Viiste tekee puureunasta turvallisen ja vahvan

Useimmat rakentajat ovat kokeilleet tätä jo satoja kertoja: Kun puu- tai puu-kuitulevyt on sahattu mittaan, tartutaan hiomapalaan ja pyöris-tetään levyjen reunat. Joskus tar-tutaan höylään tai raspiin reuno-jen viistämiseksi.

Näin tehdään, koska viistetty reuna näyttää useimpien mie-lestä siistimmältä, tai siksi, että terävän kulman tiedetään satuttavan, jos siihen vahingossa tör-mää. Viistämiselle on myös toinen tärkeä peruste: Reunasta tulee vahvempi, jolloin se kestää paremmin iskuja ja kolhuja.

Mitä pehmeämpää puulajia työstää, sitä helpommin sen reuna vaurioituu. Myös kovat puulajit, kuten esimerkiksi pyökki tai saarni, pitäisi viistää reunoiltaan. Näytämme, miten reunoista työstetään turvalliset ja kestävät, ja mitä työkaluja tähän tehtävään kannattaa käyttää.

Reunasta tulee turvallisempi.
Teräväreunaisesta puusta irtoaa hel-posti lastuja. Puulastut lohkeavat pintaa puhdistettaessa, sillä liina tarttuu pintaan kiinni. Samalla voi saada tikkuja myös sormiinsa. Lisäksi terävä reuna satuttaa enemmän, jos siihen kolhii esimerkiksi varpaansa, sääri-luunsa tai päänsä.

Reunasta tulee kestävämpi.
Pienetkin kolhaisut ja iskut jättävät terävään reunaan nopeasti jäljen. Painaumien lisäksi puuhun syntyy usein myös halkeamia.

Reunasta tulee siistimpi.
Jalkalistojen reunat on profiloitu. Hyllyissä voi olla perinteinen profili. Pöytälevyssä on huullos tai reuna on vähintäänkin pyöristetty. Tärkein näkyvä syy tähän on se, että tällainen reuna vain näyttää siistimmältä. Se, että profilit ja pyöristykset myös vah-vistavat reunaa, on tietenkin lisäetu.

Reuna on helpompi maalata.
Lakka ja maali kiinnittyvät huonosti terävään reunaan. Lakka- tai maalikerroksesta tulee todella ohut, sillä se valuu pois. Pyöristys tai viiste auttavat.

Viistettä tarvitaan myös muissa materiaaleissa.

Betonilaatat toimitetaan viis-tetyin reunoin. Tämä näyttää siistimmältä, ja reunat ovat näin vahvemmat.
Kevytbetoni viimeistellään viistereunoin. Tämä vahvistaa muuten röpelöistä materiaalia.
Graniittilevy on kova ja terävä, jos sitä ei viistetä.
Kipsilevyjä vahvistetaan ulko-kulmista. Muussa tapauksessa kulmat eivät kestä kauan.
Rappaus. Muurari viistää aina esimerkiksi sokkelin kulman lisätäkseen sen kestävyyttä.
Metalli. Kun metallireuna hio-taan kulmahiomakoneella, kyse on turvallisuudesta. Pyöristä-mätön reuna on terävä. Pyöris-tetty reuna on helppo maalata.

Sopii aina kevyeen viistämiseen.

Hiomapaperia voi ostaa arkeissa tai rullittain ja repiä siitä hiomapalaan sopiva pala.

Kun viistämiseen käytetään hiomapaperia, aloitetaan karkealla paperilla. Karkeudella 60 voi nopeasti viistää terävän reunan. Hiomapalaa pidetään 45°:n kulmassa ja sitä liikutetaan edes takaisin reunaa pitkin. Lisäksi hiomapalaa voi liikuttaa kevyesti ylös ja alas poikittain reunaan nähden. Koko kappale karkeahio-taan, käännetään ja hiotaan toiselta puolelta. Tämän jälkeen työ-vaiheet toistetaan karkeudella 120, kunnes reunat ovat yhden-mukaiset ja mukavan tuntuiset. Hienohionta voi-daan tehdä taittamalla hiomapaperi vain reunan ympärille. Lopuksi pyöristetään huullos.

Kun edistyt , voit hioa suuremman huul- loksen. Merkkiviivat tekemällä on helpom- pi hioa täysin suoraan.

Käytä aina hiomapalaa. Puusta saattaa irrota pitkiä tikkuja, kun sitä hiotaan reunaa pitkin. Tikut voivat mennä hio-mapaperin läpi käsiin kovaa hiottaessa.

Pieni hiomahiiri on oikeastaan sähköinen hiomapala - oikotie nopeaan huullokseen.

Puusepän vanha kaveri.

Muutamalla käsihöylän vedolla syntyy muutaman millimetrin terävä viiste.

Pientä höylää käyte-tään yhdellä kädellä. Harjoittelun myötä höylää on yhtä helppo hallita kuin hiomapalaa.

Pitkä huullos.

Sähköhöylän pienin V-ura aikaan saa kuvassa näkyvän kokoisen viisteen.

Sähköhöylässä on yksi tai useampi terä. Se jättää hienon huulloksen.

Ylivoimainen huullosten ja reunaprof ilien mestari.

Mikään työkalu ei viistä puuta kuten yläjyrsin. Se tekee ammattimaista jälkeä.

Yläjyrsimen veitsenterävä terä pyörii 25 000-30 000 kierrosta minuutissa. Viisteestä tulee ammattilaislaatua, joka on verratta-vissa huonekaluteollisuuden tasoon. Jyrsinteriä on mistä valita. Joissakin on pieni kuulalaakeri, joka pyörii pystyreunaa vasten. Viisteestä tulee näin täysin yhdenmukainen. Jyrsintäsyvyyttä muuttamalla voi vaikuttaa viisteen leveyteen. Terää voi käyttää usean erilaisen huullosprof ilin tekoon.

Kun haluttu prof ili on valittu, koneeseen asennetaan prof iliin sopiva terä ja jyrsintäsyvyys säädetään. Kone käynnistetään ja sitä kuljetetaan vastapäivään koko kappaleen pituudelta. Tämän jälkeen kappale käännetään ja jyrsitään vastakkainen reuna - jälleen vastapäivään.

Tähän on jyrsitty holkki. Se jättää kaksi terävää reunaa, jotka hiotaan kevyesti hienolla hiomapaperilla.

Pyöristysterä on pyöristänyt levyn yläreunan.

45° viisteterää varten määritetään jyrsintäsyvyys halutun viisteleveyden perusteella. Tässä leveys on 8 mm.

Yläjyrsin voidaan hienosäätää haluttuun jyrsintäsyvyyteen. Reunajyrsinterää ohjaa kuula-laakeri, joka pitää terän koko ajan yhtä etäällä reunasta. Näin pro-fiilista tulee täysin yhden-mukainen.

Käsin pideltävä karkea työläinen.