Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Totta ja tarua eristämisestä

Tulosta Tallenna artikkeli Sinun pitää kirjautua sisään, jotta voit tallentaa artikkeleita

Onko se todella totta? Vai vain vanha luulo tai sitkeä huhu? Syötimme 11 eristeväitettä valheenpaljastuskoneeseen tarkistaaksemme, ovatko väitteet totta vai tarua.

Väite nro 1

"Talosta ei voi tulla liian tiivistä"

TOTTA

Ei, talosta ei koskaan voi tulla liian tiivistä. Asuntoon on tietenkin saatava tarpeeksi raitista ilmaa, mutta tästä selviää tuuletuksella ja ilmanvaihdolla.

Parasta olisi, jos asunnon ilmanvaihto hoituisi koneellisesti, jolloin ilma vaihtuisi hallitusti. Lisäksi on eduksi, jos laitteistojärjestelmä pystyy hyödyntämään asunnon lämmön uudelleen.

Talon ulkokuorirakenteen - katon, ulkoseinien ja ikkunoiden - pitäisi olla mahdollisimman tiivis. Näin talo kestää pidempään ja sisäilman laatu paranee. Taloon tunkeutuva kylmä ja kostea ilma aiheuttaa värjäytymiä ja luo olosuhteet homekasvustolle.

Lämpö kohoaa ylöspäin, joten yläpohjan eristä-minen tuo suurimmat energiasäästöt.

Väite nro 2

"200 mm eristettä yläpohjassa on paljon"

TARUA

Jos yläpohjassa on alle 250 mm eristettä, tarkista, mahtuisiko sinne lisää, ja kannattaisiko yläpohja lisäeristää. Uusien talojen yläpohjassa on usein yli 400 mm eristettä.

Jos talosi yläpohja on kooltaan esim. 140 m2, ja voit kasvattaa eristemäärää 100 mm:stä 300 mm:iin, voit säästää lämmityskuluissa vuosittain jopa satoja euroja. Säästöä syntyy toki eniten, mikäli talo lämmi-tetään kalliisti sähköllä, ja vähiten, mikäli talo on liitetty esimerkiksi edulliseen kaukolämpöön.

Lisäeristäminen parantaa myös kotisi sisäilmaa, sillä eristeiden myötä pinnoista tulee lämpimämmät eikä talossa tunnu vetoa.

Väite nro 3

"Myös kylmät vesiputket kannattaa eristää"

TOTTA

Lämminvesiputket eristetään, jotta niissä juokseva vesi pysyisi lämpimänä. Myös kylmät vesiputket kannattaa eristää kosteuden varalta. Kun kylmät putket kulkevat lämpimän huoneen läpi, putkiin muodos-tuu kondenssivettä. Kylmät putket muuntavat vesihöyryn juokse-vaksi vedeksi, jonka joutuminen rakenteisiin voi olla vahingol-lista. Jos siis eristät putket, ehkäiset kosteuteen liittyviä riskejä.

Väite nro 4

"Luminen katto paljas taa, onko talo hyvin eristetty"

TARUA

Katolta pilkistäviä lumesta sulaneita alueita pidetään usein merkkinä huonosta eristyksestä. Kokonaan lumen peitossa oleva katto ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että eristekerros on erinomainen. Jos ullakko ei ole käytössä, siitä tulee helposti kylmä, ja tällöin koko katto saattaa pysyä lumen peitossa.

Nykyaikaiset ener-giansäästö ikkunat eristävät ainakin kolme ker taa paremmin kuin vanhat lämpölasit.

Väite nro 5

"Lämpöikkunat pitävät hyvin lämpöä"

TARUA

Vanhat lämpöikkunat eivät pidä läheskään yhtä hyvin lämpöä kuin nykyiset energian-säästölasit, joissa on ns. lämpöreuna. Uudet lasit eristävät vähintään kolme kertaa paremmin kuin vanhat lämpölasit.

Lämpöreunamallissa lämpölasin alumiinista valmis-tettu profiili on vaihdettu komposiitista valmistettuun profiiliin, joka eristää paljon paremmin.

Jos vaihdat lämpölasit energiansäästölaseihin ja uusit tiivisteet, voit säästää lähes yhtä paljon kuin jos ostaisit täysin uudet energialuokkaan C kuuluvat ikkunat. Edellytyksenä toki on, että talo on muilta osin riittävästi eristetty, jotta uusien energiansäästölasien teho ei katoa.

Väite nro 6

"Vanhalle talolle ei ole lisäeristysvaatimuksia"

TARUA

Jos rakennat uusiksi, laajen-nat tai remontoit, viranomaiset edellyttävät, että harkitset tässä vaiheessa lisäeristämistä. Jos esimerkiksi aiot uusia talosi vesi katon, sinun on samalla eris-tettävä se nykyisten eristysvaatimusten mukaisesti.

Väite nro 7

"Lisälasin hankinta ei kannata taloudellisesti"

TARUA

Jos asennat vanhoihin ikku-noihisi energiansäästölasin, saat ikkunan, joka on yhtä energiatehokas kuin uusi, C-energialuokan ikkuna. Jos taas asennat ikkunaasi kaksi energialasia, voit saada vanhasta, uusilla lisälaseilla varustetusta ikku-nastasi paremman kuin parhain A-energialuokan ikkuna. Tämä tosin saattaa vaatia uudet puitteet.

Väite nro 8

"Kosteus vaikuttaa eristyskykyyn"

SEKÄ ETTÄ

On syytä erottaa toisistaan ilman luonnollinen kosteus ja veden aiheuttama kosteus. Luonnollisella kosteudella ei ole merkitystä eristysmateriaalin eristyskyvylle.

Sen sijaan esimerkiksi kaatosateen ja lumipyryn tuoma vesi on eri asia. Jos eristeeseen kulkeutuu vettä, se asettuu eristeeseen 1-2 mm:n syvyyteen. Energiankulutus kasvaa hieman, kunnes vesi on haihtunut, sillä veden haihtuminen vaatii ylimääräistä energiaa. Kun vesi on poissa, eristeiden eristyskyky on jälleen normaali.

Väite nro 9

"Allergiat uhkaavat, jos talo on liian tiivis"

SEKÄ ETTÄ

Huono sisäilma lisää riskiä saada astma tai jokin allergia. Tiiviin ja hyvin eristetyn talon sisäilman ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ole huono.

Hyvin eristetyssä talossa on huonot olosuhteet ho -me kasvustolle ja kosteudelle, mutta tämä edyttää tuuletusta, mieluiten lämmön hyödyntämiseen kykenevän ilmanvaihtolaitteiston avulla. Tällöin kosteutta, hiuk -kasia ja allergiaa lisäävät tekijät vähenevät merkittävästi. Ilmanvaihtojärjestelmä käy sähköllä ja on kallis han-kinta, mutta pienentää lämmityskuluja merkittävästi.

Väite nro 10

"Ilmatiivis talo säästää lämpöä"

TOTTA

Taloa eristettäessä tavoitteena on ensisijaisesti säästää lämpöä. Ilmatiiviin talon lämpöhävikki on pienempi.

Suomessa käytetään lähes poikkeuksetta tuulensuojalevyjä tmv. eristekerroksen päällä. Tämä estää tuulta työntymästä eriste-kerrokseen. Menetelmä on hyvä, sillä se lisää materiaalin eristevai-kutusta. Tuulensuoja on hengittävää materiaalia, joten kosteus haihtuu, vaikka levy estää tuulen pääsyn lävitseen.

Talon tulisi olla tiivis muidenkin syiden vuoksi. Voit nimittäin välttyä vedolta, joka syntyy kun lämmin ja kylmä ilma kohtaavat. Jos seinän sisäpuoli on kylmä, ilma jäähtyessään laskeutuu alas ja lämmin ilma nousee ylös, ja ilman liike tuntuu vetona.

Jos aiot lisäeristää talosi, se kannattaa tehdä ulkopuolelta. Tämä on energiatehokkainta ja talosta tulee terveempi.

Väite nro 11

"Lisäeristäminen vie myös neliöitä"

TARUA

Jos lisäeristät ja sijoitat lisäeristeet seinien sisäpintaan, on totta, että menetät hieman asuinpinta-alaa. Näin ei kuitenkaan käy, jos eristät talon ulkopuolelta. Ulkopuolelta eristäminen on lisäksi energiatehokkaam-paa kuin sisäpintojen eristäminen.

Ennen kuin ryhdyt työhön, harkitse muutamia asioita:

Lisäeristys muuttaa talon ulkonäköä, joten työ edel-lyttää yleensä vähintään toimenpidelupaa. Myös räys-täitä joudutaan usein muuttamaan, ehkä myös ikkunoi-den paikkaa, sillä talon ulkoseinistä tulee paksummat.

Jos lisäät eristeitä yli 250 mm, kunta voi käsitellä asiaa talon laajennuksena. Tällöin työhön tarvitaan rakennus-lupa. Kannattaa olla ajoissa yhteydessä kunnan raken-nusvalvontaan ja tarkistaa lupa-asia.

Taloon tehtävät muutostyöt, esimerkiksi talon eristäminen ulkopuolelta, saattavat vaatia myös naapurien kuulemisen, erityisesti jos talo sijaitsee lähellä tontinrajaa (esimerkiksi vain 4 metrin päässä).

Lataa lehtiversio

Lataa artikkeli pdf-muodossa samanlaisena kuin se julkaistiin alunperin Tee Itse -lehdessä.

Tilauksesi
Tilaus
Luo Profiili
Olet ostamassa seuraavan käyttöoikeuden:
Artikkeli (tilaus): Totta ja tarua eristämisestä
Kokonaishinta: null euroa
Enemmän vähemmällä?
Saat käyttöösi 1000 rakennusohjetta ja digitaalisen sisällön hintaan vain 2,50 euroa
    • Käyttöoikeus yli 1000 digitaaliseen rakennusohjeeseen
    • Tilauksen voi lakkauttaa koska vain.
    • Tutustumistarjouksen jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena hintaan 9,95 euroa/kk.
Ensimmäinen kuukausi vain 2,50 euroa
Syötä etunimesi
Syötä sukunimesi
Tarkista sähköpostiosoite
Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä
Näytä
signup.credentials_form.terms_error
Takaisin
Kirjaudu sisään
Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä
Takaisin