Puupaanuja käytetään paitsi kirkkojen myös talojen ja ulkorakennusten katemateriaalina ja julkisivuverhoiluna. Kuvassa akasiapaanuista valmistettu upea katto.
Paanukaton eri puulajit
Puiset paanut ovat luonnonmateriaalia, joten valmiissa katossa saattaa olla hienoi-sia epätarkkuuksia ja värieroja. Paanuja valmistetaan useista eri puulajeista, mm. aka-siasta, tammesta, lehtikuusesta ja jättiläis-tuijasta. Suomessa paanut tehdään useim-miten itse männystä ja haavasta. Haapapuu kestää valoa hyvin ja terva tarttuu siihen hyvin. Se vaatii kuitenkin pitkän kuivatusajan. Mänty on yleisin paanumateriaali Suomessa. Sitä on metsistä saatavilla ja pitkät perinteet puoltavat sen käyttöä.
Eri puulajien kestävyyttä on arvioitu näin:
- Akasia: 90-100 vuotta
- Tammi: 70-80 vuotta
- Lehtikuusi: 40-50 vuotta
- Mänty: 30-40 vuotta
Puun elinikää pidennetään käsittelemällä paanut yleensä tervalla. Paanuja myydään n. 40-60 €/m2 hintaan puulajista riippuen. Lisätietoja: www.canadawood.fi, www.starupwood.dk (tanskalaissivusto).
Asentaminen
Paanukatto asennetaan ruoteista valmistettuun alustaan aivan kuten tiilikattokin. Joissakin tapauksissa katto voidaan asentaa suoraan nykyisen puuverhoillun katon päälle, jos se on tarpeeksi tasainen.
Helpoin ja halvin tapa kiinnittää puu-paanut on käyttää joko sinkilöitä tai naulaimella ammuttavia nauloja. Niiden poistaminen tarvittaessa on kuitenkin hieman vaikeampaa. Työ sujuu helpommin ruuveja käytettäessä. Valit-tujen ruuvien tulee olla pyöreäpäisiä upporuuveja. Akasialle ja tammelle on lisäksi valittava ruostumattomia ja haponkestäviä ruuveja tai sinkilöitä. Näiden puulajien parkkihappopitoisuus on nimittäin hyvin korkea, jolloin ne voivat helposti syövyttää tavallisia nauloja ja ruuveja.
