1. Pitääkö kasvimaa kääntää joka syksy?
Kyllä ja ei. Vastaus riippuu siitä, millaista koulukuntaa edustat. Perinteisen katsantokannan mukaan kasvimaa pitää kääntää perusteellisesti joka syksy, koska:
- Sade, pakkanen ja lumi tekevät mullasta irtonaista.
- Keväällä multaa on helppo muokata: tasoittamiseen tarvitaan vain harava, minkä jälkeen multa on valmis kylvämistä varten.
- Maan kääntäminen syksyllä sopii etenkin savimaalle.
- Syksyllä käännetyn maan voi jättää isoiksi kokkareiksi. Ne hajoavat itsestään ennen kevättä.
4 syytä, miksi maata ei pitäisi kääntää:
Luomuviljelijöiden mukaan maata pitää muokata mahdollisimman vähän, koska:
- Kaivaminen vahingoittaa maata pitkällä aikavälillä vähentämällä sen ravinteita ja kosteutta.
- Säännöllinen peittely kasveilla on parempi vaihtoehto, koska se pitää maan kosteana ja suojaa sitä nopeilta lämpötilan vaihteluilta.
- Menetelmän huono puoli on, että maanparannus kestää kauemmin.
- Käytännössä maata pitää joka tapauksessa muokata kääntämällä mullan sekaan viherravinnekasveja, kun kasvimaa otetaan käyttöön ensimmäisen kerran – esimerkiksi siinä tapauksessa, että osa nurmikkoa muutetaan kasvimaaksi.
2. Miten tiivis savimaa muutetaan ravinteikkaaksi mullaksi?
Vihannekset tarvitsevat viihtyäkseen sopivasti vettä ja ravinteita. Puhdas savimaa on tiivistä ja varastoi vettä niin hyvin, etteivät kasvit pysty imemään sitä. Maalle pitää tehdä jotain, ennen kun siinä voi viljellä mitään. Sekoita savimaahan hiekkaa, soraa ja kompostimultaa, jotta saat siitä kuohkeampaa.
2 vinkkiä saviselle kasvimaalle:
- Pane maahan lauta, joita pitkin pääset kulkemaan penkkien välissä. Tee kasvimaalle kujia ja levitä niille hiekkaa, soraa tai muita kiviä.
- Rakenna itse kohpenkit.
3. Kuinka usein kasvimaata pitää lannoittaa?
Kasvimaa tarvitsee lannoitetta joka vuosi, sillä ravinteet poistuvat maasta vihannesten mukana.
Kasvimaata ei saa kuitenkaan lannoittaa liikaa. Lannoitteen määrä riippuu siitä, millaisia vihanneksia kasvatat ja millaista lannoitetta käytät. Yleisesti lannoittaminen kannattaa aloittaa huhti-toukokuussa ennen siementen kylvämistä ja lisätä lannoitetta, kun kasvit ovat kasvaneet kunnolla.
LUE LISÄÄ: Yksi lannoite riittää
4. Mitä viherlannoite on?
Viherlannoite on oikeastaan harhaanjohtava termi, sillä asiassa on kyse muustakin kuin lannoittamisesta. Lyhyesti sanottuna viherlannoittamisessa käytetään tiettyjä kasveja maan parantamiseen.
Eri kasveilla on erilaisia ominaisuuksia:
Jotkut kasvit sitovat maassa olevaa typpeä, toiset muodostavat tiiviin, vihreän maton, joka pitää rikkaruohot kurissa. Joillakin kasveilla on voimakkaat juuret, jotka rikkovat tiivistä savimaata ja auttavat siten vihanneksia kasvamaan.
Kasvit kylvetään eri aikoina
Viherlannoitekasvit kylvetään eri aikoina sen mukaan, mitä niiden avulla halutaan saavuttaa. Jotkut kasvit ovat sellaisia, ettei niiden kohdalla voi kasvattaa vihanneksia samana vuotta, mutta toiset kuten puna-apila toimivat loppukesän maanpeitekasvina vihannesten pomimisen jälkeen.
Viherlannoitekasveille on yhteistä se, että ne saavat kuihtua ja maatua paikalleen. Niissä oleva typpi vapautuu maahan vasta, kun kasvit ovat maatuneet kokonaan.
Viherlannoitekasvit
Viherlannoitekasveissa on myös se hyvä puoli, että ne estävät ravinteita huuhtoutumasta pois maasta syksyn ja talven aikana.
Esimerkkejä hyvistä viherlannoitekasveista:
- Typen sidontaan: palkokasvit (herneet ja pavut), veriapila, puna-apila
- Rikkaruohojen torjuntaan: vehnä, aitohunajakukka.
5. Miten hyvän ja huonon mullan erottaa toisistaan?
Multa on paras alusta vihannesten kasvattamiseen. Savimaa on liian tiivistä, jotta kasvit saisivat kaikki tarvitsemansa ravinteet. Puhdas hiekkamaa on niin irtonaista, että ravinteet huuhtoutuvat pois.
Kasvimaalle pitää lisätä multaa, hiekkaa ja kompostia sen mukaan, millainen maapohja on. Vuosien kuluessa pintamaasta tulee sopiva viljelyä varten - ainakin tietyille kasveille.