8 pohjoista puulajia
Rauduskoivu – Betula pendula
TYYPPI: Lehtipuu.
KUVAUS: Sekä raudus- että hieskoivu ovat periaatteessa hyviä puita esimerkiksi kalusteiden rakentamiseen. Isommaksi kasvava rauduskoivu on yleensä suorempi ja vähäoksaisempi, joten sitä on helpompi käyttää. Rauduskoivu on vaaleaa ja hieman kellertävää, kun taas hieskoivu punertaa aavistuksen. Puun keskellä näkyvät tummat kuviot ovat puun sisään jäänyttä tuohta.
KÄYTTÖKOHTEET: Vaneri, kalusteet, veitsenkahvat. Hyvä polttopuu.
KASVUPAIKAT: Rauduskoivu kasvaa koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Marjakuusi – Taxus baccata
TYYPPI: Havupuu.
KUVAUS: Marjakuusen uloimmat kerrokset ovat vaaleita, mutta puussa on hieno, punaruskea ydin. Puu kasvaa hitaasti ja voi elää jopa 2 000 vuotta. Runko jää yleensä lyhyeksi. Marjakuusi ei vaadi erikoiskäsittelyä. Puu kestää pitkään.
KÄYTTÖKOHTEET: Jousipyssyt.
SAATAVUUS: Harvoin tarjolla.
Versot, siemenet ja lehdet ovat MYRKKYÄ etenkin hevosille ja lehmille. Myrkyt taksiini ja taxoli. Taxoli on myös syöpälääke.
Haapa – Populus tremula
TYYPPI: Lehtipuu.
KUVAUS: Metsähaavan havina on tuttu ääni tuulisella kesäsäällä. Haapa on tuttu myös vaaleasta ja sileästä pinnastaan. Haapa on paras puulaji hammastikkujen valmistamiseen. Yhdestä rungosta voi tulla jopa 370 000 hammastikkua.
KÄYTTÖKOHTEET: Kattopaanut, puukengät, saunan lauteet, kalusteet, hammastikut.
KASVUPAIKAT: Rannat, ojien varret, sekametsät.
Kataja – Juniperus communis
TYYPPI: Havupuu.
KUVAUS: Kataja kasvaa 1–10 metrin pituiseksi puuksi tai pensaaksi. Puumainen kataja sopii rakentamiseen. Puuaines on yhtenäistä, kiinteää ja kovaa, ja se tuoksuu ja maistuu hyvältä. Katajaa on helppo sahata, ja öljyinen puu kestää hyvin loisia ja hometta. Katajaa käytetään lihan ja kalan savustamisessa, ginin raaka-aineena sekä mausteena.
KÄYTTÖKOHTEET: Aidan rimoiksi, pienten käyttöesineiden kuten veitsien kahvoiksi.
KASVUPAIKAT: Kataja kasvaa valoisilla paikoilla kuten voimalinjoilla ja pellonreunoissa. Suotuisalla paikalla kataja voi kasvaa jopa 15-metriseksi.
Pihlaja – Sorbus aucuparia
TYYPPI: Lehtipuu.
KUVAUS: Pihlaja elää harvoin yli 50-vuotiaaksi. Puu haisee melko happamalta. Pihlajan kanssa ei ole mukava työskennellä, sille koko verstas lemuaa sen jäljiltä. Puu näyttää kuitenkin hyvältä!
SOPII HYVIN: Laudoiksi (karkeaan käyttöön).
KASVUPAIKAT: Valoisat paikat lähes koko maassa.
Paju – Salix
TYYPPI: Lehtipuu (kuvassa raita).
KUVAUS: Paju alkaa kasvaa pelkästä maahan työnnetystä oksasta. Pajun kuorta käytetään nahan parkitsemiseen. Paju sisältää salisiinia, joka lievittää kipua ja laskee kuumetta.
KÄYTTÖKOHTEET: Punosaidat, koristepunokset, pajupillit, puukengät, paperimassa ja parkitseminen. Pajuhiilet sopivat piirtämiseen ja ruudin valmistamiseen.
KASVUPAIKAT: Ojanvarret ja rannat.
Mänty – Pinus sylvestris
TYYPPI: Havupuu.
KUVAUS: Mänty voi kasvaa 30-metriseksi. Mänty on yleisin rakennuspuu. Hitaasti kasvanut mänty on parasta rakennuspuuta, sillä kapeat vuosirenkaat tekevät puusta kovemman.
KÄYTTÖKOHTEET: Kalusteet, rakennuspuutavara, vaneri, lastulevyt. Mäntyä käytetään todella monipuolisesti.
KASVUPAIKAT: Joka puolella pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Leppä – Alnus glutinosa
TYYPPI: Lehtipuu.
KUVAUS: Tervaleppä on yleinen Etelä- Suomen rannoilla, lehdoissa, kosteissa paikoissa ja saaristossa. Tervaleppä kasvaa nopeasti kosteassa maassa, ja se on ainoa pohjoinen puulaji, jonka juuret selviävät vedessä. Tervaleppä ei ole luonnostaan kestävää, mutta veteen upotettu tervaleppä muuttuu mustaksi ja kivikovaksi, joten sitä käytetään vedenalaisiin rakenteisiin.
KÄYTTÖKOHTEET: Puukengät, kalusteet (etenkin veneissä), vaneri, hiili.
KASVUPAIKAT: Kaikki kosteat paikat.
