On aika hankkia tai kunnostaa KASVIHUONE

Useimpien koottavien kasvihuoneiden rungot ovat alumiiniprofiilia. Alumiini ei vaadi juuri minkäänlaista hoitoa.

Runko ei saa olla liian kevytrakentei-nen, sillä sen pitää kestää muutakin kuin vain lasien paino. Kasvit pitää voi-da sitoa tukevasti alumiinilistoihin ja li-säksi talven lumet kuormittavat kasvi-huoneen kattolaseja.

Itserakentavat tekevät kasvihuoneen rungon useimmiten puusta. Runko teh-dään tarkoituksenmukaisen kokoisesta ja hyvälaatuista puutavarasta. Jos puutavara ei ole painekyllästettyä, puuosat maalataan liuoteohenteisella puun-suojalla ennen rungon kokoamista. Pai-nekyllästetyn puun käyttöä kannattaa varoa. Monet kasvit eivät siedä kylläs-teen vahvoja kemikaaleja.

Perustukseksi tehdään pilariperustus betoniputkista tai perustusharkoita.

Kasvihuoneen alusta kaivetaan auki 30-50 cm syvyyteen ja perustuskaivan-to paikasta riippuen 60-100 cm syvyy-teen. Kaivannon pohjalle asennetaan salaojaputket ja salaojasoraa. Routivassa maaperässä ja pohjoisimmassa osassa maata mullan alle on hyvä asentaa rou-taeriste. Perustuksen pilareiden pitää yl-tää 15-20 cm maanpinnan yläpuolelle.

Kasvihuoneidet lasitukset tehdään ta-vallisesti yksinkertaisesta 3 mm lasista. Lasi on helppo puhdistaa ja mutta sen eristysteho on huono. Näin lasitettua kasvihuonetta ei kannata lämmittää. Yksinkertainen lasi päästää valon hyvin läpi, mutta rikkoutuu helposti. Kasvihuoneen käyttöaika pitenee, jos lasitus tehdään kennorakenteisesta po-lykarbonaattilevystä.

Polykarbonaattilevy on poikkileik-kaukseltaan kennomaista. Se on iskun-kestävää ja pysyy hyvin kirkkaana. Ma-teriaali ei ole aivan yhtä läpinäkyvää kuin lasi. Kennorakenteinen polykar-bonaattilevy on hyvä valinta lämmön-eristysominaisuutensa takia, ja luonnol-lisesti lasia parempi, mutta samalla va-litettavasti myös hyvin kallista.

Kasvihuonetta ei voi siirtää paikasta toiseen aivan hetken mielijohteesta. Näin ollen on heti alkuun tehtävä pää-tös mm. maaperän lannoittamisesta eli viljelläänkö suoraan kohdalla olevalla maapohjalla vai levitetäänkö alustaksi kokonaan ostettua tai kom-postoitua multaa. Suomessa maapoh-ja on harvoin sellaisenaan kelvollista kasvihuoneviljelyyn.

Maan vaihtamisesta pääsee, jos käyttää kasvualtaita. Silloin riittää vanhojen altaiden vaihtaminen uusiin.

Kasvihuoneessa voi viljellä kasveja mullattomalla keinotekoisella kasvualustalla. Ratkaisu on kyllä liian vaikea aloittavalle harrastajalle.

Monissa kasvuhuoneissa on laatoi-tettu keskikäytävä. Laatoitusta voi tehdä muuallekin tarpeen mukaan. Haittoihin kuuluvat sienet ja kasvisairaudet, mistä takia 10-15 cm pintamul-taa pitää uusia vuosittain.

Paviljonkimallisen kasvihuoneen poh-ja on tapana laatoittaa. Yhtä hyvin voi käyttää kasvipenkkejä. Kasvihuoneen keskikohdassa korkeus riittää hyvin myös tomaattien viljelemiseen.

Ihanteellinen lämpötila kasvihuoneessa on päivisin noin +25°C ja yöllä noin +15°C. Lämpötilan pitäminen näissä lukemissa on vaikeaa ja siksi tuuletus on otettava avuksi.

Avattavia luukkuja pitää olla riittä-västi. Mieluiten koko ylin lasirivi mo-lemmin puolin harjaa tulisi voida avata. Avautuva pikkuluukku kasvihuo-neen alalaidassa huolehtii välttämät-tömästä korvausilman saannista.

Aurinkoisena päivänä kasvihuo-neen lämpötila nouse hyvin nopeasti, joten automaattisiin ikkunanavaajiin kannattaa investoida. Näitä avaajia pi-täisi olla vähintään kaksi. Avaajien pitää kestää kylmää ja olla lisäksi niin vankkoja, että luukut pysyvät auki ja paikoil-laan kovallakin tuulella.

Paviljonkimallisessa kasvihuoneessa tuuletusaukot ovat yleensä keskellä kattoa. Ilmankierto on tällöin heikompaa kuin harjakattoisessa huoneessa, joten ovessa tai kasvihuoneen alalaidassa tu-lee olla tuuletusluukku. Hankalissa ta-pauksissa voi joutua käyttämään erillis-tä sähköistä tuuletinta, jotta ilmanvaih-to olisi riittävän tehokasta.

Kun päätös viljelytavasta on tehty, vuorossa on kasvihuoneen sisustuksen suunnittelu.

Hyvä työpöytä on välttämätön osa sisustusta. Pöydän pinnan pitää olla hieman kalteva, ettei vesi jää siihen seisomaan. Pöydän kannen voi tehdä esimerkiksi laudasta. Siihen voi jättää rakoja, joista vesi pääsee pois. Laatoi-tettu tai teräslevypöytä ovat myös hy-viä. Kasvihuoneen koko on tietenkin pöydän kokoa rajoittava tekijä.

Monikerroksinen hyllykkö on käte-vä alusta pikkuruukuille ja laatikoille. Kasvit sijoitetaan hyllyille sen mukaan, miten paljon valoa ne tarvitsevat. Työpöydän, hyllyjen ja kaikkien muidenkin sisustusmateriaalien pitää kestää jatkuvaa kosteutta.

Harjakattoisessa kasvihuoneessa eniten valoa tarvitsevat kasvit sijoite-taan eteläseinustalle. Muut kasvit si-joitetaan sitten niin, että sisimpänä ovat hieman varjoakin sietävät kasvit. Pohjoispuolelle sijoitetaan työpöytä ja säilytystilat. Köynnöstäville kasveille järjestetään tilaa katonrajaan.

Talon seinustalle sijoitettavassa kasvihuoneessa voi hyvin viljellä pit-käkestoisempia kasveja. Lämpimällä sisäseinällä saattavat elää myös arat etelän hedelmäpuut. Viiniköynnöksen-kin kasvatuksesta on näyttöä.

Muodoltaan pyöreän kasvihuoneen sisustaminen on vaativampaa kuin tavallisen harjakattoisen. Joissakin ta-pauksissa työpöytä on paras sijoittaa ulkopuolelle, jolloin kasvihuoneen si-sälle jää enemmän tilaa kasveille ja ehkä pikkupöydälle tuoleineen.

Kattoluukkujen avaaminen ja ilman-vaihdon järjestäminen mahdollisim-man hyväksi ei aina riitä. Lämpötila kohoaa silloin tällöin liikaa, ja silloin varjo on tarpeen. Ennen oli tapana kalkita kasvihuoneiden laseja. Kalkista on kuitenkin haittaa pilvisellä säällä. Parempi rat-kaisu on joko sisä- tai ulkopuolelle asennettava, varjostava nailonverkko tai kasmateriaaleista tehdy rullaver-hot. Kasvihuoneen sisälle voi ripustaa valkoisia verkkoja, jotka varjostavat ja heijastavat lämpösäteilyä takaisin.

Kasvihuoneen sisäpuolella käytettä-vän varjostavan verkon pitää olla val-koinen, sillä värillinen verkko ei hei-jasta lämpösäteilyä. Ulkopuolelle voi-daan sen sijaan ripustaa yhtä hyvin valkoiset kuin värillisetkin verkot.

Siementen kylväminen ja taimien sekä kasvien hoitaminen sujuu mukavasti, kun apuna on kaikin puolin käytännölli-nen hyllykkö- ja pöytäyhdistelmä. Kalusteita voi siirtää myös tarpeen vaaties-sa ulos, esimerkiksi kun taimet istute-taan kasvipenkkeihin.

Jokaiseen moduuliin kuuluu pöytä, jossa on kaksi ylähyllyä sekä leveä las-ku- ja säilytyshylly pöydän alla. Kaikki osat tehdään vankoista kosteutta ja läm-pöeroja kestävistä materiaaleista.

Pöytä- ja hyllymoduulit tehdään kas-vihuoneen mittojen mukaan. Kasvihuo-neen oven leveys määrää kalusteiden le-veyden, sillä kalusteet pitää voida siirtää tarvittaessa uloskin. Jos ovi on kapeam-pi kuin 60 cm, hyllykön reunalistojen (C) ja listojen (H, J) mitat on muutettava piirrokseen ja tarveaineluetteloon ennen osien sahaamista.

Kasvihuoneen sisustus suunnitellaan tarkkaan ja moduuleja rakennetaan tar-vittava määrä. Seinustalla moduulit asetetaan vieri viereen. Tarvittaessa ne voi myös asettaa kulmittain tai vastakkain-kin, jolloin tarvitaan pari ylimääräistä pöytälevyä. Moduulien korkeuden ja hyl-lyjen välit voi säätää tilan mukaan. Kasvihuonetta sisustettaessa on tärkeää muistaa jättää riittävästi liikkumatilaa. Jos kasvihuoneeseen halutaan kastelu-järjestelmä, pöytälevyn tilalle on helppoa tehdä syvä istutuslaatikko. Laatikko vuorataan tarkoitukseen sopivalla muo-vikalvolla, jonka jälkeen se täytetään mullalla ja/tai kasvuturpeella.