Puulevyt - katsaus 5 minuutissa

(Risti)vaneri on osuva nimi tälle levytyypille, sillä se kuvaa kerrosten sijoittumista: ristiin ja rastiin niin, että viilukerrosten vuosisyyt sijoittuvat vuorotellen pituus- ja poikkisuuntaan. Tästä syntyy levyn erinomainen vetolujuus. Viilukerrokset, jotka Suomessa ovat useimmiten koivua tai kuusta, on liimattu ja puristettu yhteen. Liima on lähes aina vedenkestävää. Levyn uloin viilukerros voi olla eri puulajia kuin sisä-kerrosten viilu, esimerkiksi, koivua, pyökkiä, tammea tai tiikkiä.

Vaneria käytetään vahvoissa kantavissa kattopalkeissa, kalus-teissa, valumuoteissa, kuormatiloissa, julkisi-vuissa, kyltteissä jne.

Lastulevy on puulevyistä parhaiten tunnettu ja yleisimmin käytetty. Se valmistetaan puulastuista ja sideaineesta (liima), jotka puristetaan yhteen tiiviiksi levyksi. Levyjen ydin koostuu karkeammista lastuista kuin uloin kerros. Lastulevyjä voidaan käyttää lähes kaikkeen, erityisesti niitä käyte-tään kattoihin, lattioihin, seiniin ja kaapinsivui-hin. Levyt soveltuvat parhaiten sisäkäyttöön, ja vaikka tarjolla on myös kosteutta kestäviä levyjä, ne eivät kestä jatkuvaa kostumista. Lastulevyjen maine on saanut pienen rypyn, sillä ne luovuttavat (vähimmäismäärän) formaldehydiä, mutta pitoisuudet ovat paljon alle WHO:n rajojen. Osa levyistä on jopa ympä-ristömerkittyjä (joutsenmerkki). Levyjä on help-po työstää, ja ne voi verhoilla vanerilla, melamii-nilla, tapetilla, lasikuidulla tai vain maalata.

Puukuitulevyiksi kutsutaan levyjä, jotka on valmis-tettu melko hienoista puu-kuiduista, joita on lämmitetty, ja joihin on tarvittaessa lisätty vettä, ennen kuin ne on puristettu levyiksi voimak-kaassa puristuksessa.

Levyn pinnasta ja paksuu-desta riippuen tuloksena on joko molemmilta puolilta sileitä MDF-levyjä, joita käyte-tään mm. kaapinoviin, kovalevyjä, joiden toinen puoli on käsittelemätön ja toinen sileä (käytetään esim. kaappien taustaverhoiluun), tai vihreitä tai ruskean-mustia kyllästettyjä Huntonit-levyjä (mm. aluskatot).

Kansankielellä OSB-levyjä voi kutsua lastu- ja vanerilevyn risteymäksi. Levy valmistetaan isoista (ja pitkistä) puulastuista ja liimasta. Lastut asetetaan ristiin kolmeen kerrokseen ja puristetaan korkeassa lämmössä ja suuressa paineessa koviksi levyiksi.

Levyjä käytetään mm. lattialevyinä ja kipsilevyjen takana. Hauskannäköisen pintansa vuoksi niitä käytetään myös näkyvinä seinä- tai lattialevyinä kirkaspintaisiksi lakattuina. Levyistä on pontti- ja suorareunaisia vaihtoehtoja.

60 % sementtiä, 20 % puulastuja ja 20 % vettä. Levyjä käytetään lähinnä julkisivuverhoiluun eivätkä ne yleensä ole varastotavaraa rakennus-tarvikeliikkeissä. Levyjä saa mm. marmorilaatoilla päällystettyinä. Levyt eivät kestä suoraa maakosketusta tai runsasta kosteutta (katot), vaan näihin kohteisiin on valittava kuitu-sementtilevy (mineriitti), joka ei sisällä puuta, vaan sementtiä, selluloosakuitua ja polypropyleenia).

Levyt valmistetaan, kuten sementtilastulevytkin, puusta, vedestä ja sementistä, mutta nyt puuosa koostuu 3 mm leveistä, ohuista puunauhoista. Seos pakataan muotoon ja puristetaan haluttuun paksuuteen. Kovettuneet levyt sisältävät 70 % puuta ja 30 % sementtiä. Avoimen rakenteensa ansiosta ne soveltuvat äänieristeiksi ja toimivat samalla lämpöeristeinä. Sementillä ympäröidyt puulevyt eivät pala, joten ne toimivat myös paloesteinä. Kevyitä levyjä käytetään lähes pelkästään seiniin ja kattoihin, ja niitä on helppo työstää. Ne voidaan maalata ja rapata. Usein niitä käytetään käsittelemättöminä isojen tilojen katoissa kuten urheiluhalleissa ja ostoskeskuksissa. Levyt soveltuvat yhtä hyvin käytettäviksi autotalleissa, verstailla kuin nykyaikaisissa kodeissa.