Tämän takia kalkkimaali on nerokasta

Moni luulee, että seinien kalkitseminen kuuluu menneisyyteen ja ulkoseinät pitäisi maalata nykyaikaisella, diffuusioavoimella seinämaalilla. Menneisyys voi kuitenkin kertoa meille jotain.
Kalkkia on käytetty ulkoseinien maalaamiseen myös Pohjolassa jo viikinkiajoista asti, ja suuressa maailmassa sillä on käsitelty ulkoseiniä jo satoja ellei tuhansia vuosia aiemmin.

Moni luulee myös, että uusi on aina vanhaa parempaa, mutta kalkki päihittää nykyaikaiset maalit monella mittarilla. Kalkki kestää pitempään ja kalkkipinta on helpompi huoltomaalata.

Lisäksi kalkki siirtää kosteutta ylivoimaisen tehokkaasti rakenteesta ulkoilmaan. Se on kätevä ominaisuus, joka on luultavasti pelastanut monta kirkkoa luhistumiselta. Voi olla, että kalkki on paras valinta myös vanhoille taloille.

Tehokas haihdutus

Valmistus:
Liitua ja kalkkikiveä tai marmoria poltetaan 900 asteen lämmössä.

Poltettuun kalkkiin eli kalsiumoksidiin sekoitetaan vettä, jolloin siitä tulee kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia. Kun jauhe sekoitetaan veteen suhteessa 1:5 tai 1:6, saadaan seinälle levitettävää kalkki­maalia.

Seinässä:
Kun kalkkimaali imee ilmasta hiilidioksidia, muodostuu kalkki­kiveä. Kalkkikiven huokoset ovat pienempiä pinnalla ja isompia syvällä.

Kosteus liikkuu isoista huokosista pieniin päin, joten maaliin muodostuu imu, joka kuljettaa kosteutta pois seinästä ja estää veden imeytymisen seinään ulkopuolelta.

Kosteus siirtyy kalkkimaalissa 10–100 kertaa nopeammin kuin diffuusioavoimissa materiaaleissa, sillä diffuusio on suhteellisen hidas prosessi.

Lisäksi diffuusio hidastuu, jos materiaaleja on useita kerroksia. Kalkkimaalin haihdutuskyky ei heikkene kerrosten määrän mukaan.

1. Kalkin huokoset ovat isoimpia seinän vieressä ja pienenevät ulospäin.
2. Kosteus siirtyy nopeasti ulospäin huokosten läpi.
3. Kosteus ei pääse helposti sisäänpäin pinnan pienten huokosten läpi.