Kun rauta ja happi kohtaavat, syntyy ruostetta. Se koskee myös ulkokäyttöön tarkoitettuja ruuveja. Kun sekaan lisätään vettä tai märkää lunta, ruostuminen nopeutuu ja ruuvit kuluvat entistä nopeammin.
Upouutta puuseinää pitkin valuvat ruostevanat ovat surullinen näky. Vielä pahempaa on, jos ruuvit syöpyvät niin perusteellisesti, että rakenteet irtoavat toisistaan.
Onneksi ruuvinvalmistajat tietävät yhtä ja toista ruosteesta ja siitä, miten ruostumisen voi välttää. Ulkoruuveihin tehdään erikoiskäsiteltyjä pintoja, jotka pitävät ruosteen loitolla.
Ruuvit voivat ruostua siitä huoli matta, että niiden nimi viittaa erikoiskäsittelyyn tai ruostumattomuuteen. Sanat kuten climate, impreg tai ruspert eivät takaa, että ruuvit kestävät pitkään ulkokäytössä. Ulkoruuvien ruostuminen ei johdu valmistusvirheestä vaan siitä, että ruuveille tapahtuu jotain asentami sen jälkeen. Ilmiö voi johtua kahdesta asiasta:
Pintakäsitelty ruuvi kestää säätä vain niin kauan kuin sen pinta pysyy ehjänä. Pintaan voi tulla niin syvä naarmu, että kosteus ja happi pääsevät käsiksi ruuvin runkoon. Jos niin käy, ruuvi ruostuu sisältäpäin, eikä pintakäsittelystä ole mitään hyötyä.
Tästä jutusta voit lukea lisää neljästä parhaasta ulkoruuvista ja siitä, miten niitä käytetään.
Mitä ruoste on?
HAPPI + RAUTA + VESI = RUOSTE
Ruostuminen johtuu kemiallisesta reaktiosta, jossa rauta altistuu kosteudelle ja hapelle. Sisäkäyttöön tarkoitetut ruuvit ruostuvat ulkona nopeasti. Ruostuminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun ilmankosteus nousee 50-60 prosenttiin.
Suolat ja hapot kiihdyttävät ruostumista, ja jopa hikisen sormenpään kosketus voi panna ruostumiseen vauhtia.
Ruostekerrokset hilseilevät irti ajan kuluessa, ja ruuvi alkaa hapertua. Se näkyy selvästi esimerkiksi silloin, kun vanha terassi puretaan osiin. Painekyllästetyn puun suolat, kosteus ja happi ovat ruostuttaneet ruuvit niin pahasti, etteivät ne lähde kunnolla irti tai ne katkeavat vääntämällä.
1. Tuotemerkin oma ulkoruuvi
Käytännössä jokaisella ruuvin-valmistajalla on omat ulkoruuvinsa. Moni valmistaja leveilee sillä, että heidän ruuvinsa ovat parempia kuin ruspert-ruuvit. Jotkut jopa väittävät, että heidän ruuvejaan voi käyttää mihin tahansa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyse on pintakäsittelystä. Ruuvin pinta menee enemmän tai vähemmän rikki jo siinä vaiheessa, kun se väännetään puuhun. Jos pinta puhkeaa vääntämisen seurauksena, puun parkkihapot tai painekyllästysaineet voivat pilata ruuvin nopeasti. Harkitse tarkasti, haluatko käyttää 20-30 prosenttia halvempia ruuveja vai ottaa varman päälle. Pyöräkatokseen ei välttämättä tarvita yhtä hyviä ruuveja kuin hienolle terassille.
Valmistajilla on ruuveille omat nimensä kuten Climate ja Impreg.
Harvakierteisten ruuvien vääntäminen sujuu nopeasti.
KÄYTTÖTARKOITUKSET:
Painekyllästämätön puu, varastot, autokatokset, ulkoseinät, terassit aidat, kukkapenkit.
2. Ruspert-käsitelty ruuvi
Ruspert tarkoittaa patentoitua valmistustekniikkaa, jossa ruuvit pinnoitetaan kolmeen kertaan. Aluksi ruuvit sinkitään samalla tavalla kuin tavalliset sisäruuvit. Toisessa kerroksessa on ruosteelta suojaava kalvo, joka yhdistetään kemiallisesti kolmanteen ja uloimpaan kerrokseen eli keraami-seen suojakuoreen.
Kestävä pinta suojaa ruuvin ydintä vedeltä ja osittain myös suoloilta, mutta ajan kuluessa runsas määrä suolaa tai happoja syövyttää ruuvin. Ruuvi menee pilalle herkästi, jos sen pintaan tulee naarmu asentamisen aikana.
Ruspert-ruuvit ovat lujempia kuin ruostumattomat ja hapon-kestävät ruuvit. Ruspert-ruuvit eivät katkea yhtä helposti, ja ne ovat suhteellisen halpoja.
Ruspert-pinnoitustekniikka on patentoitu.
Tälle ruspert-ruuville ei tarvitse porata valmiita asennusreikiä.
KÄYTTÖTARKOITUKSET:
Painekyllästämätön puu, varastot, autokatokset, talot, terassit, aidat, kukkapenkit.
3. Ruostumaton a2- ja c2-ruuvi
Ruostumattomat ruuvit on tehty austeniittisesta teräk-sestä. Se on ei-magneettinen terästyyppi, joka ei ruostu. A2-ruuvit ovat yleisimpiä ruostumattomia ruuveja.
Ruostumattomien ruuvien huono puoli on se, että ne eivät kestä vääntöä yhtä hyvin kuin tavalliset ruuvit ja katkeavat helpommin asennusvaiheessa. C2-ruuvit kestävät paremmin, sillä ne on tehty karkaistusta teräksestä. Niillä on muuten samat ominaisuudet kuin A2-ruuveilla.
Tässä ruuvissa on porakärki ja harva kierre.
Ruostumattomat A2-ruuvit kestävät säätä hyvin mutta katkeavat helposti.
KÄYTTÖTARKOITUKSET:
Painekyllästämätön puu, varastot, autokatokset, talot, terassit, aidat, kukkapenkit.
4. Ruostumaton ja haponkestävä a4-ruuvi
Ruostumattomat ja haponkestävät ruuvit on tehty austeniittisesta teräksestä, mutta ne sisältävät enemmän molybdeenia kuin A2-ruuvit. Sen ansiosta A4-ruuvit kestävät paremmin esimerkiksi tammen ja lehtikuusen parkki happoja. A4-ruuvit eivät kärsi edes suolaisesta meri-ilmasta tai kyllästysaineista.
Valitettavasti A4-ruuvit ovat kaikkein hauraimpia ulkoruuveja, ja ne katkeavat suhteellisen helposti. Se kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi terassin tai muun sellaisen rakenteen kanssa, joka supistuu ja laajenee läm-pötilan ja ilmankosteuden mukaan.
Ruuveille pitää porata valmiit a sennusreiät, jotta laudat mahtuvat elämään ruuvien ympärillä. Jos reiät ovat liian ahtaita, laudat vääntävät ruuvit helposti poikki. Asentamiseen pitää käyttää ruostumatonta ruuvaus-kärkeä, josta ei jää ruostepistettä ruuvin kantaan.
A4-ruuvi ei kärsi ruostumisesta tai hapoista.
A4-ruuveille pitää porata valmiit asennusreiät, jotta laajeneva puu ei väännä ruuvia poikki.
KÄYTTÖTARKOITUKSET:
A4-ruuvit sopivat myös painekyllästetyn puun ruuvaamiseen, meren rannalle ja puulajeille, joissa on paljon parkkihappoja. Niitä ovat esimerkiksi tammi, lehtikuusi ja jalopuut.
Meri-ilma on myrkkyä ruuveille
Toinen mahdollinen syy kalliiden ulkoruuvien ruostumiselle ovat suolat ja hapot. Hapen ja veden yhdistelmä on raudalle vaarallinen, mutta jos sekaan lisätään klorideja, osa ulkoruuveista syöpyy niiden yhteisvaikutuksesta. Suolainen meri-ilma on myrkkyä metallille ja pilaa ajan kuluessa myös pintakäsitellyt ulkoruuvit.
Jopa tavallinen painekyllästetty puu voi syövyttää ruuvit pilalle. Kestopuu sisältää suoloja, jotka kuluttavat ruuvien pinnan puhki ajan kuluessa.
Paraskin ruostesuojaus antaa lopulta periksi, jos se joutuu liian pitkäksi aikaa happokylpyyn. Se alkaa heti, kun ruuvi asennetaan puuhun, jossa on luonnostaan paljon parkkihappoja. Sellaisia puulajeja ovat esimerkiksi lehtikuusi, tammi ja monet trooppiset jalopuut.
Onneksi asiaan on ratkaisu. Ruuvit pysyvät kunnossa, kun ne valitaan käyttötarkoituksen mukaan.
