauden aikana Robert pysähtyi viisi–kuusi kertaa kaapelin rikkouduttua. Joskus robotti tuhosi kaapelin terillään, joskus taas koira katkaisi sen maata kaivaessaan ja kerran revin kaapelin poikki haravalla.

Joka kerralla rikkoutunut kohta piti ensin etsiä, sitten kaivaa kaapeli esiin ja yhdistää se uudelleen. Kuukauden kuluttua ruohikko oli kuitenkin ahmaissut kaapelin niin, että se oli hyvin suojassa.

Paikanna katkos ja korjaa kaapeli

Kaikki robotin omistajat kokevat rajakaapelin katkeamisen ennemmin tai myöhemmin. Yleensä sen huomaa siitä, että robotti pysähtyy nurmikon reunaan. Ensin täytyy löytää katkoskohta. Se voi olla hankalaa, mutta yleensä kaapeli on katkennut juuri siitä kohdasta, johon robotti on jämähtänyt.

Kun katkos on löydetty ja kaapeli on kaivettu esiin, joudut yleensä kiinnittämään kaksi tai kolme muovisinkilää katkoskohdan molemmille puolille. Kaapeli on korjauksen jälkeen hieman lyhyempi, jolloin voi olla tarpeen vetää yhtä nurkkaa sisään ennen kuin kaapeli liitetään taas yhteen.

Leikkaa katkoskohta siistiksi ja irrota eriste kaapelista. Muista vetää kutistesukka kaapelin päälle.

Jaa kaapelin johtimet kahteen nippuun ja taivuta ne sivuille.

Kierrä molemmat johdinniput yhteen ja taivuta niiden päät eri suuntiin kaapelin varrelle.

Peitä koko liitoskohta aiemmin paikoilleen asettamallasi kutistesukalla ja lämmitä sitä kuumailmapuhaltimella.

Kauniimpi ja tiheämpi

Kuukausien kuluessa nurmikko kasvoi koko ajan kauniimmaksi ja tiheämmäksi.

Golfkentän viheriötä siitä ei koskaan tullut, mutta nurmesta tuli silti tuli paljon kauniimpi kuin aiemmin sitä itse hoitaessani ja leikatessani.

Onnistumisen innoittamana annoin Robertin jatkaa leikkuupuuhiaan vielä syksylläkin, kun suuri koivu pudotti loputtomasti lehtiä koko nurmikolle. Halusin nähdä, pystyykö se pilkkomaan lehdet, jottei niitä tarvitsisi haravoida pois.

Ja se onnistui! Lehdistä tuli hienoa biosilppua, joka lannoitti nurmikon koko syksyksi ja talveksi. Tänä kesänä nurmikosta on tullut entistäkin komeampi ja tiheämpi.

Luo Profiili

purchase.course_name_message

Luo Profiili
Syötä etunimesi
Syötä sukunimesi
Tarkista sähköpostiosoite
Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä
Näytä
signup.credentials_form.terms_error
Kirjaudu sisään
Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä
Takaisin