Totta ja tarua eristämisestä

TOTTA

Lämminvesiputket eristetään, jotta niissä juokseva vesi pysyisi lämpimänä. Myös kylmät vesiputket kannattaa eristää kosteuden varalta.

Kun kylmät putket kulkevat lämpimän huoneen läpi, putkiin muodos-tuu kondenssivettä. Kylmät putket muuntavat vesihöyryn juokse-vaksi vedeksi, jonka joutuminen rakenteisiin voi olla vahingol-lista. Jos siis eristät putket, ehkäiset kosteuteen liittyviä riskejä.

LUE MYÖS: 6 asiaa, jotka pitää tehdä ennen lumimyrskyä

TARUA

Katolta pilkistäviä lumesta sulaneita alueita pidetään usein merkkinä huonosta eristyksestä.

Kokonaan lumen peitossa oleva katto ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että eristekerros on erinomainen. Jos ullakko ei ole käytössä, siitä tulee helposti kylmä, ja tällöin koko katto saattaa pysyä lumen peitossa.

TARUA

Vanhat lämpöikkunat eivät pidä läheskään yhtä hyvin lämpöä kuin nykyiset energian-säästölasit, joissa on ns. lämpöreuna. Uudet lasit eristävät vähintään kolme kertaa paremmin kuin vanhat lämpölasit.

Lämpöreunamallissa lämpölasin alumiinista valmis-tettu profiili on vaihdettu komposiitista valmistettuun profiiliin, joka eristää paljon paremmin.

Jos vaihdat lämpölasit energiansäästölaseihin ja uusit tiivisteet, voit säästää lähes yhtä paljon kuin jos ostaisit täysin uudet energialuokkaan C kuuluvat ikkunat. Edellytyksenä toki on, että talo on muilta osin riittävästi eristetty, jotta uusien energiansäästölasien teho ei katoa.

TARUA

Jos rakennat uusiksi, laajen-nat tai remontoit, viranomaiset edellyttävät, että harkitset tässä vaiheessa lisäeristämistä.

Jos esimerkiksi aiot uusia talosi vesi katon, sinun on samalla eris-tettävä se nykyisten eristysvaatimusten mukaisesti.

TARUA

Jos asennat vanhoihin ikku-noihisi energiansäästölasin, saat ikkunan, joka on yhtä energiatehokas kuin uusi, C-energialuokan ikkuna. Jos taas asennat ikkunaasi kaksi energialasia, voit saada vanhasta, uusilla lisälaseilla varustetusta ikku-nastasi paremman kuin parhain A-energialuokan ikkuna. Tämä tosin saattaa vaatia uudet puitteet.

SEKÄ ETTÄ

On syytä erottaa toisistaan ilman luonnollinen kosteus ja veden aiheuttama kosteus. Luonnollisella kosteudella ei ole merkitystä eristysmateriaalin eristyskyvylle.

Sen sijaan esimerkiksi kaatosateen ja lumipyryn tuoma vesi on eri asia. Jos eristeeseen kulkeutuu vettä, se asettuu eristeeseen 1-2 mm:n syvyyteen. Energiankulutus kasvaa hieman, kunnes vesi on haihtunut, sillä veden haihtuminen vaatii ylimääräistä energiaa. Kun vesi on poissa, eristeiden eristyskyky on jälleen normaali.

SEKÄ ETTÄ

Huono sisäilma lisää riskiä saada astma tai jokin allergia. Tiiviin ja hyvin eristetyn talon sisäilman ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ole huono.

Hyvin eristetyssä talossa on huonot olosuhteet ho -me kasvustolle ja kosteudelle, mutta tämä edyttää tuuletusta, mieluiten lämmön hyödyntämiseen kykenevän ilmanvaihtolaitteiston avulla. Tällöin kosteutta, hiuk -kasia ja allergiaa lisäävät tekijät vähenevät merkittävästi. Ilmanvaihtojärjestelmä käy sähköllä ja on kallis han-kinta, mutta pienentää lämmityskuluja merkittävästi.

TOTTA

Taloa eristettäessä tavoitteena on ensisijaisesti säästää lämpöä. Ilmatiiviin talon lämpöhävikki on pienempi.

Suomessa käytetään lähes poikkeuksetta tuulensuojalevyjä tmv. eristekerroksen päällä. Tämä estää tuulta työntymästä eriste-kerrokseen. Menetelmä on hyvä, sillä se lisää materiaalin eristevai-kutusta. Tuulensuoja on hengittävää materiaalia, joten kosteus haihtuu, vaikka levy estää tuulen pääsyn lävitseen.

Talon tulisi olla tiivis muidenkin syiden vuoksi. Voit nimittäin välttyä vedolta, joka syntyy kun lämmin ja kylmä ilma kohtaavat. Jos seinän sisäpuoli on kylmä, ilma jäähtyessään laskeutuu alas ja lämmin ilma nousee ylös, ja ilman liike tuntuu vetona.

TARUA

Jos lisäeristät ja sijoitat lisäeristeet seinien sisäpintaan, on totta, että menetät hieman asuinpinta-alaa. Näin ei kuitenkaan käy, jos eristät talon ulkopuolelta. Ulkopuolelta eristäminen on lisäksi energiatehokkaam-paa kuin sisäpintojen eristäminen.

Ennen kuin ryhdyt työhön, harkitse muutamia asioita:

Lisäeristys muuttaa talon ulkonäköä, joten työ edel-lyttää yleensä vähintään toimenpidelupaa. Myös räys-täitä joudutaan usein muuttamaan, ehkä myös ikkunoi-den paikkaa, sillä talon ulkoseinistä tulee paksummat.

Jos lisäät eristeitä yli 250 mm, kunta voi käsitellä asiaa talon laajennuksena. Tällöin työhön tarvitaan rakennus-lupa. Kannattaa olla ajoissa yhteydessä kunnan raken-nusvalvontaan ja tarkistaa lupa-asia.

Taloon tehtävät muutostyöt, esimerkiksi talon eristäminen ulkopuolelta, saattavat vaatia myös naapurien kuulemisen, erityisesti jos talo sijaitsee lähellä tontinrajaa (esimerkiksi vain 4 metrin päässä).