Valitse oikea viila

Karkea poistaa materiaalin, puolikarkea silottaa pinnan ja hieno siistii jäljet.

Viilat luokitellaan karkeisiin, puolikarkeisiin ja hienoihin sen mukaan, poistaako viila materiaalia, tasoittaako pintaa vai peittääkö urat mm. karkean viilaustyön jäljiltä.

Karkeat viilat sopivat karkeaan työhön ja hienon työn alkuvaiheeseen, jossa halutaan poistaa paljon materiaalia. Viilassa on yleensä ristihakkaus.

Puolikarkeita viiloja käytetään vähäisen materiaalin ja suurempien urien poistoon karkeaviilauksen jäljiltä. Yleensä ristihakkaus ja hienommat hampaat. Hienot viilat silottavat urat karkeampien viilojen jäljiltä. Yhdensuuntainen hakkaus. Ei poista paljon materiaalia, ja jättää hienon pinnan.

Tavallisesta metalliviilasta on monia muotoja ja eri karkeusasteita.

Yleisimmin tunnettavat viilamallit voidaan luokitella verstasviiloiksi. Ne on tarkoitettu metallitöihin, ja niitä käytetään myös koviin keinomateriaaleihin ja joskus puuhun. Lattaviilan saa sekä reunahammastuksella että sileällä reunalla. Sileäreunainen viila yltää tiiviisti reunoihin asti.

Tehtävät: Sovitukset, poistaa purseet, silottaa, tasoittaa, kiillottaa ja teroittaa.

Materiaalit: Monet erilaiset metallit, kovat keinomateriaalit ja kova puu.

Muoto: Latta, reuna, neliö ja kolmio, puolipyörö, pyörö ja veitsi.

Pinnat: Yhdensuuntais- ja ristihakkaus, esihammastus ja yhdensuuntaishakkaus. Kaikki karkeudet karkeasta hienoon.

Teroitusviilat on tarkoitettu erityisesti leikkaavien työkalujen teroittamiseen.

Viilan muoto, joka on sovitettu tiettyä tehtävää varten, eroaa verstasviilasta. Muilta osin viilat muistuttavat toisaan. Näitä viiloja käytetään leikkaavien työkalujen teroittamiseen - ei hiomiseen. Nykyään viiloja käytetään erityisesti ketjusahan hampaiden ja ruohon-leikkuriterien teroittamiseen. Sahan hampaita ja pyörösahan teriä varten on yhä olemassa viiloja, mutta ne eivät sovellu karkaistuihin ham-paisiin tai kovametallipalavahvisteisiin teriin.

Tehtävät: Teroittaa leikkaavia työkaluja. Voidaan käyttää verstasviilana, jos muoto sopii.

Materiaalit: Kovat metallit

Muoto: Latta, kolmio, pyörö, veitsi ja vinoneliö

Pinnat: Yhdensuuntais- tai ristihakkaus

Neulaviilassa on verstasviilan kuviointi. Kohteina hyvin pienet pinnat.

Neulaviilat ovat kaukana järeitä töitä tekevän sepän maailmasta. Ne ovat pieniä, kapeita viiloja, jotka on usein teroitettu kärjestään. Neulaviiloja käytetään mm. hienomekaniikassa, kelloja lukkosepän töissä. Neulaviiloissa on pienuudestaan huolimatta sama, mutta pienimuotoisempi hakkaus kuin verstasviiiloissa. Tarjolla myös timanttipinnoitteisina, jolloin viilassa on hampaiden sijasta timanttijauhe-, wolframikarbidi-tai vastaava pinnoite ja niitä voi käyttää koviin materiaaleihin.

Tehtävät: Pienimmät, hienoimmat viilaus- ja kiillotustyöt.

Materiaalit: Metallit ja kovat keinomateriaalit.

Muoto: Latta, reuna, neliö, kolmio, puolipyörö, pyörö, ovaali, veitsi ja vinoneliö.

Pinnat: Yhdensuuntais- ja ristihakkaus.

Panssariviilaan jyrsityt kaarteet työstävät pehmeitä metalleja tukkiutumatta.

Perinteiset verstasviilat eivät sovellu kovin hyvin pehmeille metalleille, jotka niin helposti pakkautuvat yhteen viilan urakuvioon. Tätä varten on kehitetty panssariviila. Sen kaarevat ja karkeat hampaat on jyr-sitty viilaan ennen sen karkaisua. Panssariviilaa käytetään paitsi panssarilevyjen reunojen ja liitosten viilaamiseen, myös hitsaus- ja juotossaumoihin ja muihin pehmeisiin metallei-hin. Viiloja voi ostaa asennusrei’illä varustettuina erikoispidikkeitä varten tai käyt-tövalmiina tavallisella varrella varustettuna.

Tehtävät: Esim. panssarilevyjen liitosten viilaus tai muiden pintojen työstö sileäksi.

Materiaalit: Pääasiallisesti pehmeät metallit kuten alumiini.

Muoto: Latta ja puolipyörö.

Pinnat: Poikkikaartuva, kaksi karkeutta.

Raspin väljä hammastus pureutuu puuhun ja puolikoviin keinomateriaaleihin.

Raspi ei ole oikeastaan viila. Sen kyky poistaa materiaalia viilaavilla liikkeillä kytkee sen kuitenkin viilaperheeseen. Raspit on tarkoitettu ennen muuta puutöihin, jolloin ne toimivat ikään kuin karkeana hiomapaperina. Raspia käytetään, kun on poistettava paljon materiaalia - ei pinnoilta, mutta reunoista, pyöristyksistä ja muista kaarevista muo-doista. Raspit ovat niin karkeita, että niiden jättämien urien silotta-minen edel-lyttää paljon hiontatyötä.

Tehtävät: Sovitus, viisteet, pyöristys ja muut vapaamuotoiset muodot, mutta ei tasaisille pinnoille.

Materiaalit: Puu ja puulevyt. Puolikovat keinomateriaalit.

Muoto: Latta, puolipyörö, pyörö

Pinnat: Terävä, yhdensuuntainen hakkaus, tiivis kuvio. Karkea, puolikarkea ja hieno.

Raastinrautaa muistuttava surformhöylät ovat vieneet raspeilta töitä.

Surform ei ole lintu, kala eikä viila perinteisessä mielessä. Se on paljon uudempi työkalu, ja sen nimi tulee englanninkielisistä sanoista ”surface forming tool”. Surfom tunnetaan kipsihöylänä. Se sopii mainiosti myös puutöihin, jolloin se korvaa raspin. Pystyy työstämään myös isoja pintoja. Surform on tehty rei’itetystä teräslevystä, joka on kiinnitetty kehikkoon. Surform toimii kuten monet pienet höylänterät, eikä sen toimintaperiaate eroa kovin paljon raastinraudasta. Monia eri muotoja.

Tehtävät: Muotoilee sekä sileitä että kaarevia puupintoja. Käytetään myös sorvauksessa.

Materiaalit: Pehmeämmät materiaalit, varsinkin puu, mutta ei metalli.

Muoto: Monia eri muotoja: tasaisissa, kaarevia ja pyöreitä.

Pinnat: Useita karkeuksia.