Oikeat kulmat - joka kerta

Pienestä suorakulmaimesta ei ole apua, kun ryhdytään suuriin projek-teihin. Olisi houkuttelevaa piirtää suorakulmainen viilto laudan poikki, mutta kun halutaan asentaa joitakin pitkiä listoja uusien lattialaattojen asennustyön ohjaamiseksi, tämä keino ei riitä. Jos 15 cm pitkässä kulmassa on vain 0,2 mm vinous toisessa päädyssä, laatat päätyvät 4 mm linjasta sivuun jo 3 metrin etäisyydellä. Tämän vinouden näkee selvästi.

Pitkiä etäisyyksiä varten tarvitaan suurempia mittavälineitä niin kauan kun työssä käytetään astelukuja. Ristilinjalaserista voi olla suunnaton apu, mutta sen pitää olla hyvä, jotta se selviää tehtävästä, jossa lasketaan uusien lattialaattojen sijainti. Tässä tapauksessa yksin-kertaisin ja varmin ratkaisu on ostaa alumiininen suorakulmain, jonka voi taittaa kolmioksi, ja jossa on suorakulma ja kaksi 45 asteen kulmaa.

Usein joutuu tekemään tarkkaa työtä kulmien kanssa ilman, että kulman astelukua on välttämätöntä tietää. Kun esimerkiksi sahaa keittiönpöytäle-vyä niin, että se istuu vinoon seinäkul-maan, kulman joutuu ”siirtämään” pöy-tälevylle tietämättä kulma-astetta.

Tarjolla on erilaisia työvälineitä, jotka voi säätää tiettyyn kulmaan ja lukita tämä kulma siksi aikaa, kun työväline siir-retään työstettävälle kohteelle. Tiukan paikan tullen voi selvitä kahdella pape-riarkilla, jotka sijoitetaan kummallekin seinäpinnalle ja teipataan sitten yhteen.

Kun terassilaatoitusta tehtäessä halutaan var-mistaa, että laatoituspintaan tulee riittävä kaato sadeveden viettämiseksi pois päin, voi huoletta unohtaa asteet. Kaato on hel-pompi ja tarkempi työstää suhdeluvun avulla, kun etäisyys on pitkä. Jos terassiin halutaan esimerkiksi 1 cm:n kaato metrille, kaadon ja merkinnän suhdeluku on siis 1:100.

Työtä ohjataan narun avulla, joka on kiris-tetty sopivalle korkeudelle päällysteen päälle siten, että narussa on se kaato, joka terassiin halutaan. Tämän jälkeen otetaan mitta narusta päällysteen pintaan. Tekniikka on yksinkertainen: Päällystettävän alueen pää-tyihin asetetaan kepit ja niihin merkitään sama korkeus digitaalisen vesivaa’an tai letkuvesivaa’an avulla. Tämän jälkeen siihen merkkikeppiin, joka sijaitsee kaatolinjan ala-päässä, merkitään haluttu kaato: Jos keppien väli on esimerkiksi 300 cm, ja kaadoksi halu-taan 1:100, laitetaan tämä toinen merkki 3 cm ensimmäistä merkkiä alemmaksi.

Tämän jälkeen naru voidaan kiristää ja työt aloittaa turvallisin mielin.

Suhdelukujen käyttö pitkillä etäisyyksillä on kätevää, koska suhdeluku voidaan laskea salamannopeasti juuri työstettävää pituutta varten. Tämä tarkoittaa sitä, että työnteosta tulee sitä tarkempaa, mitä pidem-millä etäisyyksillä työskennellään - toisin kuin asteissa, jossa pienimmätkin epätarkkuudet kasvavat pitkillä etäisyyksillä.

Suhdelukujen järjestelmä on yksinkertainen: Kun kaksi lukua kerrotaan samalla luvulla, kaadosta (tai kulmasta) tulee sama. Jos haluaa esimerkiksi 1 cm:n kaadon 50 cm:lle (1:50), ja terassi on 200 cm pitkä, voidaan molemmat luvut ker-toa neljällä, jolloin suhdeluvuksi tulee 4 x 200. Terassin toista päätä pitää siis laskea 4 cm.

Kattokaltevuuden voi ilmaista sekä asteina että suhdelukuna. Älä kuitenkaan huijaa itseäsi. Kaikki sujuu hyvin, kunhan et sekoita näitä kahta mittaa toisiinsa.

Kattokaltevuusluku pitää yleensä tietää, kun päätetään vesikaton päällysteestä. Lähes tasa-katto vaatii esimerkiksi kaksi kattohuopakerrosta ollakseen tiivis, mutta 14° (1:4) kaltevalle katolle riittää yksi kerros itsekiinnittyvää huopaa. Upeat siipikattotiilet sen sijaan edellyttävät katolta 45 asteen kaltevuutta (1:1).

Jos aikomuksena on rakentaa autokatos, suunnittelussa käytetään asteita tai prosentteja, mutta työssä käytetään kuitenkin lähes aina suhdelukuja sen kummempia ajattelematta. Palkilla on yksi korkeus ja pituus, eikä näitä lukuja yleensä miellä suhdeluvuiksi.

Tiiviit vesikourut vaativat vain pienen kaatokulman, joten kaato ilmoitetaan käyttöohjeissa yleensä promilleina (esim. 3 promillea). Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää väärin.

Promilleissa (tai prosenteissa) ilmaistu kaato on yhä sama kuin suhdeluvuin ilmaistu kaato. Pituus-mittana käytetään vain joko tuhatta (promillea) tai sataa (prosenttia).

3 promillen kaltevuusaste vastaa siis suhdelukua 3:1000, ja suhdelu-vusta voidaan johtaa seuraava luku joko kertomalla tai jakamalla samalla luvulla kaksoispisteen molemmilla puolilla. Jos katto on 1000 cm (10 m) pitkä, kaadoksi saadaan siis 3 cm. 15 metriä (1500 cm) pitkä katto on 1,5 kertaa pidempi eli kaato on 4,5 cm.

Ammattilaiset käyttävät työssään usein välinettä, jolla voidaan hyödyntää suhdelu-kuja pitkillä pituuksilla, ja saada kulmista näin varmasti oikeat. Kolmio on yksinker-tainen, varma ja täysin ilmainen apuväline. Tätä työkalua ilman on itse asiassa vaikea pärjätä, kun esimerkiksi pystytetään tolppia puuterassia varten.

Kolmion ideana on, että sen sivujen suhteet ovat 3:4:5, jolloin kahden lyhyen sivun väliseksi kulmaluvuksi tulee aina 90°. Suhdelukuja käyttämällä mittalukuja voidaan kertoa tai jakaa niin, että kolmio soveltuu kulloisenkin projektin suuruusluok-kaan. Lopputuloksesta tulee usein paljon tar-kempi kuin käytettäessä jotakin muuta mittaa.