Kasvihuoneen hyvät ja huonot puolet
Kasvihuoneesta on paljon iloa. Kasvit saavat kasvurauhaa ja lämpöä, ja saat enemmän tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita. Ota kuitenkin huomioon muutama asia.
Hyödyt
Kasvihuone lämmittää. Se tarkoittaa, että kasvit voi istuttaa aiemmin kuin taivasalle, ja niiden kasvu jatkuu pitempään. Kasvit saavat enemmän lämpimiä päiviä kuin ulkona.
Kasvihuone suojaa kasveja rajuilmoilta. Se tarkoittaa, että tomaatit eivät kaadu kesämyrskyssä.
Kasvihuone pitää isot eläimet loitolla kasveista. Linnut, kauriit ja jänikset eivät syö salaatteja.
Haitat
Kasvihuonetta pitää tuulettaa. Kesällä kasvihuoneessa voi tulla niin kuuma, että kasvit kärsivät. Tuulettaminen pitää ottaa huomioon kasvihuoneen suunnittelussa.
Kasveja pitää kastella. Katto pitää sateen kasvihuoneen ulkopuolella, joten kasveja pitää kastella usein, jotta kasvit viihtyvät.
Kasveja pitää leikata, tukea ja sitoa. Kasvien pitää kasvaa nopeasti, jotta ne tuottavat hyvän sadon. Se vaatii työtä.
Kasveja pitää pölyttää. Mehiläiset ja muut hyönteiset pitävät huolen pölytyksestä, mutta kasvihuoneen oven ja ikkunoiden pitää olla auki.
Lisää aikaa eristämällä
Suojaa auringolta
Tuuletus tekee kasveille hyvää
Kasvihuone kasvihuoneessa
Tunnelmavaloa harmauteen
Tarvikkeet kasvien sitomiseen
Automaattinen kastelu
Ison kasvihuoneen kastelu vie paljon aikaa, ja kesällä se pitää tehdä joka päivä. Sitä ei ole kuitenkaan pakko tehdä itse.
Kaupoissa on paljon erilaisia automaattisia kastelujärjestelmiä, jotka on helppo ottaa käyttöön ja panna toimimaan itsekseen.
Automaattikastelu puutarhaletkulla
Muun muassa Gardena, Neptun ja Fiskars tekevät automaattisia kastelujärjestelmiä, jotka hyödyntävät puutarhaletkun painetta ja toimivat tietokoneohjauksella. Ne ovat hyvin ketteriä, ja niiden toimintaa on helppo säätää kasvien ja kukkapenkkien mukaan.
Kuvassa näkyy suhteellisen yksinkertainen tippakastelujärjestelmä, joka kuljettaa tietyn määrän vettä joka päivä suoraan kasvien juurille. Tippasuuttimien tilalle voi vaihtaa esimerkiksi sumusuuttimet, ja järjestelmään voi liittää sensorin, joka mittaa maan kosteuden ja huolehtii kastelusta täysin automaattisesti.
Altakastelulaatikot hyödyntävät painovoimaa
Toinen vaihtoehto on käyttää kehittyneitä altakastelulaatikoita.
Esimerkiksi AutoPots-laatikot toimivat painovoiman avulla. Vesi virtaa korkealla olevasta säiliöstä muovisten istutuslaatikoden alla oleville alustoille, joissa olevat venttiilit avautuvat ja sulkeutuvat sitä mukaa, kun kasvit imevät vettä. Järjestelmän käyttäjän tarvitsee huolehtia vain siitä, että säiliössä riittää vettä ja lannoitetta. Kuvassa näkyy kahdeksan laatikon ja sadan litran säiliön järjestelmä.
Säiliössä riittää vettä kahdeksi viikoksi myös kesän kuumimpina viikkoina.
Hydroponiset ratkaisut
Kuvittele kasvi, joka ei ole koskaan ollut mullassa vaan kasvaa laatikossa 5x5x5 sentin kokoisessa mineraalivillapalassa lecasoran ympäröimänä. Kasvin juuret ovat kasvaneet laatikon reunojen yli ja roikkuvat vesiämpärissä, jossa on kaikkia ravinteita, joita kasvi tarvitsee tuottaakseen satoa.
Hydroponinen viljelu toimii suunnilleen sillä tavalla, mutta toteutukseen voi käyttää myös fiksumpia välineitä. Kuvassa näkyvä hydroponinen kastelujärjestelmä on kehittynyt versio samasta periaatteesta. Kasvien juuret eivät ui vesiämpärissä vaan ovat muoviputkissa, joissa kiertää vettä.
Vesi, jota kasvit eivät käytä, valuu lopuksi säiliöön, josta se pumpataan takaisin kiertoon. Hydroponiset järjestelmät eivät tarvitse multaa, joten niistä haihtuu paljon vähemmän vettä kuin tavallisesta kukkapenkistä.













