Näin suunnittelet ruusupenkin

Suurin osa ruusuista viihtyy suorassa auringonvalossa, jotan ruusupenkki pitää perustaa aurinkoiseen paikkaan.

Tarkista maa. Ruusut viihtyvät hyvässä multamaassa. Se näyttää tummalta ja koostuu mullasta, savesta ja hiekasta.

Multa on tummaa. Se johtuu ennen kaikkea orgaanisista materiaaleista kuten maatuvista kasvinosista.

Tarkista maan koostumus myös lapionmitan tai kahden syvyydeltä, jotta olet varma, että ruusut saavat hyvän kasvupaikan.

Pintakerroksen alla oleva pohjamaa on yleensä vaaleampaa ja aivan erilaista lapioida. Se voi olla esimerkiksi savea, hiekkaa tai turvetta.

Ota maata kouran silmään ja arvioi sen koostumus puristamalla. Ruusut kasvavat sekä savisessa että hiekkaisessa maassa, mutta eivät turpeessa tai kalkkipitoisessa maassa. Jos maa on turpeista tai kalkkista, joudut etsimään ruusupenkille toisen paikan, sillä pohjamaata sekoittuu aina pintakerrokseen jonkin verran.

Myöhennä maa, jos se on erittäin savista ja raskasta. Voit parantaa raskasta ja savista maata sekoittamalla siihen hiekkaa ja kompostia. Voit sekoittaa maan esimerkiksi kottikärryssä.

Voit levittää ruusupenkin pinnalle ruohosilppua ja kuoriketta useita kertoja kesässä. Se tekee maasta helpommin muokattavaa.

Vain harvat ruusut viihtyvät pelkässä hiekassa. Jos pihallasi on vain hiekkaista maata, valitse juhannusruusun kaltaisia lajikkeita, jotka kasvavat hiekassa.

Voit parantaa maata sekoittamalla siihen kompostia joka vuosi. Maa paranee vuosi vuodelta, ja kohta siinä voi kasvattaa myös muita ruusuja.

Ruusupenkin maan pitää olla sopivan kosteaa, ei hiekkamaata, kuten tässä. Ruusut viihtyvät parhaiten hyvässä ja vettä läpäisevässä maassa. Se on tärkeintä ruusujen viihtymiselle.

Hiekkainen maa läpäisee vettä liian hyvin, kun taas savi sitoo yleensä liikaa kosteutta. Ruusut eivät kestä sitä, että niiden juuret ovat koko vedessä.

Sekä savi- että hiekkamaahan kannattaa sekoittaa kompostia, jotta ruusut viihtyvät. Komposti tekee maasta ilmavampaa ja estää juuria hukkumasta. Sitä ruusut eivät kestä.

Mieti, miten tuuli puhaltaa ruusupenkkiin. Perusta ruusupenkki paikkaan, joka on suojassa tuulelta. Suurin osa ruusuista kestää jonkin verran tuulta, mutta ne eivät viihdy liian tuulisella paikalla.

Piirrä ruusupenkistä luonnos oikeilla mitoilla. Tästä ruusupenkistä tulee 3 x 4 metrin kokoinen. Käytä ruutupaperia, jotta saat piirrättyä mittasuhteet helposti oikein.

Tämän ruusupenkin kolmelle puolelle tulee kastanja-aita ja keskelle polku, jota pitkin penkissä on helppo kävellä astumatta maahan. Aidan pituus on helppo laskea mittatarkasta piirustuksesta.

Ruusut merkitään penkkiin ympyröillä. Niitä on monenlaisia: isokukkaisia ruusuja, köynnösruusuja, vanhoja ruusulajikkeita ja maanpeiteruusuja.

Toiselle puolelle penkkiä istutetaan runkoruusuja.

Kaikkien ruusujen värit merkitään luonnokseen. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuden.

Penkkiin istutetaan myös sinisiä perennoja ja valkoisia kukkia. Myös ne piirretään luonnokseen. Muut kukat täydentävät penkkiä, tekevät siitä elävämmän näköisen ja sitovat ruusujen värit yhteen.

Perennat peittävät ruusupenkin mullan ja pitävät rikkaruohot loitolla.

Piirros on valmis ja ruusupenkistä on nyt hyvä hahmotelma. Voit käyttää piirrosta myös ostoslistana, kun lähdet ostamaan kasveja puutarhalta.