Näin teet luomulannoitetta

Poimi nokkoset lannoitteen tekemistä varten – ilmaiseksi. Nokkoset ovat täynnä ravinteita etenkin kasvukauden alussa, jolloin niistä tulee tehokasta lannoitetta.

Vanhaan perunasäkkiin on kerätty kilo nokkosia. Ne pannaan isoon paljuun.

Kaada paljuun 10 litraa vettä ja anna nokkosten olla vedessä vähintään 2-3 päivää tai mieluummin pari viikkoa.

Käynyt nokkosvesi näyttää karsealta, eikä hajukaan ole hyvä. Nokkospalju kannattaa panna pihan perälle paikkaan, jossa ei oleskella.

1-2 viikon ässehtimisen jälkeen nokkosvesi alkaa olla valmista. Poista säkki nokkosten päältä ota vettä kastelukannulla.

Laimenna nokkosvettä tavallisella vedellä suhteessa 1:10. Saat kotitekoista lannoitetta, joka ei maksa mitään.

Kastele kasvit nokkosvedellä. Tässä sillä kastellaan purjoja, jotka pitävät ravinteikkaasta vedestä.

Kokoa pihan nurkkaan kasa puutarhajätettä. Valitse paikka, jossa ei juuri oleskella, sillä komposti voi haista jonkin verran.

Pilko kasvit pienemmiksi paloiksi lapiolla. Mitä pienempiä kasvinosat ovat, sitä nopeammin ne muuttuvat mullaksi.

Rikkaruohot on pantu kuivumaan. Voit heittää rikkaruohot puutarjajätteen sekaan sen jälkeen, kun ne ovat kuivuneet auringossa pari viikkoa.

Älä kuitenkaan pane puutarhajätteen sekaan vuohenputken kaltaisia sitkeitä ja siementäviä rikkaruohoja, sillä ne voivat selvitä ja levitä uusiin paikkoihin.

Rakenna komposti kerroksittain. Tämän kasan pohjalle pannaan aluksi kuivia risuja, sen jälkeen ämpärillinen tuoreita kasvinosia ja lopuksi kuivattuja rikkaruohoja. Kasvit maatuvat nopeammin, kun kuivia ja tuoreita kerroksia on vuorotellen.

Älä pane kompostiin liikaa hienoa ja tuoretta silppua kerralla, jotta kasa ei tiivisty liikaa. Jos ilma ei pääse kiertämään, komposti alkaa haista muun muassa siksi, että sen sisällä kehittyy ammoniakkia.

Voit lisätä kompostiin lantaa. Tässä käytetään kanankakkaa. Siipikarjan lanta panee kompostoitumisen käyntiin ja sisältää paljon typpeä, joka on tärkeää lannoittamisessa.

Kasaan lisätään lapiollinen biojätettä suljetusta astiasta. Biojätteessä on siiroja, tuhatjalkaisia, matoja ja pieneliöitä, jotka jouduttavat kompostoitumista syömällä kasveja.

Maatunut biojäte kaadetaan astiaan. Kun kasvimateriaali kulkee pieneliöiden ruuansulatuksen läpi, se on jauhautunut hienoksi ja on täynnä typpeä.

Voit kompostoida periaatteessa kaiken, mikä on ollut joskus elävää. Kasasta ei saa kuitenkaan tehdä tunkiota, jossa on kalanperkeitä ja kaluttuja luita, sillä ne houkuttelevat paikalle muun muassa rottia, harakoita ja variksia.

Kastele lehtikomposti, ennen kuin peittelet sen. Vesi on tärkeää kompostoinnissa.

Nyrkkisäännön mukaan kompostin pitää olla niin kostea, että kourallisesta multaa tulee muutama vesipisara, kun sitä puristetaan kouran silmässä.

Peittele komposti pressulla, jonka läpi ai pääse valoa. Pressu pysyy tiiviisti kasan päällä, kun sen reunoille liimataan metalliankkurit roudarinteipillä. Ne pitävät pressun paikallaan myös kovalla tuulella.

Kasa saa olla rauhassa loppukesän.

Kääntele komposti noin 5 kuukauden kuluttua. Ota pressu pois ja siirrä pintakerros uuteen kasaan entisen viereen. Käytä talikkoa.

Kääntäminen antaa kompostille lisää ilmaa käynnistää pintakerroksen maatumisen.

Kun kasa on käännetty, se kastellaan ja peitetään uudestaan pressulla.

Pressu estää kompostia kuivumasta rikkaruohoja juurtumasta siihen. Noin puolen vuoden päästä komposti on valmista käytettäväksi.

Tähän penkkiin kylvetään viherlannoitekasvia varhain keväällä, jotta multa ei ole paljaana siihen asti, että siihen istutetaan salaattia. Viherlannoitekasvit pitävät ravinteet maassa.

Jotkut niistä ottavat ilmasta typpeä ja siirtävät sen juuriin. Se koskee esimerkiksi apiloita ja pellavaa, jossa on hienot kukat.

Kun kaikki siemenet on kylvetty, multa haravoidaan, jotta siemenet menevät pinnan alle. Painele pinta lopuksi tiiviiksi haravan takapuolella.

Lopuksi penkki kastellaan kunnolla, jotta siemenet alkavat itää.

Kitke rikkaruohot pois penkistä. Rikkaruohoja ja viherlannoitekasveja voi olla vaikea erottaa toisistaan, mutta tämä karhunköynnös on helppo tunnistaa. Se kitketään pois, jotta viherlannoitekasvi ei joudu taistelemaan elintilasta rikkaruohon kanssa.

Viherlannoitekasvit leikataan parin kuukauden päästä, kun ne ovat kasvaneet isoiksi. Pellava ja apilat ovat pitäneet ravinteet tallessa ja estäneet niiden huuhtoutumisen sadeveden mukana.

Kasvit leikataan pieniksi paloiksi latvasta alkaen.

Kääntele viherlannoitekasvit multaan. Kasveissa oleva typpi jää maahan ja lannoittaa uusia kasveja.

Penkkiin on istutettu salaattia viherlannoitekasvien tilalle. Multa sisältää paljon ravinteita salaatille.