5 syötävää sientä ja niiden myrkylliset matkijat

Sieniä voi löytää luonnosta jopa talvella, mutta syksy on parasta sienestysaikaa.

Luonto on pullollaan erilaisia sieniä. Joitakin niistä voi poimia ja syödä turvallisin mielin, mutta toiset ovat niin myrkyllisiä, että niistä pitää pysyä kaukana.

Tässä jutussa kerrotaan viidestä syötävästä sienestä ja kerrotaan, miten voit löytää niitä. Lue myös syötävien sienten myrkyllisistä kaksoisolennoista.

Klikkaa otsikoita päästäksesi eteenpäin jutussa.

Sienestys on mukavaa ajanvietettä, joka sopii koko perheelle.

Sienestystä varten ei tarvitse tietää kaikkea kaikista sienistä: riittää, että tunnistat muutaman syötävän sienen ja osaat erottaa ne myrkyllisistä.

Kantarelli on haluttu ruokasieni, joka maistuu todella hyvältä.

Kantarelli on keltainen, ja sitä sanotaan myös metsän kullaksi.

Kantarellin malto on valkoista ja kiinteää. Lakki on hieman aaltoileva, ja sen alla on selvät juonteet.

Kantarelli tuoksuu vähän aprikoosilta ja viihtyy parhaiten koivikoissa, sekametsissä ja polkujen varsilla.

Lue lisää: Kantarellit - näin löydät ja valmistat ne

Kantarelli on helppo tunnistaa, eikä sitä voi sekoittaa oikeastaan muuhun kuin haaleampaan valevahveroon. Kantarellista tavataan joskus myös valkoista albiinomuotoa, joka on helpompi sekoittaa valevahveroon.

Valevahvero on yleensä oranssimpi ja tai haaleampi kuin kantarelli, jonka sävy on selkeän keltainen.

Sienten selkein ero on värin lisäksi se, että kantarellissa on selkeät juonteet tai poimut, kun taas valevahveron lakki on alapuolelta helttamaisempi.

Lisäksi valevahveron lakki on usein säännöllisempi.

Valevahvero ei ole myrkyllinen, mutta sitä ei pidetä hyvänä ruokasienenä. Se on sitkeä eikä lainkaan herkullinen.

Kantarellin valkoinen albiinomuoto maistuu yhtä hyvältä kuin keltainen kantarelli.

Herkkutatti on toinen tunnettu ja himoittu ruokasieni.

Siinä on herkullinen, pähkinäinen maku, ja se kasvaa usein isommaksi kuin kantarellit.

Herkkutatti kasvaa havu- ja sekametsissä mutta myös puistoissa ja polkujen varsilla.

Sienen hattu voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 25-senttiseksi eli paljon isommaksi kuin kantarellit. Suurimmat herkkutatit ovat kuitenkin usein liian toukkaisia syötäviksi.

Herkkutatin lakki on ruskea tai harmaanruskea, jalka on vaaleampi ja usein melko jykevä.

Kaikilla tateilla on pillit lakkien alapuolella.

Lue myös: Näin kasvatat itse karhunlaukkaa

Herkkutatin voi sekoittaa sappitattiin, joka on ainoa syömäkelvoton tatti.

Voit erottaa tatit toisistaan katsomalla jalkaa. Herkkutatissa on heikosti erottuva verkkokuvio, kun taas sappitatissa on paljon selkeämpi verkko.

Herkkutatin lakki on jämäkämpi ja se tuntuu kuivemmalta.

Eron voi myös maistaa. Sappitatti ei ole myrkyllinen mutta maistuu niin karvaalta, ettei sitä voi syödä.

Ruskotatti on herkkutatin veroinen ruokasieni ja siksi hyvin himoittu.

Tatissa on suklaanruskea lakki. Sieni on helppo tunnistaa siitä, että lakin vaalea pillistö muuttuu siniseksi, kun sitä painetaan sormella.

Sieni maistuu herkkutatin tapaan todella hyvältä. Ruskotatti kasvaa yleensä havumetsissä.

Ruskotatin voi sekoittaa periaatteessa voitattiin, joka on syötävä mutta ei aivan yhtä hyvä ruokasieni.

Herkkusieniin kuuluu monta erinomaista ja herkullista ruokasientä. Yksi niistä on nurmiherkkusieni.

Se kasvaa esimerkiksi niityillä, nurmikoilla ja pihoilla.

Sienen hattu on nuorena pallomainen mutta muuttuu laakeammaksi, kun sieni kasvaa isommaksi.

Lakin reuna taipuu sisäänpäin. Sienen heltat ovat nuorena vaaleanpunaiset, mutta ne punertuvat lisää, kun sieni kasvaa isommaksi. Lopulta heltat muuttuvat tummanruskeiksi tai mustiksi.

Lue lisää: Opi tuntemaan nurmikolla kasvavat sienet

Luonnossa kasvaa monta syötävää herkkusienilajia, mutta jotkut herkkusienet ovat myrkyllisiä.

Nurmiherkkusienen voi sekoittaa myrkkyherkkusieneen. Sen syöminen aiheuttaa pahoinvointia ja voimakkaita vatsanväänteitä. Ei ole varmaa, kasvaako sieni Suomessa.

Nurmiherkkusienen ja myrkkyherkkusienen erottaa toisistaan siitä, että myrkkyherkkusieni haisee voimakkaasti karbolilta. Haju muistuttaa jodia tai mustetta.

Haju vain voimistuu, jos sieniä valmistetaan ruuaksi - mitä ei pidä tehdä!

Jalan tyvi on keltainen, toisin kuin nurmiherkkusienellä. Myrkkyherkkusieni muuttuu kellertäväksi myös muista kohdista, jos se vahingoittuu.

Voit raapia sienen lakkia kynnellä ja katsoa, kellastuuko se.

Valkoisten herkkusienten tunnistamisessa pitää olla aina erittäin huolellinen, sillä valkoinen kärpässieni on tappavan myrkyllinen ja voi mennä sekaisin esimerkiksi kuusenherkkusienen kanssa.

Osterivinokas on syötävä helttasieni. Sitä esintyy etenkin Etelä-Suomessa kannoilla ja lahoilla puungungoilla.

Sieni on helppo huomata, ja se kasvaa kerroksittain.

Osterivinokkaalla on simpukanmuotoinen, harmaanruskea tai sinertävä lakki. Heltat ovat pitkiä ja valkoisia tai sinertäviä. Sienen jalka on lyhyt ja valkoinen.

Metsissä on paljon syötäviä sieniä mutta myös monia myrkyllisiä lajeja.

Osterivinokkaan voi sekoittaa talvivinokkaaseen, joka ei ole myrkyllinen mutta niin karvas, ettei sitä pidetä Suomessa ruokasienenä.

Toisin kuin osterivinokkaalla, talvivinokkaalla on oliivinvihreä lakki ja keltainen jalka.

Lisäksi osterivinokkaan heltat jatkuvat jalan tyveen asti, kun taas talvivinokkaan heltat loppuvat lakkiin.

LUE MYÖS: 10 myrkyllistä kasvia, joista pitää pysyä loitolla