Aluskate - Talon tärkein elementti

Aluskatekalvoilla on yhä huonohko maine. Ensimmäiset vuodat olivat nimittäin huono-laa tui sta ohutta muovia, joka ei kestänyt kauaa. Niiden käyttö johti kosteus vaurioihin ja jopa laho- ja homeongelmiin. Nykykalvot ovat huomat-ta vasti laadukkaampia.

1970-luvulla käytettiin aluskatteena mm. erilaisia, mahdollisesti kuiduilla vahvistettuja muovikalvoja, joita myytiin läpinäkyvänä ja mustana versiona. Osa näistä tuotteista haurastui ja muuttui hyvin nopeasti käyttö-kelvottomaksi. Syntyi ongelma, kun aluskat-teen elinikä jäi varsinaisen vesikaton elini-kään huomattavasti lyhyemmäksi. Lisäksi aluskatteen vaihto edellytti työlästä ja kallista vesikaton ja ruoteiden purkua.

Muovikalvokatteet jaetaan vesihöyryä läpäiseviin ja ilmatiiviisiin. Läpäisevistä aluskatteista kertyneet kokemukset ovat osoittaneet, että ne eivät siirräkään niin paljon kosteutta kuin olisi toivottu, ja tämän vuoksi vesihöyryä läpäisevän aluskatteen alla olevan tilan tuuletuksesta on huoleh dit-tava erityisen tarkasti.

Läpäisevän aluskatteen ongelmana on mm. se, että se jäätyy nopeasti pakkasella, jolloin se menettää vesihöyryä läpäisevän ominaisuutensa. Seurauksena voi olla mm. sulamisongelmia, jolloin muovikalvosta vapautuu niin paljon sulavesien aiheutta-maa kosteutta, että rakennus voi niiden seu-rauksena kärsiä kosteus- tai vesivaurioita.

Öljykarkais tu kovalevy (kuitulevy) on helppo asentaa, hukkapaloja ei jää juuri lainkaan, ja le vyt jäykistävät koko katto raken netta. Lisäksi ne hylki vät vettä ja kestävät kosteutta vakio-levyjä paremmin. Kuitu-levy pohjaisia aluskatteita on useita laatuja.

Kuitulevystä tehdyt aluskatteet ovat hengit-täviä ja päästävät kosteuden hitaasti lävit-seen mutta ovat kuitenkin vedenpitäviä. Levyn yläpinta on öljytty, joten vesi valuu tarvittaessa hyvin alas kattokouruille. Levyjen asennus sujuu nopeasti. Levyt voi-daan kiinnittää toisiinsa S-koukuilla. Koukut estävät levyjen välistä rakoa avautumasta.

Puukuitulevyjen käyttö edellyttää kaik-kien läpivientien, savupiipun ympärystön ja muiden vastaavien rakenteiden tiivistä-mistä, jotta vesi ei pääse tunkeutumaan niistä sisään. Myös levyjen väliset saumaraot voi teipata tai nitoa kiinni, jos rakenteesta on tärkeää saada mahdollisimman ilmatiivis.

Aluskatteen alla olevan tuuletusvälin tulee olla vähintään 200 mm, kun katon kal-tevuus on <1:20 ja vähintään 100 mm tätä jyrkemmillä katoilla. Tuuletusvälillä taataan, että levyt eivät taivu kattotuolien välissä alaspäin ja osu eristeisiin. Jos puukuitulevyn alapinta on kostea ja koskettaa alla olevia eristeitä, levystä imeytyy kostetutta eristeisiin. Vesi kostuttaa kattorakenteen ja altistaa sen laholle ja sienille, aivan kuten kosketet-taessa märän teltan sisäpintaa.

Tärkein periaate on, että aluskatteen tulee kestää vähintään yhtä pitkään kuin varsinainen vesi-katto. Tämä puhuu ns. kiinteän alus-/harvalaudoi tuksen valitsemisen puolesta jopa 100 vuotta kestävien tiili-, kupari- ja laatta vesi-kattojen alla.

Kiinteät aluskatteet rakennetaan yleensä laudoista, OSB-levyistä, vanerilevyistä tai kalvomateriaaleista. Erilaisiin materiaali-valintoihin liittyy myös materiaalien erilaisia hyviä ja huonoja puolia.

Laudoitusratkaisu tuottaa vähiten hukkaa, ja se on lähes yhtä nopea asentaa kuin levyaluskatekin.

Harvalaudoitusta suositellaan usein aluskateratkaisuksi, sillä se pystyy parhaiten sito-maan ja luovuttamaan kosteutta, jota joka tapauksessa usein kerääntyy yläpohjaraken-teeseen. Homekasvustoa muodostuu yleensä jossakin vaiheessa kiinteän aluskat-teen alle, vaikka yläpohjarakenteen tuuletus olisi kunnossa. Tiiviit OSB-tai vanerikatto-levyt ovat alttiimpia hometartunnoille kuin harvalaudoitus, jonka vuoksi näitä levyma-teriaaleja ei enää suosita yhtä paljon.

Kiinteä levy-/laudoitusaluskate ja bitumi-kermi ovat ilmatiiviitä, joten tuuletuksesta on huolehdittava niiden alapuolella. Alla olevat eristeet eivät saa yltää aluskatteeseen asti. Ilmarakoa tulee olla vähintään 50 mm ja harjalla ja räystäillä on oltavat riittävän suuret tuuletusraot.