Käytä tervaa - se on tehokas puunsuojausaine
Terva on mielenkiintoinen vaihtoehto nykyaikaisille puunsuojausaineille. Terva ei peitä puun pintakuviota vaan jättää syyt näkyviin. Terva suojaa puuta todella tehokkaasti ja jopa paremmin kuin monet nykyaikaiset aineet.
Toisaalta tervaa on hankalampi levittää kuin maalia, ja terva sotkee enemmän. Se on suurin syy sille, ettei tervan käyttö ole kovin yleistä.
Tuhatvuotinen historia
Jo viikingit suojasivat tervalla laivansa ja köytensä. Norjalaisia puukirkkoja on tervattu alusta asti, ja osa vanhoista sau-vakirkoista on edelleen hyvässä tervassa. Länsi-Norjan Urnesissa sijaitseva sauva-kirkko on rakennettu 1100-luvulla, ja se on pysynyt kunnossa tervan alla näihin päiviin asti.
Suomessa tervaa on käytetty ennen kaikkea rakennusten ja pärekattojen sekä veneiden ja suksien tervaamiseen. Terva suojaa puuta lahoamiselta, vettymiseltä ja suolaiselta merivedeltä.
Tervaa käytetään nykyään lähinnä perinne rakentamisessa sekä puuveneiden ja vanhojen rakennusten suojaamisessa. Terva sopii myös laavujen, erämaakämppien tai lammashakojen puunsuojaukseen.
Monipuolinen luonnontuote
Terva on kemiallisesti monimuotoinen aine, joka sisältää jopa 15 000 erilaista yhdistettä. Tärkein puuta suojaava ainesosa on pihka, joka sisältää biosideja eli yhdisteitä, jotka suojaavat puuta pieneliöiltä.
Terva imeytyy puuhun ja muodostaa sen pinnalle läpitunkemattoman kalvon. Tumma kuori suojaa puuta myös auringon ultraviolettisäteiltä. Tervan yhdisteet eivät kuitenkaan tuhoa valmiita homekasvustoja, joten homehtuneet kohdat pitää hioa puhtaiksi ennen puun tervaamista.
Aurinko kovettaa tervan
Auringon ultraviolettisäteet kovettavat tervan ajan kuluessa ja haalistavat sitä. Se tarkoittaa, että puuta pitää tervata jatkuvasti. Tervatun puun ulkonäkö riippuu muun muassa puulajis-ta, syykuviosta, tervan laadusta ja siitä, kuinka pitkä aika puun tervaamisesta on kulunut.
Yleensä terva halkeilee yhä enemmän vuosi vuodelta. Tervan muodostama kalvo on diffuusio avoin, eli se päästää puussa olevan kosteuden haihtumaan ilmaan. Ominaisuu-den vuoksi tervaa on kokeiltu myös uusissa rakennuksissa, joihin ei haluta asentaa muo-vista höyrynsulkua tai muita kosteutta sitovia maaleja.
ENNEN
Puun pinta näkyy värittömän tervan läpi. Levittämisvaiheessa terva on tummaa ja sitkeää.
JÄLKEEN
Yhteen kertaan tervattu rakennus on haalistunut viidessä vuodessa, ja puun pintakuvio näkyy selvästi sen läpi. Puun syyt näkyvät tervan läpi koko ajan, mutta tervan väri ja pinta muuttuvat ajan kuluessa.
Mitä terva on?
Sana terva on tullut suomen kieleen todennäköisesti Baltiasta tai muinaisgermaaneilta, jotka kutsuivat havupuusta saatavaa mustaa nestettä sanalla dervo.
Tervaa saadaan kaikista puista, mutta Suomessa ja muualla pohjoisella havumetsävyöhyk-keellä tervaa tehdään etupäässä männystä. Männyssä on paljon pihkaa, joka suojaa puuta pieneliöiltä. Tervaa saadaan polttamalla puuta ja ottamalla talteen puusta valuva neste. Tervaa tehdään myös puun kannosta ja juurista, joita voi käyttää tervanpolttoon vielä 10-15 vuotta puun kaatamisen jälkeen. Moni pitää sydän puusta saatavaa tervaa laadukkaimpana.
Tervaa poltetaan myös uuneissa, mutta perinteisesti tervaa on poltettu tervahaudoissa. Tervahauta on iso, tarkasti rakennettu puukasa, jonka pohjalla on kuoppa. Tervahauta sytytetään mahdollisim-man tasaisesti ja peitellään turpeella.
Puut palavat kytemällä, ja terva valuu haudan pohjalle. Sieltä terva valu-tetaan kaukaloa pitkin tynnyreihin. Tervahaudan palamista ei voi säädellä tarkasti, joten tervan väri vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon hiilimole-kyyleja nesteeseen päätyy.
Haudan pohjalle kerääntyvä terva valutetaan astioihin.
Tervan hyödyt ja haitat
Tervaa käytetään sään armoilla olevien puurakenteiden käsittelyyn. Tervalla voi suojata muun muassa seiniä, pärekattoja, pajupunoksia, aitoja, veneitä ja laitureita.
Terva estää puun halkeilua ja vettymistä ja muodostaa puun pinnalle suojaavan kalvon. Samalla terva päästää puussa olevan kosteuden haihtumaan ja ehkäisee puun homehtumista ja lahoamista.
Terva kovettuu auringonpaisteessa, joten sen suojausteho ja uusintakäsittelun tarve vaihtelevat tilanteen mukaan. Auringon puoleinen seinä pitää tervata uudestaan noin viiden vuoden kuluttua, mutta saman talon pohjoisseinä voi kestää yhdellä tervauksella 20 vuotta tai sitäkin pitem-pään. Myös tervan kuivumisaika riippuu auringon paisteesta.
Näin käytät tervaa
Terva on sitkasta, ja sen levittäminen voi olla vaikeaa. Tervaa voi kuitenkin notkistaa lämmittämällä. Se kannattaa tehdä vesihauteessa, jotta terva ei syty palamaan. Tervan voi lämmittää yli 50-asteiseksi.
Tervaa voi notkistaa myös pellava-öljyllä. Tässä jutussa käytetään tervaa, jota on laimennettu 20 prosenttia.
Puun pinta pitää puhdistaa ennen tervaamista liasta, rasvasta ja roskista. Pienistä tikuista ei kuitenkaan ole haittaa.
Tervaa hyvällä säällä. Puun pitää olla kuivaa, eli sen kosteusprosentti saa olla korkeintaan 20. Lämpötilan pitää olla yli 10 astetta.
Levitä tervaa pensselillä puun syiden suuntaisesti. Tervaaminen on työlästä, joten isoilla pinnoilla kannattaa käyttää isoa pensseliä tai pientä harjaa.
Vaaleaa tervaa pitää levittää monta kerrosta. Uunipoltettu terva on sitkasta ja riittoisaa: yksi litra voi riittää kymmenelle neliölle. Tämän rakennuksen seinät tervattiin vain yhteen kertaan.
Jos tervattu pinta on suorassa auringonvalossa, se kannattaa tervata parina peräkkäisenä vuotena. Sen jälkeen pinta kestää viidestä kahteenkymmeneen vuotta.
