Sinulle se on talo, loma-asunto tai siirtolapuutarhamökki, mutta joillekin jyrsijöille ja ötököille se on ruokaa tai piilopaikka. Kutsumattomat vieraat voivat tehdä pahaa jälkeä.
Onneksi voit tehdä jotain vahinkojen välttämiseksi.
Lue lisää täältä:
Hiiri: Kaikkiruokainen tuhopolttaja
7–9 sentin pituinen kotihiiri saattaa näyttää söpöltä – niin kauan kuin se pysyy ulkona. Sisällä se on todellinen vitsaus. Se etsii ruokaa keittiöstä, jyrsii puuta ja eristeitä, eikä se ole nirso. Hiiret nakertavat jopa sähköjohtoja ja tekevät pesiä paperista, pahvista ja kaikesta, mitä sattuvat löytämään. Pahimmassa tapauksessa sähköjohtojen jyrsiminen voi aiheuttaa tulipalon.
TUNTOMERKIT:
Kotihiiri on harmaa jyrsijä, jolla on hieman ruumista lyhyempi häntä. Se voi päästä sisään 7 millin kokoisesta raosta, mikä vastaa ohuen kuulakärkikynän paksuutta. Metsän lähellä olevissa taloissa nähdään myös metsähiiriä, jotka ovat noin 10–12 sentin pituisia otuksia, joilla on hieman pitempi häntä. Metsähiirellä on tummanruskea ”kaulus” etujalkojen kohdalla.
TORJUNTA:
Jos hiiret ovat löytäneet tiensä sisälle taloon, ne pitää ottaa kiinni loukulla. Loukku voi olla joko tappavaa mallia tai loukku, joka pyydystää hiiren elävänä. Talon ulkovuorauksen alareunaan kannattaa asentaa jyrsijöiltä suojaava verkko, joka antaa ilman kiertää mutta pitää jyrsijät loitolla.
Rotta: Vikkelä taudinlevittäjä
Rotta on viemärin kuningas, joka valtaa itselleen elintilaa myös maan päällä. Se on kutsumaton vieras, joka yleistyy kovaa vauhtia varsinkin eteläisen Suomen kaupunkialueilla. Rotta pystyy jyrsimään tiensä melkein mihin tahansa, ja kun se pääsee sisään, se syö kaiken ruuaksi kelpaavan. Lisäksi rotat voivat levittää tauteja, joten kaikki elintarvikkeet pitää hävittää, jos rotta on voinut päästä niihin käsiksi. Rotat jyrsivät myös sähköjohtoja, joten ne voivat aiheuttaa tulipalon aivan kuten hiiret.
Tuntomerkit:
Täysikasvuinen rotta on hännän kanssa 32–46 senttiä pitkä jyrsijä. Hännän pituus vaihtelee 17–23 sentin välillä. Rotta painaa 140–500 grammaa mutta mahtuu noin 24 millin kokoisesta reiästä, joka vastaa viinipullon kaulan paksuutta. Rotat viihtyvät viemäreissä ja tekevät pesiä suojaisiin paikkoihin kuten piharakennusten alle.
TORJUNTA:
Rottahavainnosta pitää ilmoittaa kuntaan, mutta rottien hävittäminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Oma tontti kannattaa pitää puhtaana mätänevistä hedelmistä ja muista ruuantähteistä, jotta rotat eivät tule talon läheisyyteen etsimään ruokaa.
Muurahaiset: Rakenteiden kauhu
Useimmat muurahaislajit ovat harmittomia ja jättävät talot rauhaan, mutta hevosmuurahaiset saattavat porata hirsiin ja kantaviin rakenteisiin pitkiä tunneleita. Yleensä vauriot jäävät pieniksi, mutta joskus samassa talossa on useita pesiä.
TUNTOMERKIT:
Hevosmuurahaiset ovat 7–12 millimetrin pituisia, himmeänmustia ja keskivartaloltaan tummanpunaruskeita. Yhdyskunnassa voi elää tuhansia yksiöitä, joten muurahaisten käytävät voivat aiheuttaa pahoja vahinkoja kantaville rakenteille.
TORJUNTA:
Hevosmuurahaisten hyökkäystä on mahdotonta ennakoida tai torjua. Jos talossa on puurakenteita, hevosmuurahaiset voivat tehdä niihin pesän. Pesä löytyy puusta kuuluvaa rapinaa seuraamalla ja puun pintaa tunnustelemalla: puu tuntuu lämpimämmältä pesän kohdalla. Tuholaistorjuja poraa pesän kohdalle reiän ja suihkuttaa siihen torjunta-ainetta.
Muurarimehiläinen: Lentävä kiviterä
Suomessa toistaiseksi harvinaiset muurarimehiläiset poraavat reikiä tiiliseinien laastisaumoihin. Laastia poraavat mehiläiset ovat merkki siitä, että laastisaumat ovat harpertuneet ja ne olisi aika vaihtaa uusiin. Muurarimehiläiset pesivät luonnossa kalkki- ja savimaassa, mutta ne kelpuuttavat pesäkolokseen myös huokoisen kalkkilaastin. Jos mehiläiset poraavat laastin liian reikäiseksi, tiilet irtoavat paikoiltaan.
TUNTOMERKIT:
Muurarimehiläiset ovat 7–9 millin pituisia ja melko harmittoman näköisiä. Ne saattavat pistää, mutta laji ei ole kovin aggressiivinen. Ne erottuvat muista mehiläislajeista tummanharmaan värinsä ja valkoisen takaruumiinsa perusteella.
TORJUNTA:
Muurarimehiläisiä voi torjua hyönteismyrkyllä, mutta saumojen uusiminen on parempi tapa. Voit raaputtaa vanhan laastin irti keväällä tai syksyllä ja täyttää saumat uudella laastilla. Se pitää talon paremmassa kunnossa.
