Ennen vanhaan jokaisessa lämpöpatterissa oli kahva, josta pystyi itse säätämään, kuinka paljon vettä patteriin virtaa. Vaihtoehdot olivat käytännössä joko "ei yhtään" tai "kokonaan auki", tai kenties jotakin epämääräistä tältä väliltä.

Kun ilman lämpötila muuttui, patterin kahvaa piti kääntää, jotta huoneessa ei olisi liian kylmä tai kuuma. Nämä ajat ovat taakse jäänyttä elämää.

Manuaaliset säätimet ovat hävinneet käytöstä viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana ja niiden tilalla on nykyään patteritermostaatti, joka ohjaa, kuinka paljon lämmintä vettä patteriin pääsee. Sinun tehtäväksesi jää säätää, kuinka lämpimäksi huone on tarkoitus saada, ja patterin termostaatti huolehtii siitä, että lämpötila pysyy haluamallasi tasolla jatkuvasti.

Herkkä kaasu sulkee veden

Termostaateissa on pieni sinkistä ja kuparista tehty säiliö eli palje. Se on kuin pieni harmonikka, joka laajenee ja supistuu pituussuunnassa.

Monista taitoksista syntyy lopulta suuri pinta, jonka avulla ilman lämpötila siirtyy palkeeseen hyvin nopeasti. Esimerkiksi Danfoss-termostaattien paljeosassa on lisäksi kaksikomponenttista kaasua, joka reagoi hyvin herkästi lämpötilan vaihteluihin.

Kun huoneen lämpötila nousee, kaasu laajenee ja palje painaa karaa, joka on yhdisttty lämpöpatterin putkessa olevaan venttiiliin. Tämä sulkee lämpimän veden virtauksen pattereihin. Jos huoneessa puolestaan kylmenee, kaasu kutistuu, jolloin myös palje lyhenee ja venttiili aukeaa. Näin pattereihin virtaa jälleen lämmintä vettä ja huone lämpenee.