Metalliviilojen kuviointi ja karkeus voi vaihdella ja terät voivat olla eri muotoisia.
Kaarevat urat panssariviilan pinnalla silottavat aikaisemman viilaustyön jättämät jäljet.
Raspeissa on vapaasti jyrsityt hampaat puuta ja puolikovia keinomateriaaleja varten.
Hidasta vauhtia, jotta viila ehtii hioa puhtaasti
Kun vedät pitkiä vetoja, viila ehtii irrottaa las-tut siististi koko pituudelta ja kuumenematta.
Metallialan koulutukseen sisältyy monta päivää viilaopetusta, jossa opetetaan herkkien työkalujen oikeaoppista käsittelyä. Tällöin perehdytään seppien perussääntöihin:
- Kiristä kappale kunnolla kiinni, mieluiten navan korkeudelle.
- Pidä vauhti alhaisena, enintään 50 vetoa minuutissa. Jos kiirehdit, hampaat eivät tartu, lastut pakkautuvat uriin, ja viila voi kuumeta niin paljon, että karkaisu vaurioituu.
- Käytä viilan koko pituutta. Näin voit työskennellä tarkemmin, hampaat liukuvat tasaisemmin ja lämpötila pysyy alhaisena.
- Käytä molempia käsiä. Toinen pitelee varresta ja vetää viilaa edestakaisin, toinen ohjaa ja säätää työhön kohdistuvaa painetta.
Ruuvipenkki, johon kappaleen saa tukevasti kiinni navan korkeudelle, takaa onnistuneen viilauksen.
Karkea, hienompi ja uraton
Karkea poistaa materiaalin, puolikarkea silottaa pinnan ja hieno siistii jäljet.
Viilat luokitellaan karkeisiin, puolikarkeisiin ja hienoihin sen mukaan, poistaako viila materiaalia, tasoittaako pintaa vai peittääkö urat mm. karkean viilaustyön jäljiltä.
Karkeat viilat sopivat karkeaan työhön ja hienon työn alkuvaiheeseen, jossa halutaan poistaa paljon materiaalia. Viilassa on yleensä ristihakkaus.
Puolikarkeita viiloja käytetään vähäisen materiaalin ja suurempien urien poistoon karkeaviilauksen jäljiltä. Yleensä ristihakkaus ja hienommat hampaat. Hienot viilat silottavat urat karkeampien viilojen jäljiltä. Yhdensuuntainen hakkaus. Ei poista paljon materiaalia, ja jättää hienon pinnan.
Verstasviila
Tavallisesta metalliviilasta on monia muotoja ja eri karkeusasteita.
Yleisimmin tunnettavat viilamallit voidaan luokitella verstasviiloiksi. Ne on tarkoitettu metallitöihin, ja niitä käytetään myös koviin keinomateriaaleihin ja joskus puuhun. Lattaviilan saa sekä reunahammastuksella että sileällä reunalla. Sileäreunainen viila yltää tiiviisti reunoihin asti.
Tehtävät: Sovitukset, poistaa purseet, silottaa, tasoittaa, kiillottaa ja teroittaa.
Materiaalit: Monet erilaiset metallit, kovat keinomateriaalit ja kova puu.
Muoto: Latta, reuna, neliö ja kolmio, puolipyörö, pyörö ja veitsi.
Pinnat: Yhdensuuntais- ja ristihakkaus, esihammastus ja yhdensuuntaishakkaus. Kaikki karkeudet karkeasta hienoon.
Teroitusviila
Teroitusviilat on tarkoitettu erityisesti leikkaavien työkalujen teroittamiseen.
Viilan muoto, joka on sovitettu tiettyä tehtävää varten, eroaa verstasviilasta. Muilta osin viilat muistuttavat toisaan. Näitä viiloja käytetään leikkaavien työkalujen teroittamiseen - ei hiomiseen. Nykyään viiloja käytetään erityisesti ketjusahan hampaiden ja ruohon-leikkuriterien teroittamiseen. Sahan hampaita ja pyörösahan teriä varten on yhä olemassa viiloja, mutta ne eivät sovellu karkaistuihin ham-paisiin tai kovametallipalavahvisteisiin teriin.
Tehtävät: Teroittaa leikkaavia työkaluja. Voidaan käyttää verstasviilana, jos muoto sopii.
Materiaalit: Kovat metallit
Muoto: Latta, kolmio, pyörö, veitsi ja vinoneliö
Pinnat: Yhdensuuntais- tai ristihakkaus
Neulaviila
Neulaviilassa on verstasviilan kuviointi. Kohteina hyvin pienet pinnat.
Neulaviilat ovat kaukana järeitä töitä tekevän sepän maailmasta. Ne ovat pieniä, kapeita viiloja, jotka on usein teroitettu kärjestään. Neulaviiloja käytetään mm. hienomekaniikassa, kelloja lukkosepän töissä. Neulaviiloissa on pienuudestaan huolimatta sama, mutta pienimuotoisempi hakkaus kuin verstasviiiloissa. Tarjolla myös timanttipinnoitteisina, jolloin viilassa on hampaiden sijasta timanttijauhe-, wolframikarbidi-tai vastaava pinnoite ja niitä voi käyttää koviin materiaaleihin.
Tehtävät: Pienimmät, hienoimmat viilaus- ja kiillotustyöt.
Materiaalit: Metallit ja kovat keinomateriaalit.
Muoto: Latta, reuna, neliö, kolmio, puolipyörö, pyörö, ovaali, veitsi ja vinoneliö.
Pinnat: Yhdensuuntais- ja ristihakkaus.
Hakkaus kuvio
Yhdensuuntainen
Yhteen suuntaan hakatuissa viiloissa on yh-densuuntainen urakuvio, joka tuottaa hyvin tasaisen ja sileän työstöjäljen. Viila sopii viimeistelyyn, kun pinnasta halutaan hyvin sileä. Toisaalta hampaat tukkeutuvat hyvin nopeasti lastuista, varsinkin pehmeää metallia käsiteltäessä. Tällöin viila vetää sivulle ja sitä on vaikeampi ohjata.
Ristihakkaus
Poikittain tehty lisähakkaus tuottaa viilapinnan ristikkäiskuvion. Viila poistaa paljon materiaalia ja kuvio sopii sekä karkeaan että hienoon viilaukseen. Viilaa on helppo ohjata ja lastut katkeavat, joten viila ei tukkeudu helposti. Sopii myös hienompiin tehtäviin, mutta jäljestä ei tule yhtä hienoa kuin kertahakatulla viilalla.
Esihammastus, hakkaus
Tätä pintamallia voi parhaiten kuvata yhdensuuntaiseksi hakkaukseksi, johon on tehty matala ristihakkaus, jotta lastut katkeaisivat paremmin. Viila sopii keskikoviin metalleihin kuten pronssiin, messinkiin, rautaan ja ei-karkaistuun teräkseen, josta halutaan poistaa paljon materiaalia.
Panssariviila
Panssariviilaan jyrsityt kaarteet työstävät pehmeitä metalleja tukkiutumatta.
Perinteiset verstasviilat eivät sovellu kovin hyvin pehmeille metalleille, jotka niin helposti pakkautuvat yhteen viilan urakuvioon. Tätä varten on kehitetty panssariviila. Sen kaarevat ja karkeat hampaat on jyr-sitty viilaan ennen sen karkaisua. Panssariviilaa käytetään paitsi panssarilevyjen reunojen ja liitosten viilaamiseen, myös hitsaus- ja juotossaumoihin ja muihin pehmeisiin metallei-hin. Viiloja voi ostaa asennusrei’illä varustettuina erikoispidikkeitä varten tai käyt-tövalmiina tavallisella varrella varustettuna.
Tehtävät: Esim. panssarilevyjen liitosten viilaus tai muiden pintojen työstö sileäksi.
Materiaalit: Pääasiallisesti pehmeät metallit kuten alumiini.
Muoto: Latta ja puolipyörö.
Pinnat: Poikkikaartuva, kaksi karkeutta.
Raspi
Raspin väljä hammastus pureutuu puuhun ja puolikoviin keinomateriaaleihin.
Raspi ei ole oikeastaan viila. Sen kyky poistaa materiaalia viilaavilla liikkeillä kytkee sen kuitenkin viilaperheeseen. Raspit on tarkoitettu ennen muuta puutöihin, jolloin ne toimivat ikään kuin karkeana hiomapaperina. Raspia käytetään, kun on poistettava paljon materiaalia - ei pinnoilta, mutta reunoista, pyöristyksistä ja muista kaarevista muo-doista. Raspit ovat niin karkeita, että niiden jättämien urien silotta-minen edel-lyttää paljon hiontatyötä.
Tehtävät: Sovitus, viisteet, pyöristys ja muut vapaamuotoiset muodot, mutta ei tasaisille pinnoille.
Materiaalit: Puu ja puulevyt. Puolikovat keinomateriaalit.
Muoto: Latta, puolipyörö, pyörö
Pinnat: Terävä, yhdensuuntainen hakkaus, tiivis kuvio. Karkea, puolikarkea ja hieno.
Surform
Raastinrautaa muistuttava surformhöylät ovat vieneet raspeilta töitä.
Surform ei ole lintu, kala eikä viila perinteisessä mielessä. Se on paljon uudempi työkalu, ja sen nimi tulee englanninkielisistä sanoista ”surface forming tool”. Surfom tunnetaan kipsihöylänä. Se sopii mainiosti myös puutöihin, jolloin se korvaa raspin. Pystyy työstämään myös isoja pintoja. Surform on tehty rei’itetystä teräslevystä, joka on kiinnitetty kehikkoon. Surform toimii kuten monet pienet höylänterät, eikä sen toimintaperiaate eroa kovin paljon raastinraudasta. Monia eri muotoja.
Tehtävät: Muotoilee sekä sileitä että kaarevia puupintoja. Käytetään myös sorvauksessa.
Materiaalit: Pehmeämmät materiaalit, varsinkin puu, mutta ei metalli.
Muoto: Monia eri muotoja: tasaisissa, kaarevia ja pyöreitä.
Pinnat: Useita karkeuksia.
Jyrsitty hammastus - ja raastinrauta
Panssariviila
Panssariviilassa on jyrsittyjä kaarevia uria. Viilaa ei ole tarkoitettu vain autokorjaamojen käyttöön, vaan sitä voi hyvin käyttää pehmeisiin metalleihin ja muihin puolikoviin materiaaleihin, sillä nämä lastut eivät pakkaudu niin helposti. Viilat ovat yleisesti hyviä töihin, joissa pinnasta on saatava hionnan päätteeksi tasainen ja sileä.
Raspi
Raspipinnan monet terävät hampaat on kehitetty karkeaan ja nopeaan puutyöhön -varsinkin niihin, joissa halutaan luoda pyöreitä muotoja tai peh-meitä reunoja. Hampaita ei ole hakattu, vaan pintaan on tehty panssariviilan tapaisia uria jyrsimällä ne viilan metalliterään ennen terän karkaisua.
Surform
Ei perinteinen viila, pikemminkin hienorei-käinen raastinrauta, jossa on rei’itetty teräslevy. Jokaisen reiän reuna on painettu alas ja hiottu niin, että se muodostaa pienen höylänterän. Terät tylsyvät raspinterää nopeammin, mutta tämä ei käy kalliiksi, sillä terän voi vaihtaa uuteen. Terä kiristetään surformin runkoon.
