Ensimmäiseksi mitataan huoneen leveys. Tässä esimerkissä se on 2,4 metriä. Seinään on jätettävä 6 senttimetriä väliä. Hormin tai tulisijan viereen väliä on jätettävä vähintään 10 senttimetriä. Ensimmäisen lattiapalkin kohdalle tehdään merkki.

Koolinkien tulee olla enintään 60 senttimetrin päässä toisistaan. Jos siis asetetaan 5 koolinkia, niiden etäisyydeksi tulee 57 cm. Betonilaatalle tehdään siis merkki 57 senttimetrin välein. Seuraavaksi asetetaan seinän suuntainen koolinki.

Lattiaan tehdyt merkinnät siirretään koolinkiin suorakulman avulla. Sitten piirretään rasti sille puolelle, jolle palkki tulee. Merkinnät tehdään kaikkia viittä koolinkia varten. Sen jälkeen merkitty koolinki siirretään lattian toiseen reunaan, jossa merkinnät voi siirtää lattiaan.

Aluksi tarkistetaan kuitenkin, että koolingin etäisyys seinään on molemmissa päissä sama. Lattiapinta on nyt aivan suorassa, ja koolingissa olevat merkinnät voi siirtää lattiaan.

Nyt koolingit on helppo asettaa paikalleen merkintöjen kohdalle. Muista että betonilaatan on oltava puhdas ennen koolinkien asettamista. Tässä esimerkissä tähän kohtaan tulee oviaukko.

Siitä kohdasta alusrakennetta pitää vahvistaa useammalla koolingilla niin, että lattia kestää suuremman kulutuksen oven kohdalla. Tähän asetetaan kolme ylimääräistä, noin 40 senttimetrin pituista koolinkia. Tässäkin pitää varmistaa, että koolinki tulee 6 senttimetrin päähän seinästä.

Jos myös oven toiselle puolelle rakennetaan uusi lattia, koolingit asetetaan kulkemaan oviaukon läpi.Koolinkien alle tulee korokepaloja. Alimmaksi pannaan pala bitumihuopaa, joka estää kosteutta tunkeutumasta betonilattiasta koolinkeihin.

Huovan päälle asetetaan pala leikattua mdf-levyä, joka pitää muotonsa mutta on pehmeää. Jotta koolauksesta tulee tukeva, korokepalojen on tultava enintään 60 senttimetrin välein.

Oviaukkoon tulevien ylimääräisten koolinkien kumpaankin päähän tulee korokepala, vaikka koolingit ovatkin vain 40 cm pitkiä. Jotta lattiasta saadaan täysin suora, tarvitaan kiiloja. Tässä käytetään kahta kiilaa, jotka painetaan yhteen niin että ne lukittuvat. Kiilat asetetaan mdf-palan päälle.

Yleensä tulisi käyttää mahdollisimman matalia korokepaloja. Yleensä 3–5 senttimetrin korkuisia sen mukaan, rakennetaanko uusi lattia aiempaa lattiaa vasten. Kun kaikki kiilat on asetettu paikalleen, tarkistetaan, että koolingit eivät ole liikahtaneet.

Kaikki koolingit tarkistetaan vesivaa’alla, ja tarvittaessa kiilojen korkeutta säädetään niin, että lattia tulee täysin vaakasuoraan.Lopputulos on sitä tarkempi, mitä pitempää vesivaakaa käytetään. Voit myös käyttää oikolautaa ja asettaa vesivaa’an sen päälle.

Lopputuloksen kannalta on ratkaisevaa, että koolingit tulevat tarkoin vaakasuoraan kumpaankin suuntaan. Jotta alusrakenne ei liikahda, kannattaa naulata lauta kiinni koolinkien molempiin päihin.

Näin voit varmistaa, etteivät koolingit liikahda.Jos naulaa ei lyö pohjaan asti, se on helppo vetää irti, kun on aika kiinnittää lattialaudat. Lattian kestävyyden kannalta on tärkeää, että kiilat kiinnitetään toisiinsa, etteivät ne lähde irti. Kiilojen läpi lyödään aluksi naula, joka kiinnittää ne mdf-levyn palaseen.

Sitten isketään toinen naura vinosti koolingin läpi niin että se osuu sekä kiiloihin että mdf-palaseen.Jos kiiloja ei naulata yhteen, pahimmassa tapauksessa lattia voi painua siitä kohdasta, jossa kiilat ovat liukuneet erilleen. Nyt koolaus on valmis, ja lattialaudat voi kiinnittää paikalleen.