Kysymyksiä & vastauksia
Pitääkö viherkattoa hoitaa?
Puista, pensaista ja nurmesta tehtyjä viherkattoja on hoidettava, mutta yhä enemmän suosiota saaneet Sedum-katot eivät vaadi huoltoa. Riittää, että ne tarkistaa pari kertaa vuodessa.
Tuleeko viherkattoisessa talossa kylmä?
Ei, sillä katto eristää talvella ja viilentää taloa kesällä.
Miksi viherkatto on hyvä ratkaisu?
Koska se pystyy varastoi-maan yli 80 % katolle satavasta vedestäsen sijaan, että vesimäärä valuisi syök-sykourujen kautta suoraan kuormitet-tuihin sadevesiviemäreihin.
Entä CO2?
Viherkatto tuottaa happea ja kasvit puolestaan sistovat hiilidioksi-dia 2-6 kiloa/neliömetri/vuosi. Viherkatto siis parantaa CO2-päästösuhdetta.
Miksi viherkatosta on hyötyä keskellä asutusta?
Koska se sekä vaimentaa ääntä että sitoo ilmassa esiintyviä saastepäästöhiukkasia eli puhdistaa alueen ilmaa.
Mitä pitäisi tehdä, jos osa katosta rikkoutuu?
Jos osa katosta vaurioituu, tarkista katon salaojituksen toimivuus. Jos sadevesi ei pääse valumaan katolta kouruihin, kasvien juuret jäävät veteen seisomaan. Ne mätänevät ja kasvit kuole-vat. Kuolleet kasvit on poistettava, sala-ojitus puhdistettava ja katolle asennettava uusia vihermattoja.
Voiko viherkaton vain asentaa kattohuovalle?
Ei, sillä kosteus tuhoaa kattohuovan. Viherkatto vaatii vesitiiviin, juurikasvua estävän erikoiskalvon.
Voiko sillä kävellä?
Tämä riippuu valitsemastasi kattotyypistä, mutta viistolla Sedum-katolla voi toki kävellä varovaisesti.
Vaatiiko katto luvan?
Kyllä, sinun on pyydettävä kaavoittajalta lupa. Katon ulkonäköä voidaan säädellä kuntakohtai-silla ohjeilla ja määräyksillä. Yleensä kunta päättää, millaista kattomateriaalia tulee käyttää eri asuinalueilla.
Milloin katto on paras asentaa?
Viherkatto on paras asentaa keväällä, kun yöpakkasia ei varmuudella enää ole.
Kuinka paljon viherkatto painaa?
Nykyaikainen viherkatto painaa märkänä 50-120 kg/m2. Tiilikatto painaa yleensä jopa 45 kg/m2.
Voiko sen asentaa itse?
Voi, mutta käytä aina apuna asiantunti-jaa. On mm. tärkeää, että alustan rakenne on sovitettu todelliseen kattokaltevuu-teen. Viherkatolle saa takuun, jos sen asentaa ammattilainen.
Mitä viherkatto maksaa?
Kasvimatot maksavat yleensä noin 60-70 €/m2 sisäl-täen aluskaton ja salaojituksen. Jos alossa on 120 m2:n kattopinta-ala, asennettava viherkattopäällyste maksaa yleensä noin 6 000-8 000 €. Lisäksi summaan on lisättävä palkkakustannukset.
Tämän pyörävaraston katto on tehty vihreistä Sedum-matoista.
Mikä on viherkatto?
Viherkatoksi sanotaan kattoa, joka on päällystetty kasvustolla.
Suurkaupunkien rakennusten katoilla näkee silloin tällöin puutarhoja ja viher-alueita. Myös pienen pyörävaraston ylle voi rakentaa vihreän katon. Ratkaisuja on monenlaisia. Isoja, runsaskasvustoisia ratkaisuja kutsutaan intensiivikatoiksi. Kalteviin, Pohjoismaissa tyypillisiin kattorakenteisiin sopii käytännöllinen, ohuempi kasvukerroksinen katto eli nk. ekstensiivinen katto.
Entisaikojen pitkäruohoisia nurmikattoja näkee vielä jossain Pohjoismaissa, mutta niitä ei enää asenneta. Ne vaativat myös erittäin vahvan katto- ja taloraken-teen, sillä tällainen katto voi läpikostu-neena painaa yli 150 kg neliömetriltä.
Nykyään viherkatot tehdään lähes aina Sedum-matoista, joihin on käytetty erilaisia maksaruoholajikkeita. Ne eivät kasva erityisen korkeiksi eivätkä vaadi hoitoa - kastelua lukuunottamatta, jos kesä on erityisen helteinen ja kuiva.
Viherkattoja voi nähdä myös suurkaupungeissa. Viherkatot säästävät viemäriverkostoa ja voivat toimia myös puutarhoina.
Viherkaton kasvilajit
Kaikkein yleisin valinta on erilaisten maksaruohojen sekoitus, mutta myös nurmea voidaan käyttää.
Nykyaikaisten viherkattojen yleisin mate-riaali on ns. Sedum-matto. Sedum on maksaruohon latinankielinen nimi. Maksaruohomatot koostuvat verkosta, johon on istutettu erilaisia maksa-ruoholajikkeita.
Maksaruohot ovat nk. mehikasveja, siis kasveja, jotka voivat varastoida paksuihin lehtiinsä suuria määriä vettä.
Monenlaisia mattoja on tarjolla, mutta ne voi karkeasti ottaen jakaa kahteen pää-luokkaan: puhtaisiin Sedum-mattoihin ja eri kasveja sisältävään mattotyyppiin.
Puhtaiden Sedum-mattojen kasvukor-keus on noin 5 cm ja paino noin 50 kg/m2.
Vaihtoehtoiset matot, jotka voivat sisältää myös luonnonkasveja ja ruohoa, ovat värikkäämpiä, sillä eri lajit vaihtavat väriä ja ulkonäköä vuodenaikojen mukaan. Kummankin vihermattotyypin hoitotarve on hyvin vähäinen. Usein suo-sitellaan, että matot tarkistetaan pari ker-taa vuodessa. Kumpaankin mattotyyppiin saa useimmiten kasvutakuun ja 25 vuo-den tuotetakuun, aivan kuten muihinkin perinteisiin kattopinnoitteisiin.
Sedum-matot ovat viherkattomateriaaleista kätevimpiä. Niitä on helppo käsitellä ja ne ovat kestäviä.
Kuinka paljon vettä ne imevät?
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että viherkatto voi imeä noin 50 prosenttia katolle kohdistuvasta sadevesi-määrästä.
Voinko itse asentaa viher-katon?
Voit asentaa viherkaton itse, mutta tarvitset rakennusteknistäapua ja neuvontaa selvittääksesi, kestääkö talosi rakenne viherkaton kuormituksen. Katon kaltevuus ei myöskään saa olla yli 30 astetta.
Kuinka kauan katto kestää?
Viherkaton elinikä on hyvin pitkä, lähes yhtä pitkä kuin perinteisen tiilikaton. Suomessa ei vielä ole kovin montaa viherkattoa, eikä niitä ole kovin monia vielä muissakaan Pohjoismaissa. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa on viherkattoja, jotka ovat 30 vuotta vanhoja ja edelleen hyvässä kunnossa.
Sedum-matoista tehdyt katot voivat näyttää hyvin erilaisilta mallista riippuen.
Miten viherkatto rakennetaan?
Nykyaikaisen viherkaton rakentaminen sujuu periaatteessa samaan tapaan kuin muidenkin kattomallien. Rakenteen pitää kestää kuormitus-ta ja aluskatteen on oltava tiivis, aivan kuten modernissa tiilikatossakin.
Sedum-matoista tehty viherkatto koostuu useam-masta kerroksesta. Alimpana on tiivis, vettäpitävä kalvopinnoite, joka muistuttaa hieman perinteistä aluskatetta. Kalvo estää veden ja kasvien juuri-kasvun pääsyn kattorakenteisiin.
Kalvon päälle asennetaan lovitettu salaojituslevy tmv., joka varmistaa, että kasvien juuret eivät ime jatkuvasti vettä mutta että ne voivat toisaalta varastoida osan ylimääräisestä sadevedestä. Kasvit voivat hyödyntää keräämänsä veden myöhemmin. Salaojituksen päällä on nk. kasvukerros. Se koostuu multamaasta, joka sopii erityisesti kattoon valituille kasvilajeille.
Päällimmäisenä ovat Sedum-matot, jotka on kasvatettu yhteen keinomateriaalin avulla. Matot kiinnitetään toisiinsa, mutta niitä ei naulata kattoon kiinni. Ne eivät irtoa katosta tavanomaisissa Pohjolan sääolosuhteissa. On selvää, että hyvin voimakas myrsky, joka repisi kattotiiletkin irti, voi irrottaa myös Sedum-matot, mutta tämä riski on olemassa myös kaikkien muiden perinteisten kattopinnoitteiden suhteen.
