Kolme tehokasta tapaa kilpikirvojen torjuntaan

Kilpikirvoihin kuuluu tuhansia lajeja, jotka saavat ravintonsa kasvien nesteistä. Niiden nimi tulee kilvestä, jonka aikuiset yksilöt kasvattavat suojakseen ja jonka alla ne voivat syödä ja munia turvassa pedoilta. Kilpikirvat ovat sukua kirvoille.

Vastakuoriutuneita kilpikirvoja sanotaan nymfeiksi, ja ne liikkuvat kasvilla etsimässä kohtaa, josta saavat ravintoa. Sen jälkeen ne muodostavat suojakseen kilven loppuelämänsä ajaksi. Uroskilpikirvalla on siivet, joiden avulla se voi liikkua ja pariutua.

Kilpikirvat voivat olla 1-10 millin pituisia. Muutama kilpikirva ei vahingoita kasvia. Kilpikirvoja voi kuitenkin olla niin paljon, että kasvi heikentyy ja kuolee. Aikuinen kilpikirva liikkuu harvoin, joten niiden muodostamat rykelmät voivat näyttää kasvitaudilta.

Kilpikirvat voivat tarttua sisä- ja ulkokasveihin. Huonekasveihin kilpikirvat voivat tulla mullan mukana. Kilpikirvat viihtyvät lämpimässä eli yleensä sisällä ja kasvihuoneessa.

Jotkut lajit viihtyvät erityisen hyvin sitruspuissa, joten niitä kannattaa pitää silmällä. Jotkut kilpikirvat erittävät nestettä, jota muurahaiset syövät. Huonolla tuurilla kasviin tulee aluksi kilpikirvoja, minkä jälkeen niiden perässä tulee muurahaisia.

Tavalliset sumutteet eivät yleensä toimi kilpikirvoihin, joilla on suojanaan kilpi. Niiden torjuntaan on kuitenkin muita tapoja.

1. Leppäkertut: Leppäkertuista on hyötyä pihalla, sillä ne syövät kilpikirvoja ja muita tuhoeläimiä, jotka vaivaavat kasveja. Leppäkertun toukkia voi ostaa esimerkiksi verkkokaupoista. Kun kilpikirvojen ja muiden tuholaisten määrä vähenee, myös leppäkertut vähenevät.
2. Sprii tai neemöljy: Jos kilpikirvat ovat pesiytyneet esimerkiksi huonekasviin, voit häätää ne sivelemällä lehtiä ja vartta rätillä, joka on kastettu spriihin tai neemöljyyn.
3. Kotitekoinen torjunta-aine: Hyönteissaippua voi olla hyvä ratkaisu kilpikirvojen, kirvojen ja muiden tuholaisten torjuntaan.

Katso täältä, miten teet itse hyönteissaippuan

Lue lisää kasvien tuhoeläimistä täältä.