Mukulakiviseinämä pitää reunapenkereen paikallaan

Seinämän perustalle kaivetaan 90 cm syvä ura. Naru jännitetään suoran osuuden pituudelle. Kaivoimme laattareunan ja penkereen välisen uran pistolapiolla, mutta tehtävää varten voi myös vuokrata kaivurin.

Naru viritetään kahteen rautaput-keen. Niiden tulee kallistua 15 cm pen-gertä kohti, jotta seinämä kestää paineen. Vesivaaka asetetaan pystyyn rautaputken viereen. Metrin korkeudella vesivaa´an ja putken välillä on oltava 15 cm:n rako.

Perustaa varten kaivettu ura täyte-tään betonilla, joka on niin kuivaa ja tiivistä, että siihen voi painella kivet saman tien. Betonia kaadetaan uraan 2-3 metriä kerrallaan ja betoni painellaan tiiviiksi esim. tylpällä palkilla ennen kivirivin laittoa.

Mukulakivet naputellaan pai-koilleen kumipäisellä vasaralla. Kivien on seurattava narua ja oltava aivan suorassa. Niiden etäisyys toisiinsa on noin 1, 5 cm. Alimman mukulakivirivin tukeva kiinnittyminen betoniin on tarkistettava.

Mukulakivien koko vaihtelee suuresti. Sillä ei ole niin suurta merkitystä alimmissa riveissä, joita puutarhurit kutsuvat liuskeiksi, vaan kivet vain asetellaan linjaan etureunoistaan. Yläkerroksista tulee siistimmät, jos kivet ovat samankaltaisia.

Kaksi kivistä käänne-tään lyhyt sivu ulos-päin, jotta seinämästä saadaan oikean pituinen ilman kivien leikkaamista.

Saumat täytetään laastilla, jota valu-tetaan pystysaumoihin. Paina kapealla saumauslastalla hieman laastia vastaan, kun valutat sitä alaspäin. Sen jälkeen laasti painetaan kokoon lastalla. Muurauskauhaa voi samalla painaa kivien reunoja vasten.

Saumat pyöristetään ylhäältä sau-mauslastalla, koska sauman etummai-nen reuna jää näkyviin työnnettäessä kiviä ”portaittain” 1,5 cm penkereeseen päin. Kun kerrokset porrastetaan, seinämä kallistuu penkereeseen oikeassa kulmassa.

Narua nostetaan 16-17 cm seuraa-vaa kiviriviä varten. Kivien korkeus on 14 cm, ja lisäksi saumalle on varattava pari senttiä. Laastia levitetään edelliselle kivi-kerrokselle ja seuraava kivikerros asetetaan laastiin. Sitten aloitamme pyöreän osuuden.

Ensimmäinen kivirivi laitetaan paikoilleen seinämän kaarevaan osuu-teen. Vesivaa’alla tarkistetaan, että kivet ovat oikeassa tasossa. Jos näin ei ole, ne naputel-laan paikoilleen kumivasaralla. Ohjausnaru on jännitetty mahdollisimman lähelle kiviä.

Lyömällä rautatangon maahan kaaren keskustaan voimme varmis-taa seinämän kauttaaltaan tasaisen kaare-vuuden. Kun tankoon sidotaan naru, syntyy jättiharppi, jonka avulla kaikki kivet voidaan latoa yhtä pitkälle kaaren keskustasta.

Seinämän kaarevassa osuudessa kivien väliset saumat ovat vain 1 cm leveitä terassiin päin kääntyvällä puolella. Saumat eivät saa olla tätä kapeam-pia, koska niillä on oltava tietty leveys, joka antaa seinämälle mahdollisuuden elää.

Jokaiselle kivikerrokselle kaadetaan runsaat 2-3 cm saumauslaastia, johon kivet väännetään paikoilleen, kunnes ne ovat tasossa. Kivet limitetään siten, että ne peittävät toisensa 1/3:lla ja 2/3:lla.

Betonia kaadetaan taustavaluksi vahvistamaan seinämää. Valu aloitetaan, kun toinen kivikerroksista on paikoillaan sekä suorassa että kaarevassa osuudessa. Sen jälkeen valu-uraa täytetään betonilla sitä mukaa kuin seinämää rakennetaan.

Rautatankojen oikea kallistuma tarkistetaan, kun ohjausnarua nostetaan kerros kerrokselta. Saumoista ei tule yhtä paksuja, koska mukulakivien koot vaihtelevat suuresti. Kokoeroja voidaan tasoittaa saumoilla.

Taustavalu naputellaan kevyesti paikoilleen palkinpätkällä.

Mukulakivet harjataan pehmeällä harjalla pahimpien saumauslaasti-jäämien poistamiseksi mieluiten puolesta tunnista tuntiin kivien paikoilleen latomisen ja saumauksen jälkeen.

Kivet kostutetaan vedellä esimerkiksi muurausharjalla, minkä jälkeen jokainen kivi harjataan perusteelli-sesti esimerkiksi astianpesuharjalla. Työhön on hyvä varata runsaasti aikaa.

Puutarhaseinämä on valmis, betoni ja sauma-laasti ovat täysin kovettu-neet. Puutarhaa ei kannata perustaa aivan kiinni muuriin ennen kuin koko seinämä on kovettunut. Tähän kuluu noin kolme viikkoa säistä riippuen.