
Keruusäiliö kerää energian lämpimään veteen, jotta sitä on tarjolla, kun sille tulee talossa käyttöä. Lämmitetty vesi virtaa säiliöön ylhäällä olevasta putkesta, ja vastakkaisella puolella oleva putki johtaa lämpimän veden säiliöstä pattereihin tai lämminvesivaraajaan tarpeen mukaan. Takaisinvirtaus tapahtuu säiliön alaosassa olevan putken kautta.
Höyrystin on järjestelmän lämmönsiirrin. Täällä lämmönkeruuneste kohtaa lämpöpumpun kylmäaineen ja luovuttaa sille lämpönsä. Kylmäaine höyrystyy ja höyrystymisprosessissa nesteestä vapautuu energiaa. Nesteen lämpötila putoaa noin 0-asteesta -3:een asteeseen.
Pumppu kierrättää lämmönkeruunestettä putkistossa ja siirtää sen seuraavaan piiriin.
Lämmönkeruuneste on ke-uuputkissa kiertävää liuosta. Vesiliuos sisältää noin 30 % puhdasta spriitä, joka estää nesteen jäätymisen.
Lauhdutin on lämmönvaihdin, joka koostuu putkirivistöstä ja kalvoista, joiden läpi lämmin kaasu kulkee. Sen ulkopuolella kiertää asunnon lämmitysjärjestelmän vesi. Vesi lämpenee samalla kun kaasu jäähtyy, kondensoituu ja muuttuu jälleen matalapaineiseksi nesteeksi kuljettuaan paisuntaventtiilin läpi.
Kompressori on muotoiltu ikään kuin metalliseksi kairaksi, joka kiertyy toisen kairan sisään. Kaasu työntyy kierremäisen kairan keskiötä kohti liikkeen avulla. Kaasu puristuu kokoon ja 17 barin paineessa lämpötila nousee 10 0 asteeseen.
Lämpöpumpun kylmäaineella on hyvin alhainen kiehumapiste. Kun aine kohtaa maalämpöisen liuoksen, se höyrystyy no-peasti, myös silloin, kun maaperän lämpötila on alle jäätymispisteen. Kaasuksi höyrystyessään neste imee lämpöenergiaa tehokkaasti.
Paisuntaventtiili sallii kylmäaineen laajentua normaaliin yhden barin paineeseen. Tämän jälkeen sen lämpötila laskee oimakkaasti, noin 50-asteisesta -10 asteeseen. Lämpötilan laskun takia aine on nyt niin kylmää, että se voi taas kerätä energiaa putkiston liuoksesta ja ohjata sen järjestelmään.
Keruuputken halkaisija on noin 40 mm. Putkisto voidaan kaivaa maahan noin metrin syvyyteen ja asentaa noin metrin putkivälein. Lämpö voidaan kerätä myös maahan poratusta lämpökaivosta. Noin 300–500 m2:n piha-alue riittää yleensä omakotitalon lämmittämiseen.