Vanhan ajan paanut

Tervatut paanut ovat olleet käytössä vuosisatojen ajan. Suomessa niitä on käytetty kirkkojen katemateriaalina, mutta muissa Pohjoismaissa niitä näkee myös omakotitalojen katolla. Esittelemme paanurakentamisen idean.

Harva harkitsee paanukattoa, kun suunnittelee katon vaihtamista. Vaikka näillä kapeilla, suorakulmaisilla puulevyillä on yli 1 000 vuoden historia katemateriaalina takanaan. Vanhimmat säilyneet paanukatot on tehty 1100-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Kärsämäelle 1700-luvun menetelmin rakennettu uusi moderni paanukattoinen puukirkko on puolestaan esimerkki uudemmasta rakentamisesta.

Paanuilla on monia hyviä puolia rakennusmateriaalina: ne ovat kestäviä eivätkä hajoa edes kiven heittämisestä suurella voimalla. Paanukaton elinikä on varsin pitkä. Sen kesto vaihtelee suuresti riippuen huollosta ja käytetyistä materiaaleista 30 vuodesta jopa 200 vuoteen asti.

Paanut tehdään perinteisesti käsityönä halkomalla ja veistämällä, mutta ainakin Tanskassa ja Ruotsissa paanuja voi ostaa myös valmiina.

Paanujen asentamisessa työkaluiksi riittävät metrimitta, saha ja akkuporakone/ ruuvinväännin tai naulain. Naulainta on helpointa käyttää, mutta ruuveja käytettäessä mahdolliset virheet on helpompi korjata. Katonteossa vaihdellaan kolmen erikokoisen paanun välillä, jotta paanujen liitokset tulevat osittain päällekkäin.

Puupaanuja käytetään paitsi kirkkojen myös talojen ja ulkorakennusten katemateriaalina ja julkisivuverhoiluna. Kuvassa akasiapaanuista valmistettu upea katto.

Katonharja koostuu tässä kahdesta pitkästä laudasta. Saman levyisiä paanuja voidaan myös ”letittää” yhteen katonharjalle. Se tosin vaatii jonkin verran sahaamista, koska paanut tulee sovittaa toisiinsa. Katonharjan voi myös vaihtoehtoisesti kattaa sinkki- tai kuparilevyllä.

Paanukaton eri puulajit

Puiset paanut ovat luonnonmateriaalia, joten valmiissa katossa saattaa olla hienoi-sia epätarkkuuksia ja värieroja. Paanuja valmistetaan useista eri puulajeista, mm. aka-siasta, tammesta, lehtikuusesta ja jättiläis-tuijasta. Suomessa paanut tehdään useim-miten itse männystä ja haavasta. Haapapuu kestää valoa hyvin ja terva tarttuu siihen hyvin. Se vaatii kuitenkin pitkän kuivatusajan. Mänty on yleisin paanumateriaali Suomessa. Sitä on metsistä saatavilla ja pitkät perinteet puoltavat sen käyttöä.

Eri puulajien kestävyyttä on arvioitu näin:

  • Akasia: 90-100 vuotta
  • Tammi: 70-80 vuotta
  • Lehtikuusi: 40-50 vuotta
  • Mänty: 30-40 vuotta

Puun elinikää pidennetään käsittelemällä paanut yleensä tervalla. Paanuja myydään n. 40-60 €/m2 hintaan puulajista riippuen. Lisätietoja: www.canadawood.fi, www.starupwood.dk (tanskalaissivusto).

Asentaminen

Paanukatto asennetaan ruoteista valmistettuun alustaan aivan kuten tiilikattokin. Joissakin tapauksissa katto voidaan asentaa suoraan nykyisen puuverhoillun katon päälle, jos se on tarpeeksi tasainen.

Helpoin ja halvin tapa kiinnittää puu-paanut on käyttää joko sinkilöitä tai naulaimella ammuttavia nauloja. Niiden poistaminen tarvittaessa on kuitenkin hieman vaikeampaa. Työ sujuu helpommin ruuveja käytettäessä. Valit-tujen ruuvien tulee olla pyöreäpäisiä upporuuveja. Akasialle ja tammelle on lisäksi valittava ruostumattomia ja haponkestäviä ruuveja tai sinkilöitä. Näiden puulajien parkkihappopitoisuus on nimittäin hyvin korkea, jolloin ne voivat helposti syövyttää tavallisia nauloja ja ruuveja.

    Muut lukevat juuri nyt …