Viiste tekee puureunasta turvallisen ja vahvan

Kun hyllylevyn reunaa pitkin kuljettaa hiomapalaa viistossa kulmassa, levyn reunasta tulee paljon vahvempi. Mitä pehmeämpi puulaji, sitä tärkeämpää reunojen pyöristäminen tai viistäminen on.

Jo kevytkin reunan viistäminen hiomapalalla tekee siitä merkittävästi vahvemman.

Useimmat rakentajat ovat kokeilleet tätä jo satoja kertoja: Kun puu- tai puu-kuitulevyt on sahattu mittaan, tartutaan hiomapalaan ja pyöris-tetään levyjen reunat. Joskus tar-tutaan höylään tai raspiin reuno-jen viistämiseksi.

Näin tehdään, koska viistetty reuna näyttää useimpien mie-lestä siistimmältä, tai siksi, että terävän kulman tiedetään satuttavan, jos siihen vahingossa tör-mää. Viistämiselle on myös toinen tärkeä peruste: Reunasta tulee vahvempi, jolloin se kestää paremmin iskuja ja kolhuja.

Mitä pehmeämpää puulajia työstää, sitä helpommin sen reuna vaurioituu. Myös kovat puulajit, kuten esimerkiksi pyökki tai saarni, pitäisi viistää reunoiltaan. Näytämme, miten reunoista työstetään turvalliset ja kestävät, ja mitä työkaluja tähän tehtävään kannattaa käyttää.

Tämän vuoksi reunat kannattaa viistää

Reunasta tulee turvallisempi.
Teräväreunaisesta puusta irtoaa hel-posti lastuja. Puulastut lohkeavat pintaa puhdistettaessa, sillä liina tarttuu pintaan kiinni. Samalla voi saada tikkuja myös sormiinsa. Lisäksi terävä reuna satuttaa enemmän, jos siihen kolhii esimerkiksi varpaansa, sääri-luunsa tai päänsä.

Reunasta tulee kestävämpi.
Pienetkin kolhaisut ja iskut jättävät terävään reunaan nopeasti jäljen. Painaumien lisäksi puuhun syntyy usein myös halkeamia.

Reunasta tulee siistimpi.
Jalkalistojen reunat on profiloitu. Hyllyissä voi olla perinteinen profili. Pöytälevyssä on huullos tai reuna on vähintäänkin pyöristetty. Tärkein näkyvä syy tähän on se, että tällainen reuna vain näyttää siistimmältä. Se, että profilit ja pyöristykset myös vah-vistavat reunaa, on tietenkin lisäetu.

Reuna on helpompi maalata.
Lakka ja maali kiinnittyvät huonosti terävään reunaan. Lakka- tai maalikerroksesta tulee todella ohut, sillä se valuu pois. Pyöristys tai viiste auttavat.

Viistä muitakin materiaaleja

Viistettä tarvitaan myös muissa materiaaleissa.

  • Betonilaatat toimitetaan viis-tetyin reunoin. Tämä näyttää siistimmältä, ja reunat ovat näin vahvemmat.
  • Kevytbetoni viimeistellään viistereunoin. Tämä vahvistaa muuten röpelöistä materiaalia.
  • Graniittilevy on kova ja terävä, jos sitä ei viistetä.
  • Kipsilevyjä vahvistetaan ulko-kulmista. Muussa tapauksessa kulmat eivät kestä kauan.
  • Rappaus. Muurari viistää aina esimerkiksi sokkelin kulman lisätäkseen sen kestävyyttä.
  • Metalli. Kun metallireuna hio-taan kulmahiomakoneella, kyse on turvallisuudesta. Pyöristä-mätön reuna on terävä. Pyöris-tetty reuna on helppo maalata.

Hiomapaperi - sopii aina kevyeen viistämiseen

Hiomapaperia voi ostaa arkeissa tai rullittain ja repiä siitä hiomapalaan sopiva pala.

Kun viistämiseen käytetään hiomapaperia, aloitetaan karkealla paperilla. Karkeudella 60 voi nopeasti viistää terävän reunan. Hiomapalaa pidetään 45°:n kulmassa ja sitä liikutetaan edes takaisin reunaa pitkin. Lisäksi hiomapalaa voi liikuttaa kevyesti ylös ja alas poikittain reunaan nähden. Koko kappale karkeahio-taan, käännetään ja hiotaan toiselta puolelta. Tämän jälkeen työ-vaiheet toistetaan karkeudella 120, kunnes reunat ovat yhden-mukaiset ja mukavan tuntuiset. Hienohionta voi-daan tehdä taittamalla hiomapaperi vain reunan ympärille. Lopuksi pyöristetään huullos.

Käytä aina hiomapalaa. Puusta saattaa irrota pitkiä tikkuja, kun sitä hiotaan reunaa pitkin. Tikut voivat mennä hio-mapaperin läpi käsiin kovaa hiottaessa.

Pieni hiomahiiri on oikeastaan sähköinen hiomapala - oikotie nopeaan huullokseen.

Höylä - puusepän vanha kaveri

Terävällä pienellä höylällä voi viistää päätyreunan ilman, että se rispaantuu.

Kun pieni käsihöylä on terävä ja oikein asennettu, se työs-tää paperinohuita lastuja. Höylää pidetään 450:n kulmassa reunaa vasten ja liikutetaan yhdellä vedolla koko reunan höyläämään reunasta yhden lastun koko reunan pituu-delta. Vetojen määrä ratkaisee, kuinka leveä huulloksesta tulee.

Pientä höylää käyte-tään yhdellä kädellä. Harjoittelun myötä höylää on yhtä helppo hallita kuin hiomapalaa.

Sähköhöylä - pitkä huullos

Sähköhöylässä on V-muotoinen ura, jolla tehdään pitkät ja tasaiset huullokset.

Pyörivä höylänterä on terävä kuin partaveitsi ja pyörii noin 20 000 kierroksen nopeudella. Tämän ansiosta sähkö-höylä jättää puhtaan ja tarkan höyläysjäljen. Pohjan etu-osassa useampi eri syvyinen V-ura. Urat helpotta-vat höylän hallintaa, ja niillä aikaan saadaan halutun kokoinen huulos.

Sähköhöylässä on yksi tai useampi terä. Se jättää hienon huulloksen.

Yläjyrsin - ylivoimainen huullosten ja reunaprof ilien mestari

Mikään työkalu ei viistä puuta kuten yläjyrsin. Se tekee ammattimaista jälkeä.

Yläjyrsimen veitsenterävä terä pyörii 25 000-30 000 kierrosta minuutissa. Viisteestä tulee ammattilaislaatua, joka on verratta-vissa huonekaluteollisuuden tasoon. Jyrsinteriä on mistä valita. Joissakin on pieni kuulalaakeri, joka pyörii pystyreunaa vasten. Viisteestä tulee näin täysin yhdenmukainen. Jyrsintäsyvyyttä muuttamalla voi vaikuttaa viisteen leveyteen. Terää voi käyttää usean erilaisen huullosprof ilin tekoon.

Kun haluttu prof ili on valittu, koneeseen asennetaan prof iliin sopiva terä ja jyrsintäsyvyys säädetään. Kone käynnistetään ja sitä kuljetetaan vastapäivään koko kappaleen pituudelta. Tämän jälkeen kappale käännetään ja jyrsitään vastakkainen reuna - jälleen vastapäivään.

Tähän on jyrsitty holkki. Se jättää kaksi terävää reunaa, jotka hiotaan kevyesti hienolla hiomapaperilla.

Pyöristysterä on pyöristänyt levyn yläreunan.

45° viisteterää varten määritetään jyrsintäsyvyys halutun viisteleveyden perusteella. Tässä leveys on 8 mm.

Yläjyrsin voidaan hienosäätää haluttuun jyrsintäsyvyyteen. Reunajyrsinterää ohjaa kuula-laakeri, joka pitää terän koko ajan yhtä etäällä reunasta. Näin pro-fiilista tulee täysin yhden-mukainen.

Raspi - käsin pideltävä karkea työläinen

Raspi muistuttaa viilaa mutta tarttuu hanakammin kiinni. Isot hampaat ottavat kiinni vain kun raspia liikutetaan eteenpäin.

Karkeaksi työstetty raspi viistää reunasta useamman millimetrin yhdellä ainoalla vedolla. Tämä vuoksi huulloksen koko kannattaa merkitä ennen kuin ryhtyy työhön, esimerkiksi 5 mm korkeutta ja 5 mm syvyyttä. Raspi puree vain, kun sitä viedään eteenpäin. Sitä liikutetaan kevyessä etu-nojassa ja 45 asteen kaltevuuskulmassa.

Puuraspi muistuttaa karkeaa viilaa, mutta sen hampaat ovat isom-mat, joten hiomapöly ei tartu siihen.

    Muut lukevat juuri nyt …