4 aluskatetta

Aluskate on suunnilleen 1970-luvulla rakentamisessa käyttöön omaksuttu rakennetekninen osa vesikatteen alla. Siihen ei kohdistu mainittavia rasituksia katon valmistumisen jälkeen. ateriaaleja on tarjolla monenlaisia, ohuita ja paksuja, tiiviitä ja harvoja. Esittelemme niitä nyt tässä ja vertailemme niiden ominaisuuksia.

Aikojen kuluessa oli ha-vaittu, että vesikattei-den tiiviys vaihtelee ja ne alkavat vuotaa. Vika hoidettiin paikkaamalla kattoa.

Vaatimustason noustessa kattojen vuotoihin alettiin kiinnittää huomiota ja vuoto-ja ruvettiin torjumaan. Eräs ratkaisu oli asentaa tiivis aluskate vesikatteen alle. Aluskatteen tarkoitus oli johtaa läpi päässyt vesi, tuisku-lumen sulamisvedet, tiivisty-misvedet ym. pois, etteivät ne pääsisi turmelemaan alla ole-via rakenteita.

Nykyisin aluskate asennetaan käytännössä jokaisen ve-sikatemateriaalin alle.

Aluskatteiksi asennetaan monenlaista materiaalia.

Yleisiä niistä ovat seuraavat:

  1. Muovikalvot
  2. Kuitulevyt
  3. Kipsilevyt
  4. Bitumikermi eli kattohuopa

Aluskate voi olla aineesta ja asennustavasta riippuen aivan tiivis tai se voi olla hen-gittävä ja sallia tuulettumisen vapaasti. Aluskatteen pitää olla joissakin tapauksissa tii-vis, toisissa sen pitää sallia mahdollsimman hyvä tuuletus. Viereisessä vesikatteeseen asti eristetyn yläkerran kattorakenteen piirroskuvas-sa aluskatteen pitää olla tii-vis, sillä se toimii myös raken-teen tuulensuojana.

Aluskatteen tiiviys

Täysin tiivis aluskate on kuin sadetakki, joka estää veden, roiskeiden ja kosteuden pää-syn lävitseen. Joissakin olois-sa alle voi tiivistyä kosteutta, joka on taas haitallinen ilmiö.

Aluskatteen alle pitää jär-jestää riittävä tuuletus, jos kate on tiivis. Se ei ole mi-kään ongelma ja ratkaisu on tavallinen, mutta se edellyt-tää, että aluskatteen alla koko sen alueella on vapaata ti-laa ilman liikkua. Tuuletusti-laa pitää olla vähintään 30 mm, mieluiten 50 mm.

Aluskate voi olla myös hen-gittävää materiaalia. Sellai-nen päästää hitaasti kosteutta lävitseen, mutta on riittä-vän tiivis johtamaan veden pintaa pitkin räystäälle. Alus-katteen pitää olla hengittävä, jos eriste asennetaan siihen kiinni. Rakenteen sisäpuolel-la pitää silti olla höyrynsulku.

Höyrynsulun vuodon takia runsaan kosteuden pääsemi-nen eristeeseen ja vielä tiivis aluskate eristeen ulkopuolella aiheuttaa eristeen vettymi-sen, minkä jälkeen se painuu kokoon ja menettää eristysky-kynsä ja saattaa ruveta vielä homehtumaan.

Pahimman varalta tällai-sessa rakenteessa eristeen ja aluskatteen väliin pitää jät-tää noin 50 mm tuuletusrako.

Hengittäviä vaikka tiiviy-deltään vaihtelevia ovat kui-tulevyt, vanerit ja kipsilevy. Tiiviitä materiaaleja ovat mm. bitumikermi ja muovi-kalvot. Nämäkin tosin sillä ehdolla, että ne on asennettu vanerille tai laudoituksella ja saumat on tiivistetty.

LUE LISÄÄ: Höyrynsulkuopas

Noudata piirustuksia

Kattorakenteet on piirretty rakennuspiirustuksissa tar-kasti. Niitä on syytä noudat-ta, sillä talon rakenteet ovat aina kokonaisuuksia, kaikki asiat riippuvat toisistaan. Jos kyseessä on remontti, eikä piirustuksia ole, raken-nustarvikeliikkeistä kannattaa noutaa materiaalivalmis-tajien esitteitä, joissa on esi-telty luotettavat perusratkai-sut ja asennusohjeet.

1. Muovikalvo ja rullatavarat

Rullatavarana myytävistä aluskatteista muovikalvo on yleistä. Muita materiaaleja näkee vain harvoin.

• Muovikalvot Aluskatteeksi tarkoitettua muovikalvoa on sekä tasa-aineista että kuituvahvisteista. Muovikalvojen haittapuolena on haurastuminen auringon UV-säteilyn vaikutuksesta, mutta sillä ei ole merkitystä normaalissa rakentamistah-dissa. Aurinko voi silti “polt-taa” vesikatteen reiän kautta vaurion aluskatteeseen vuo-sien aikana. Lujittamaton muovikalvo voi venyä ja reve-tä, lujitettu kalvo kestää jopa kävelemistä.

• Kuitukangas Kuitukangas on lujittamaton-ta muovikalvoa kestävämpää ainetta. Se kestää hyvin esim. työkalujen putoamiset.

• Bitumituotteet Bitumilla imeytetty kartonki, takavuosien monikäyttöistä “tervapahvia” vastaava tuote toimii aluskatteenakin. Se on muovikalvoja jäykempää.

1

Kattopaarteiden alapäihin naulataan pari lautaa tai vanerikaistale. Kuvassa reunalle kiinnitetään vielä alu-miinista valmistettua kulmaprofiilia.

2

Aluskatteen (E) asennus alkaa nitomalla aluskatekais-ta vaakasuuntaisesti. Kuvassa se on kuituvahvisteista muovia, joka on eniten käytettyjä aluskatteita.

3

Aluskatteen kiinni nitomisen jälkeen kattopaarteisiin naulataan tuuletusraon muodostavat listat (B). Nämä listat kiinnittävät aluskatteen lujasti.

4

Huolellista ja viimeisteltyä työtä. Aluskate nostetaan ylös, kulmalistaan liimataan kaksipuolinen teippi ja lopuksi aluskate painetaan kiinni teipin pintaan.

5

Vesikatteen kannatinrimoituksen asennus. Rimakoko ja rimaväli valitaan katteen mukaan. Rimoitus toimii tästä eteenpäin myös alustana katolla liikuttaessa.

6

Harjalle on asennettu syrjälleen harjalauta, jonka varaan tulevat harjatiilet. Aluskatteen ja harjalaudan väliin pitää jättää kunnollinen tuuletusrako.

7

Vesikatteen kannatinrimoituksen asennuksen jälkeen alkaa katteen latominen ja kiinnitys. Kannatinrimojen päät katkaistaan vasta tiilien latomisen jälkeen.

Pystysuuntainen asennus

Aluskate voi olla tarkoitettu pysty- tai vaakasuuntaiseen asennukseen tai se voi sopia kumpaankin. Aluskatteen le-veyden pitää olla kattokanna-tinväli (tai 2 x kannatinväli) + 10-20 cm, ettei tavaraa mene paljon hukkaan.

Tyypillinen kumpaankin suuntaan asennettava mate-riaali on rullatavara, käytän-nössä muoviset aluskatteet.

Pystysuuntaista asennusta hankaloittaa liikkumisen tarve katolla. Aluskate ei kestä lainkaan päälle astumista en-nen kuin tuuletusvälirimoitus on asennettu sen päälle.

Pystysuuntainen aluskatteen asennus. Aluskate (D) nidotaan kattopaarteisiin (A) ja päälle naulataan tuuletusvälirimoitus (B). Tämän jälkeen kiinnitetään katteen kannatinorret tai -laudoitus (C). Lautojen tai orsien lujuus ja välit määräytyvät vesikatteen mukaan.

Hinta: noin 20 mk neliömetri

Vaakasuuntainen asennus

Aluskate on yleensä helppo asentaa vaakasuuntai-sesti ja pitkästä rullatavarasta se tulee edulliseksikin. Materiaalin menekki on riippumaton kattokannat-timien välis-tä. Limitys voidaan valita vapaasti. Kannatinorsia tai -laudoitusta voidaan ruveta asenta-maan heti, jolloin syntyy myös tukeva kulkualusta.

Aluskatteen (D) asennus aloitetaan räystäältä. Se nidotaan katto-paarteisiin (A). Päälle voidaan asentaa toisen kaistan (D1) jälkeen tuule-tusrima (B) ja vesikatteen kannatinorsien (C) kiinnitys voidaan aloittaa.

Hinta: noin 20 mk neliömetri

2. Kuitulevyvalmisteet

Kuitulevypohjaisia (kovalevy) aluskatteita on useita laatuja.

Kuitulevyn asennus ja kä-sittely on helppoa. Materiaali on niin lujaakin, että katolla on helppo liikkua, kun ei aivan kattokannattimien välialueella kävellä.

Kuitulevytuotteet ovat sikäli ihanteellisia, että ne päästävät kosteuden hitaasti lävitseen, mutta ovat vedenpi-täviä. Raot pitää nitoa tai tei-pata kiinni, jos halutaan hy-vää ilmatiiviyttä. Harvoin se on kuitenkaan välttämätöntä kovatuulisia rannikkoseutuja ehkä lukuun ottamatta.

1

Kuitulevyaluskate asennettuna. Tuulatusvälirimat ja vesikatteen kannatinrimat ovat myös kiinni. Keskellä kattoa oleva alue on tulevan kattoikkunan paikka.

2

Harjalle on asennettu bitumikermikaista, mikä vaatii tehokasta tuuletusta päätyjen kautta. Teräshaarukat tuuletusrimojen kohdalla ovat harjalankun pitimiä.

3

Kuvan kattoikkuna on suunniteltu lumettomiin oloi-hin, joten sitä ei kannata ottaa malliksi. Oikeat aineet ja ohjeet saa täkäläiseltä kattoikkunan myyjältä.

4

Kattoon on asennettu kattoikkuna, jonka reunat on tiivistetty aluskatetta vasten joustavalla bitumilevyllä. Tämän reuna on kiinnitetty tiiviisti aluskatteeseen.

Aluskatelevyt (D) ladotaan kattokannattimille (A) vaakasuuntaisesti alhaalta alkaen ja naulataan tai nidotaan kiinni. Seuraava ylempi levy asetetaan ensimmäisen päälle noin 10 cm limittäen. Kuvassa vaakasuuntaiseen saumaan on asennettu (kasvihuonelasituksista tuttu) S-koukku (E), joka pitää raon pienenä. Päätysaumat sijoitetaan katto-kannattimien kohdille. Päätysaumat kannattaa sijoittaa eri kattokannattimille. Tämän jälkeen naulataan normaalisti tuuletusvälirimat (B) ja katteen kannatinorret (C).

Hinta: noin 40 mk neliömetri

3. Kipsilevy

Kipsilevy sopii myös aluskatteeksi. Levy on kuituvahvis-teita EK-laatua. Sen pinta-kartonki on käsitelty nopeaa mädäntymistä ehkäisevällä aineella. Normaalikartonki saattaisi pehmetä ja lahota liian nopeasti, jos se kastuu toistuvasti ja usein.

Vaaka-asennuksessa levyn pituus sopii juuri passelisti 600 mm jaolla asennetuille kattokannattimille. Vierek-käisten levyjen päätysaumat sijoitetaan mieluiten eri kat-topaarteille. Vedenpitävyyden ja ilmatiiviyden vuoksi sau-mat täytyy tiivistää.

1

Kuvassa nähdään, että samaa EK-laatuista kipsikarton-kilevyä on käytetty sekä talon lisäsiiven aluskatteena että tuulensuojalevynä. Se yksinkertaistaa hankintoja ja myös asennustyön järjestelyjä.

2

Aluskatteen vaakasaumaan on asennettu alumiini-listasta, joka ohjaa valuvan veden sauman ohi.

3

Lisäsiiven seinää verhoillaan laudoituksella. Sen ja tuulensuojalevyn välissä on 25 mm tuuletusvälirima.

Ensimmäinen kipsinen aluskatelevy (D) kiinnitetään ruuveilla räystäälle vaakasuuntaan. Vierekkäisten levyjen päätysaumat sijoitetaan eri kattopaarteille (A) ja sauma tiivistetään levymateriaalille kuuluvalla saumanauhalla (F). Aluskatteen päälle naulataan normaalisti tuuletusvälirimat (B) ja niiden päälle vesikatteen kannatinlaudat tai -orret (C). Vaakasaumaan on asennettu alumiinilista (E), joka tiivistää sauman ja estää veden pääsyn sen läpi.

Hinta: noin 70 mk neliömetri

4. Bitumikermikatto

Huopakatto eli bitumikermi-kate on vanha tuttu aluskate. Tuhatmäärin vanhoja huopa-kattoisia taloja on katettu uu-delleen jättäen paikattu huo-pakate uuden vesikatteen aluskatteeksi.

Huopakate on varmasti hy-vä aluskate, sillä asennetaan-han sitä sentään paljon varsinaiseksi vesikatteeksi ja vie-läpä suurta tiiviyttä vaativille tasakatoille.

Bitumikermikatteelle pitää tehdä tasainen alusta pontti-laudasta, vanerista lai lastu-levystä. Jos katto on hyvin loiva, bitumikermi pitää kiinnit-tää sulalla bitumilla ja kermi-kaistoja asentaa suunnitteli-jan ohjeen mukaan, aina vä-hintään kaksi kerrosta.

Alla kuvia bitumikermillä toteutetusta aluskatteesta ja vesikatteen alusrimoituksesta.

1

Bitumialuskate on valmis ja tuuletusrimojen sekä vesi-katteen kannatinrimoituksen asennus on käynnissä.

2

Bitumikermistä tehdyllä aluskatteella liikkuminen on vaivatonta, koska sen alla on täysin kantava alusta.

3

Tiilikatetta varten harjalle kattopaarteisiin kiinni on asennettu korkean harjalankun pidikkeet. Teräslevy-katteen harja on matalampi ja helpompi tehdä.

4

Kattotiilet on ladottu ja kiinnitetty ohjeen mukaan. Päätyräystäiden laudat on kiinnitetty. Vuoroaan odot-tavat kattoulokkeen verhoilu ja alaräystäiden teko.

Bitumikermikate vaatii sekä vesi- että aluskatteena jäykän ja tasaisen alustan. Alusta (D) tehdään ponttilaudasta, lastulevystä tai vanerista, joista viimemainituiksi valitaan yleensä lahonestoaineella käsi-telty laatu. Alusta naulataan kattopaarteisiin (A) ja kermin päälle tavallisen tapaan tuuletusvälirima (B) ja katon kannatinrimoitus (C).

Hinta: noin 120 mk neliömetri

Yhteenveto

Edullisia, ohuita muovi-kalvoja aluskatteeksi asentamalla on aina ole-massa suuri vaara, että aluskate pitää uusia jopa noin vuosikymmenen ku-luttua vuodon takia.

Kuitulevyn kohdalle olemme “lyöneet” merkin-nän Hyvä ostos siksi, et-tä sen valmistuksessa ei tarvita uusiutumattomia luonnovaroja, kate on tii-vis, helppo asentaa, kes-tää käsittelyä ja on vielä edullinenkin.

Bitumikermikate on tiivis ja hyvä aluskate, mutta se on kallis ja bitu-mikin on öljyjaloste.

    Muut lukevat juuri nyt …

    Lisää samasta aiheesta Aluskate