Näin otat kaiken irti kasvihuoneesta

Kasvihuone on hyvä keksintö, mutta ei takaa sitä, että kasvit pysyvät hengissä. Opi ymmärtämään kasvihuoneen toimintaa ja käyttämään sitä oikein.

Voit saada enemmän tomaatteja ja isompia kurkkuja vähemmällä vaivalla, jos rakennat kasvihuoneen oikein.

Toisaalta kasvihuone voi näivettää kasvit. Autamme sinua ymmärtämään perusasiat ja ottamaan kaiken irti kasvihuoneesta.

Klikkaa kappaleita päästäksesi alemmas jutussa.

Kasvihuoneen hyvät ja huonot puolet

Kasvihuoneesta on paljon iloa. Kasvit saavat kasvurauhaa ja lämpöä, ja saat enemmän tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita. Ota kuitenkin huomioon muutama asia.

Hyödyt

  • Kasvihuone lämmittää. Se tarkoittaa, että kasvit voi istuttaa aiemmin kuin taivasalle, ja niiden kasvu jatkuu pitempään. Kasvit saavat enemmän lämpimiä päiviä kuin ulkona.

  • Kasvihuone suojaa kasveja rajuilmoilta. Se tarkoittaa, että tomaatit eivät kaadu kesämyrskyssä.

  • Kasvihuone pitää isot eläimet loitolla kasveista. Linnut, kauriit ja jänikset eivät syö salaatteja.

Haitat

  • Kasvihuonetta pitää tuulettaa. Kesällä kasvihuoneessa voi tulla niin kuuma, että kasvit kärsivät. Tuulettaminen pitää ottaa huomioon kasvihuoneen suunnittelussa.

  • Kasveja pitää kastella. Katto pitää sateen kasvihuoneen ulkopuolella, joten kasveja pitää kastella usein, jotta kasvit viihtyvät.

  • Kasveja pitää leikata, tukea ja sitoa. Kasvien pitää kasvaa nopeasti, jotta ne tuottavat hyvän sadon. Se vaatii työtä.

  • Kasveja pitää pölyttää. Mehiläiset ja muut hyönteiset pitävät huolen pölytyksestä, mutta kasvihuoneen oven ja ikkunoiden pitää olla auki.

Lisää aikaa eristämällä

Tämä kasvihuone pystytetään eristetylle harkkoperustukselle.

Taimet voi istuttaa kasvihuoneeseen, kun multa on tarpeeksi lämmintä. Esimerkiksi tomaatit vaativat, että multa pysyy vuorokauden ympäri vähintään kymmenen asteen lämpöisenä.

Toukokuussa yöt ovat usein vielä niin kylmiä ja maa niin jäässä, ettei aurinko ehdi lämmittää kasvihuonetta tarpeeksi päivän aikana.

Jos haluat pidentää kasvukautta, kasvihuone pitää ­eristää. Se kannattaa aloittaa alhaalta rakentamalla kasvihuoneelle eristetty sokkeli. Kasvihuoneen varjon puoleiset seinät kannattaa tehdä lasien sijaan puusta ja eristää villalla. Ikkunat voi tehdä tavallisen lasin sijaan lämpöä eristävästä lasista tai polykarbonaatista.

Suojaa auringolta

Auringon säteitä voi himmentää kalkitsemalla.

Kasvit voivat kärsiä liian kovasta kuumuudesta. Esimerkiksi tomaatit viihtyvät 21–24 asteessa ja kestävät korkeintaan 27–28 asteen lämpöä. Muista huolehtia siitä, ettei kasvi­huone kuumene liikaa kesällä.

Kuumuutta on helpointa torjua varjolla. Voit esimerkiksi virittää katon alle aurinkopurjeen niin, että se päästää osan valosta sisään. Toinen vaihtoehto on kalkita lasit valkoisiksi ja himmentää auringonvaloa.

Tuuletus tekee kasveille hyvää

Lämpö ja paikallaan seisova ilma eivät ole hyväksi kasveille. Sen sijaan kiertävä ilma pitää kasvit terveinä ja auttaa niitä kasvamaan vahvemmiksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että tuuletus auttaa pitämään kasvihuoneen lämpötilan kohtuullisena.

Lisäksi avoimet ikkunat päästävät sisään mehiläisiä ja muita hyönteisiä, jotka pölyttävät kasveja.

Kasvihuoneeseen voi asentaa monenlaisia automaattisia tuulettimia.

Tämän tuuletusikkunan hydraulinen mekanismi reagoi lämpötilan nousuun.

Tämä ikkunan avaaja toimii moottorilla, joka on liitetty aurinkokennoon.

Kasvihuone kasvihuoneessa

Tämä taimikasvihuone on työpöydän alla. Se on niin tilava, että kasvit voivat kasvaa melko korkeiksi,ennen kuin ne pitää siirtää.

Jos haluat päästä liikkeelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voit esikasvattaa taimia ikkunalaudalla jo kevättalvella. Toinen vaihtoehto on tehdä kasvihuoneeseen pienempi kasvihuone.

  • Taimikasvihuoneessa on pitkiä led-valoja, jotka jäljittelevät kevätauringon värilämpötilaa ja kirkkautta.
  • Taimet eivät tarvitse kovin palon vettä, joten ne voi kastella kastelukannulla.
  • Kasvihuoneessa on pieni sähköpatteri. Siinä on kiinteä termostaatti, joka pitää kasvihuoneen lämpötilan tasaisena.
  • Kasvihuoneeseen tulee raitista ilmaa oikeanpuoleisesta päädystä.

Sen on tarkoitus olla pieni, hyvin eristetty tila, jossa on valoa, lämpöä ja hyvä tuuletus, jotta pienet taimet kasvavat isoiksi ja vahvoiksi. Pientä kasvihuonetta ei tarvitse lämmittää yhtä paljon
kuin isoa, joten taimien kasvattaminen siinä tulee halvemmaksi kuin isossa kasvihuoneessa.

Pienen kasvihuoneen voi panna myös kellariin tai varastoon, sillä se ei tarvitse auringovaloa toimiakseen oikein.

Tunnelmavaloa harmauteen

Kasvihuoneen voi valaista edullisesti led-valoilla.

Kasvit tarvitsevat enemmän tai vähemmän valoa. Esimerkiksi tomaatit tarvitsevat valoa 14 tuntia vuorokaudessa, joskus jopa enemmän.

Yleensä luonto hoitaa homman, mutta keinovalosta voi olla apua etenkin kasvukauden loppupuolella.
Kaupoissa on paljon erilaisia lamppuja, jotka jäljittelevät luonnovaloa. Sellaisia ovat esimeriksi ledit, loisteputket ja tehokkaat HID-valot. Ledit tulevat yleensä halvemmiksi pitemmän päälle.

Valoihin voi yhdistää sensoreita, jotka havaitsevat, kun luonnonvaloa on liian vähän ja sytyttävät keinovalot, kun kasvit tarvitsevat sitä.

Oikea ratkaisu riippuu siitä, millaisia kasveja kasvatat.

Tarvikkeet kasvien sitomiseen

Kasvijojossa on 120 senttiä pitkä lanka, joka kelautuu sisään sitä mukaa, kun kasvi nousee ylemmäs.

Mitä paremmin kasvihuone toimii, sitä useammin kasveja pitää sitoa ja harventaa, jotta ne eivät romahda oman painonsa alle. Siltä ei voi koskaan välttyä kokonaan.

Onneksi kaupoissa on tarvikkeita, joilla voi päästä lähes kokonaan kasvien sitomisesta.

Voit käyttää apuna esimerkiksi kasvijojoja, jotka pitävät painavat oksat tai kokonaiset kasvit irti maasta ja auttavat niitä kasvamaan suoraan.

Kasvijojossa on tukeva muovikoukku, lanka ja jousi, joka kelaa lankaa sisään sitä mukaa, kun kasvi kasvaa pitemmäksi. Jojossa on myös jarru, joka pysäyttää kelan, jos kasvi muuttuu liian raskaaksi jouselle.

Automaattinen kastelu

Ison kasvihuoneen kastelu vie paljon aikaa, ja kesällä se pitää tehdä joka päivä. Sitä ei ole kuitenkaan pakko tehdä itse.

Kaupoissa on paljon erilaisia automaattisia kastelujärjestelmiä, jotka on helppo ottaa käyttöön ja panna toimimaan itsekseen.

Automaattikastelu puutarhaletkulla

Muun muassa Gardena, Neptun ja Fiskars tekevät automaattisia kastelujärjestelmiä, jotka hyödyntävät puutarhaletkun painetta ja toimivat tietokoneohjauksella. Ne ovat hyvin ketteriä, ja niiden toimintaa on helppo säätää kasvien ja kukkapenkkien mukaan.

Kuvassa näkyy suhteellisen yksinkertainen tippakastelujärjestelmä, joka kuljettaa tietyn määrän vettä joka päivä suoraan kasvien juurille. Tippasuuttimien tilalle voi vaihtaa esimerkiksi sumusuuttimet, ja järjestelmään voi liittää sensorin, joka mittaa maan kosteuden ja huolehtii kastelusta täysin automaattisesti.

Altakastelulaatikot hyödyntävät painovoimaa

Toinen vaihtoehto on käyttää kehittyneitä altakastelulaatikoita.

Esimerkiksi AutoPots-laatikot toimivat painovoiman avulla. Vesi virtaa korkealla olevasta säiliöstä muovisten istutuslaatikoden alla oleville alustoille, joissa olevat venttiilit avautuvat ja sulkeutuvat sitä mukaa, kun kasvit imevät vettä. Järjestelmän käyttäjän tarvitsee huolehtia vain siitä, että säiliössä riittää vettä ja lannoitetta. Kuvassa näkyy kahdeksan laatikon ja sadan litran säiliön järjestelmä.

Säiliössä riittää vettä kahdeksi viikoksi myös kesän kuumimpina viikkoina.

Hydroponiset ratkaisut

Kuvittele kasvi, joka ei ole koskaan ollut mullassa vaan kasvaa laatikossa 5x5x5 sentin kokoisessa mineraalivillapalassa lecasoran ympäröimänä. Kasvin juuret ovat kasvaneet laatikon reunojen yli ja roikkuvat vesiämpärissä, jossa on kaikkia ravinteita, joita kasvi tarvitsee tuottaakseen satoa.

Hydroponinen viljelu toimii suunnilleen sillä tavalla, mutta toteutukseen voi käyttää myös fiksumpia välineitä. Kuvassa näkyvä hydroponinen kastelujärjestelmä on kehittynyt versio samasta periaatteesta. Kasvien juuret eivät ui vesiämpärissä vaan ovat muoviputkissa, joissa kiertää vettä.

Vesi, jota kasvit eivät käytä, valuu lopuksi säiliöön, josta se pumpataan takaisin kiertoon. Hydroponiset järjestelmät eivät tarvitse multaa, joten niistä haihtuu paljon vähemmän vettä kuin tavallisesta kukkapenkistä.