• Omat tiedot
  • Tallennetut artikkelit
    • Materiaalit
    Puu
    15 puulaji...

    15 puulajia eri käyttötarkoituksiin

    Puu on ollut ihmiskunnan historian ajan yleisin rakennusmateriaali ja tarvekalujen raaka-aine. Ennen käytettiin paikalta saatavaa puuta, nyt saa melkein mitä tahansa puuta. Esittelemme 15 tuontipuulajin ominaisuuksia ja käyttöä.

    Kirjoittaja
    -
    14. heinäkuuta 2023

    Kotoisten puulajien asema rakennusmateriaali-na ja huonekalujen valmistusaineena on järkkymä-tön.Yhä enemmän on kuiten-kin tarjolla ja käytetäänkin tuontipuuta. Sen tekevät mahdolliseksi halpa hankin-tahinta ja tehokkaat kuljetus-yhteydet. Tuontipuun koti-käyttö on vähäistä, mutta teollisuus käyttää sitä paljon kovuuden ja ulkonäön vuoksi.

    Nimien kirjavuutta

    Samalla tuontipuulla voi olla montakin al-kuperänimeä ja niiden päälle kau-palliset nimet. Li-kimain samoista puulajeista käy-tetään eri ni-miä, kun ne tulevat esimerkiksi eri kas-vualueilta. Sekavuutta aiheuttaa vie-lä sekin, että kauppanimi voi olla sama, vaikka puu olisi kasvitieteellises-ti eri laji. Ma-honki on tällai-nen yleisnimi. Mahonkina myy-dään monenlaista puuta ja puu saattaa “muuttua” mahongiksi vasta myyjän varastossa. Muoti saattaa nostaa - ja myös laskea - puun arvostusta, haluttavuutta ja hin-OPAS taa. Saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat myös alkuperä-maiden vientisäännökset ja kansainvälinen ympäristövi-ranomaisten hoitama valvon-ta (CITES certificate).

    Jokainen maa ja tuottaja pyrkii myymään raaka-aineensa mahdollisimman pit-källe jalostettuina, niin myös ne maat, joissa haluttuja jalo-sekä kovapuulajeja kasvaa.

    Kova- ja jalopuut tulevat Suomeen viiluna, sahatavarana ja puolivalmisteina. Tukkeina niitä tuodaan vähän sii-täkin yksinkertaisesta syystä, että ne ovat niin paksua tavaraa, ettei ole sahoja, joissa nii-tä voisi sahata.

    Uusia lajeja koko ajan

    Muutama vuosikymmen sitten maahan tuotiin pyökkiä, tammea, mahonkeja ja ehkä kirsikkapuuta, kun huoneka-lulle haluttiin erilaista ulko-näköä ja arvokkuutta.Tämän päivän erikoisuuksia on esimerkiksi Ipe, tummanruskea kaunis puulaji. Se on kova ja kestävä puu ja erinomainen myös ulkokäytössä. Ipe tulee Etelä-Amerikan sademetsä-alueelta ja Väli-Amerikasta.

    Päiväntasaajan alueen yleensä köyhien, epädemok-raattisten ja jopa diktatuuri-maiden sademetsien valvonta on heikkoa ja puuta saate-taan hakata enemmän kuin puulajin säilyminen sallisi.

    Maailmassa on noin 12000 puulajia, joten 15 lajin esitte-ly on vain pintaraapaisu.

    Sisältökatsaus

    1. Mänty

    Yleistä
    Mäntyjä tiedetään olevan lähes sata lajia. Mäntymetsät peittävät laajoja alueita pohjoisella pallonpuoliskolla ja eri mäntylajeja on istutettu paljon päiväntasaajan eteläpuolelle Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Skandinaviassa, Vienassa, Karjalassa ja Länsi-Venäjällä valtamänty on ns. metsämänty, meidän kotoinen mäntymme. Eri mäntylajeja kasvaa noin Välimeren tasalta tundran vaivaiskoi-vuvyöhykkeeseen asti. Sama mänty on eri kasvupaikoilla niin erilaista, ettei esimerkiksi paljon Suomea etelämpänä kasvanut mänty täytä samoja teknisiä vaa-timuksia esim. rakentamisessa ja ulkonäkö on levoton.

    Käyttö
    Mänty on maamme tärkein ja yleisin rakennus- ja ainespuutavara. Sitä käyte-tään sekä hyvää lujuutta vaativissa rakenteissa että etenkin näkyvissä pinnois-sa ja rakenteissa.Viime mainittuja ovat palkit ja pylväät, parketit ja viilut. Män-ty ja etenkin sen pihkainen sydänpuu kestää hyvin säärasitusta. Mänty sopii erinomaisesti painekyllästykseen ja sen takia vaativiin ulkorakenteisiin.

    Ominaisuudet
    Männyn väri on kaunis ja se niinsanotusti vanhenee kauniisti.Tiheäsyisen ja hi-taasti kasvaneen puun ydin on punaista ja punertuu, minkä vuoksi se on halut-tua sisustusmateriaalia. Puu on melko karkeaa ja yleisesti suorasyistä.

    Nopeasti harvassa metsikössä kasvaneessa puussa on lujuutta ja ulkonäköä heikentäviä suuria oksia, jotka ovat samalla kohdalla ryhmittäin. Oksat nimit-täin haarautuvat samasta kohdasta sivuille ja keskeltä kasvaa viimeinen vuosi-kasvain suoraan ylöspäin. Sen pään kohdalta haarautuvat seuraavat oksat.

    Kestävyys
    Mänty sopii useimpien muiden puulajien tavoin sekä sisä- että ulkokäyttöön. Mi-kään puulaji ei kestä täysin taivasalla oloa enempää kuin muutamasta vuodes-ta muutamaan kymmeneen vuoteen. Vielä vähemmän ne kestävät pitkäaikais-ta kosketusta maahan tai betoniin. Näistä puuhun imeytyvä kosteus luo edelly-tykset lahoamisen alkamiselle ja sen nopealle etenemiselle.

    Mänty on käytännössä ainoa puulaji, josta voidaan ja on taloudellista tehdä ns. kestopuuta eli kyllästää lahoamattomaksi. Männyn hartsien täyttämä sy-dänpuu on luonnostaan yhtä kestävää kuin kestävimmät puulajit ja painekyl-lästämällä siitä saadaan yhtä hyvin tai paremmin lahonkestävää kuin parhaat luonnostaan lahonkestävät puulajit.

    Työstäminen
    Mänty on helppoa työstää eikä se kuluta työkaluja. Oksaisuus ja pihkataskut voi-vat vaikeuttaa työstämistä sekä maalaamista, mihin mänty muuten sopii hyvin. Varsinkin liimaukset pitää tehdä mahdollisimman pian työstön (höyläys) jälkeen. Ruuvaaminen ja naulaaminen on erittäin helppoa, mutta halkeamisen vaara on olemassa varsinkin lähellä puun päätä.

    2. Kuusi

    Yleistä
    Kuusi on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Rakenteeltaan se on solakka ja suorarunkoinen puu, jonka juuristo on pinnanmyö-täinen. Levinneisyys Suomessa kattaa koko maan pohjoisimpia tuntu-riseutuja lukuun ottamatta. Kuusen levinneisyys maapallolla ulottuu itä-länsisuunnassa Keski-Euroopasta aina Amurin ja Altain alueelle.

    Käyttö
    Kuusen osuus puun käytöstä on noin 40 %. Käyttöalat ovat sahata-varan, mekaanisen massan ja sellun tuotanto, rakennuspuutavaran valmistus. Tärkeä asia on joulukuusi.

    Ominaisuudet
    Kuusen puuaines on kevyttä, väril-tään vaalean kellertävää tai valkeahkoa. Sydän- ja pintapuu ovat samanväriset, eikä niissä esiinny erityistä kuviointia. Pintapuun tunnistaa usein pihkavuodon ansiosta. Vuosilustot ovat kaikissa leikkauk-sissa selvästi erottuvia.

    Kestävyys
    Puuaine ei ole erityisen kestävää ei-kä varsinkaan säänkestävää. Ulko-käyttöä varten puu pitää suojata puunsuojalla ja maalata. Käyttö-paikka ulkona mielellään aina ka-tettu ja suojaisa.

    Työstäminen
    Kaikenlainen työstäminen helppoa. Syiden ja puun halkeamista tapah-tuu helposti. Kovat pienet oksat vai-keuttavat joskus työstämistä ja ku-luttavat höyliä.

    3. Lehtikuusi

    Yleistä
    Lehtikuusilajeja on noin 10. Ne ovat kesävihantia ja kasvavat koko Eu-roopassa, etenkin Keski-Euroopassa, Alpeilla, Karpaateilla ja Puolas-sa. Muilla alueilla kuten Suomessa-kin se on viljelty puu.

    Käyttö
    Hyvä rakennuspuu sekä ulko- että sisätiloihin. Kestää vettä ja maakosketusta. Lehtikuusi sopii oviin, rappusiin, ikkunoihin, sisustukseen, viiluiksi, taide- ja huonekalutöihin.

    Ominaisuudet
    Metsikköinä kasvavien puiden run-got ovat melko suoria ja oksattomia 2/3 pituuteen asti. Nuoren puun kuori on sileä ja tuhkanharmaa ja pihkainen.Vanhan lehtikuusen tyvi-kaarna on noin 3 cm paksu, syvä-uurteinen ja sisältä tumman punaruskea. Kuoren osuus koko rungosta on melko korkea, 16-24 %.

    Kestävyys
    Puuaine kutistuu vähän ja se on kohtalaisen säänkestävää.Veden alla lehtikuusi muuttuu kivikovaksi ja erittäin pitkäikäiseksi. Hyvin pihkaiset yksilöt kestävät ulkokäyttöä lahoamatta huomattavan pitkään.

    Työstäminen
    Työstö käsin tai koneilla on helppoa, oksat ovat kuitenkin kovia ja usein hauraita. Pintakäsittelyt onnistuvat hyvin. Maalit ja liimat tarttuvat hy-vin, ruuvit ja naulat pitävät erinomaisesti. Halkeamisvaara on.

    4. Oregon pine

    Yleistä
    USA:ssa Oregonissa sekä yleensä Pohjois-Amerikassa Kanadan etelä-osasta Meksikoon, Kalliovuorilta Tyynelle valtamerelle kasvava puu. Puu esiintyy lukuisina alalajeina, ryhmissä muiden havupuiden kans-sa ja osaksi tiheinä aarniometsinä. Tunnetaan myös nimellä Douglas-kuusi ja Columbian pine. Eräällä tavalla männyn ja kuusen välimuoto.

    Käyttö
    Sisä- ja ulkorakenteet, parketit, si-sälaudoitukset (kellanvärisiä lautoja käytetään lattioihin, puna- ja tummasävyisiä seiniin ja kattoihin), veneiden mastot, vanerin valmistus.

    Ominaisuudet
    Laatuluokkia erotetaan kolme: pak-sulustoinen, ohutlustoinen ja näiden välillä oleva laji. Pintapuu eli manto on ohut, väri vaihtelee vaaleahkosta kellahtavaan tai punertavan vaa-leaan. Kohtalaisen kovaa ja kestää taivutusta kohtalaisesti. Länsiran-nikon tyyppi on kovaa ja se kestää taivutusta erittäin hyvin.

    Kestävyys
    Oregon pine on yksi lujista havu-puista. Se on kovaa ja kuivaa, jok-seenkin haponkestävää, jonkin ver-ran pihkapitoista ja yleensä suora-syistä. Painavimmillaan sen puuaine muistuttaa lähinnä lehtikuusta ja kevyimmillään sitä voidaan ver-rata kuuseen sekä mäntyyn.

    Työstäminen
    Helposti työstettävää ja kiillotetta-vaa. Sahaamista ja höyläämistä hel-pottaa oksattomuus ja puuaineksen syiden suoruus sekä vain kohtuulli-nen pihkaisuus ja kovuus.

    5. Pitch pine, syp

    Yleistä
    Pitch pine ja SYP (Southern Yellow Pine) eivät ole erikoisia, mutta kum-pikin on hyvää mäntypuuta Pohjois-Amerikan rannikkoalueilta eteläi-simpiä osia myöten. Se on kotoista mäntyämme suurempi, erikoisuus on Pitch pinen jopa 40 cm pitkät neulaset (pitkäneulasmänty).Yellow pinen nimi tulee sen selkeästi keltaisesta pintapuusta.

    Käyttö
    Soveltuu kaikkeen sellaiseen käyt-töön, johon kotoisia mäntyä ja kuusta käytetään eli rakennuspuutava-raksi. Myös pihakalusteet, viilut, huonekalujen osat.

    Ominaisuudet
    Sydänpuussa on hartseja, mutta ei poikkeavan paljon. Puun kutistumi-nen tuoreesta ilmakuivaksi ja yleen-sä kosteuseläminen on suunnilleen samaa luokkaa kuin kotoisen män-tymme, kulutuskestävyys kuitenkin tätä hieman parempi.

    Kestävyys
    Amerikkalaisten mäntyjen sydän-puun solukko on usein hartsien täyttämää ja samalla tavalla lahon-kestävää kuin männyn sydänpuu. Kestää erittäin kauan vedessäkin.

    Työstäminen
    Suhteellisen suuri tiheys vaatii työs-tämisessä voimakkaita koneita. Maalaaminen ja liimaaminen voivat olla hankalia puun pihkan takia, jota pursuu siitä helposti esim. auringon lämmön vaikutuksesta.

    6. Jättiläistuija

    Yleistä
    Tuija on tuttu pihojen koristekasvi. Jättiläistuija (Western Red Cedar) on tukkipuu, joka kasvaa Pohjois-Amerikan luoteisrannikon läheisyy-dessä Alaskan eteläkärjestä Pohjois-Kaliforniaan ja Kanadan puolelle Brittiläiseen Kolumbiaan.

    Käyttö
    Puuta käytetään varsinkin katto-paanujen valmistukseen. Muita kohteita ovat pylväät, aitapaalut, ovet, ikkunat, kalusteet. Intiaanien keskuudessa se oli aikanaan suosi-tuin rakennus- ja toteemipuu.

    Ominaisuudet
    Mantopuu on ohutta ja vaaleaa, sy-dänpuu punertavaa tai vaalean ruskeaa. Puu on kevyttä, keskikovaa, lujaa, hyvin kestävää ulko- ja maa-rakenteissa, helposti käsiteltävää, helposti halkaistavaa ja se elää vä-hän. Puulla on voimakas aromaatti-nen tuoksu. Kosteana puu aiheuttaa metalleissa korroosiota ja sitä on vaikea kyllästää.

    Kestävyys
    Tuija ei ole erityisen lujaa. Naulat ja ruuvit pitävät hyvin, samoin liimat, lakat ja maalit. Lännen suuriin ha-vupuihin verrattuna sen mekaani-set ominaisuudet ovat vaatimatto-mammat. Lahonkestävyys on hyvä.

    Työstäminen
    Karkea, kuituuntuva pinta on vaikea käsitellä aivan sileäksi. Kiinni-tyksessä käytettävien ruuvien ja naulojen pitää olla mieluiten ruostu-mattomia (A2), koska puun hartsit ruostuttavat normaaliterästä.

    7. Pyökki

    Yleistä
    Kasvualue lähes koko Keski-Eurooppa eteläosia lukuun ottamatta. Pyökki on Keski-Euroopan yleisin metsiä muodostava puu. Se viihtyy parhaiten kalkkipitoisilla mäkisillä alueilla, missä maaperä on riittävän kuohkeaa ja ravinnepitoista.

    Käyttö
    Pyökki on eniten käytetty kovapuu Euroopassa, erinomainen materiaali kaikessa sisäkäytössä. Siitä valmistetaan portaita, lattioita, parketteja, listoja, paneeleita, huonekaluja. Se-kä kokopuiset että viilutetut huone-kalut ovat yleisiä. Käyttö ulkona mahdollista, mutta vaatii tehokkaan suojauksen.

    Ominaisuudet
    Pyökin puuaines on lyhytkuituista, enimmäkseen suorasyistä, tiivistä, kovaa, lujaa ja painavaa. Puu kutis-tuu kuivuessaan hyvin voimakkaas-ti. Kuivuessaan puu pyrkii halkeile-maan, vääntymään ja kieroutu-maan, jos kappaleen leikkaussuunta ei ole säteen tai tangentin suun-tainen. Pyökin kutistumat eri suun-tiin poikkeavat toisistaan paljon.

    Kestävyys
    Pyökki ei ole säänkestävää. Tuoree-na se on erittäin altista hyönteisten ja toukkien tuhoille. Kun ilman läm-pötila on plussan puolella, tuore kä-sittelemätön pyökkipinta homehtuu ja sinistyy hyvin nopeasti.

    Työstäminen
    Höyrytettyä pyökkiä on vaivaton taivuttaa, esimerkkejä siitä ovat ns. wieniläistuolit. Pyökki on helposti työstettävää. Siitä on helppo sorvata ja leikata viilua. Höyläys ja normaali sorvaus onnistuvat hyvin ja työn jälki on kaunis ja sileä. Maalit, lakat ja liimat tarttuvat hyvin.

    8. Tammi

    Yleistä
    Tammia on monta alalajia kuten niin monia yleisnimillä kutsuttuja tuontipuita. Yllä mainitun tieteelli-sen nimen mukainen euroopantammi kasvaa koko Keski-Euroopassa. Paras puutavara saadaan alueen eteläosista.

    Käyttö
    Tammesta erotellaan pehmeät ja ko-vat laadut. Pehmeitä käytetään mm. viilujen teossa ja muutenkin huone-kalujen valmistuksessa sekä sor-vaus- ja koristeveistopuuna. Kovaa tammea käytetään rakennus- ja rakennepuuna kuten ikkunoissa ja parketeissa. Tammi on perinteinen vene- ja laivapuu.

    Ominaisuudet
    Kutistumat ja kosteuseläminen ovat suhteellisen vähäisiä, mistä syystä tammirakenteet ja tammiesineet säilyttävät hyvin muotonsa ja esim. siitä tehdyt tynnyrit pysyvät tiivii-nä. Keski-Euroopassa tammesta valmistetut yleis- ja maataloustyö-kalut sekä niiden varret ovat olleet hyvin lujia.

    Kestävyys
    Tammen voimakkaat hartsit teke-vät siitä sään- ja lahonkestävän puun, joka torjuu hyönteisiäkin. Tammen parkkihappo aiheuttaa puuta koskevan rautametallin ruos-tumista.

    Työstäminen
    Tasalaatuinen puu on helppoa työs-tää leikkaavilla työkaluilla, mutta niiden pitää olla teräviä. Puussa saattaa olla mineraaleja, jotka ku-luttavat teriä ja kovien laatujen työstö vaatii paljon konevoimaa. Höylätyistä pinnoista tulee sileitä. Ruuvit ja naulat pitävät hyvin.

    9. Koivu

    Yleistä
    Koivu on monen huonekalutehtaan tärkein raakapuu. Koivu lasketaan maailmalla harvinaiseksi erikois-puulajiksi, koska halutuinta vaaleaa ja tasalaatuista hieskoivua on saatavana vain suppealta alueelta, joka sattuu olemaan Suomi ja lähialueet.

    Käyttö
    Koivu soveltuu erinomaisesti viilun valmistukseen ja viiluakin paksum-paa koivua voi taivuttaa. Puuaines on läpikotaisin melkein samanlais-ta, joten puun osa ei rajoita sen käyttämistä. Koivusta tehdään myös huonekalujen kokopuuosia. Koivu on erinomaista sorvattavaa ja muotoon veistettävää puuta.

    Ominaisuudet
    Koivu ei ole järin painavaa, mutta tiheyteensä nähden se on kovaa puuta, jonka kulutuskestävyys ja puristuslujuus ovat hyviä. Koivu sopii mainiosti maalattavaksi ja lakat-tavaksi ja sitä voi sävyttää syvälle. Kutistuminen on vähäistä, mutta puu pitää kuivata varovasti, koska se vääntyy ja halkeilee helposti.

    Kestävyys
    Koivu ei sovellu ulkokäyttöön sillä sen lahonkestävyys on hyvin huono. Puu kestää kyllä ulkonakin, kun se on maalattu hyvin eivätkä sade, roiskeet ja sulamisvedet kastele sitä.

    Työstäminen
    Erinomaista materiaalia työstettä-väksi kaikilla puutyökaluilla. Hieman epäsäännöllisen syyrakenteen takia työstetyn pinnan sileys ja sävy vaihtelevat. Loimu- ja vaivaiskoivun aaltomainen syykuvio on vaikuttava. Nämä lajit ovat suosittuja erikoi-suuksia kotimaassa ja ulkomailla.

    10. Saarni

    Yleistä
    Saarni kasvaa kosteilla paikoilla Euroopassa sekä Lähi-Idässä. Suo-messa metsäsaarni kasvaa metsik-köinä vain Ahvenanmaalla. Saarni on nopeakasvuinen puu, joka kasvaa 30-40 m pitkäksi ja saavuttaa noin 100 cm läpimitan.

    Käyttö
    Sopii varsiksi ja säleiksi urheiluväli-neisiin, vaunujen ja laatikoiden ra-kentamiseen, aseiden tukeiksi, mutta yhtä hyvin myös sisustuspuuta-varaksi sekä huonekalujen ja viilu-jen valmistukseen. Puusepänpuuksi huonekalujen valmistukseen kelpaa varsinkin kaunis, visainen tai lai-neellinen puuaine.

    Ominaisuudet
    Puuaine on painavaa ja kovaa. Se kestää melko hyvin taivutusta, on erittäin iskunkestävää, mutta sen leikkauskestävyys on heikko. Punai-set ja keltaiset läiskät puuaineessa, samoin kuin puun värjääntyminen harmaanmustaksi tai harmaanval-keaksi ovat merkkejä saarnen alka-neesta lahosta.

    Kestävyys
    Saarni ei ole säänkestävää. Puuai-neen sitkeys, lujuus ja joustavuus perustuvat olennaisesti vuosilusto-jen paksuuteen. Nuoremmilla, jä-reillä ja paksulustoisilla puilla on suurin joustavuus.

    Työstäminen
    Puun halkaiseminen on vaikeaa. Työstö on kaikilla työvälineillä help-poa.Tuoreella pyöreällä puutavaralla on taipumus halkeilla päistä ja si-vuistakin. Puuta on helppo kuoria, sorvata ja viiluttaa. Pintakäsittelyt ovat vaivattomia. Liimat, naulat ja ruuvit pitävät hyvin.

    11. Vaahtera

    Yleistä
    Sokerivaahtera on Pohjois-Amerikan tärkein vaahteralaji. Se kasvaa Newfoundlandista Meksikonlahdel-le. Parhaiten se menestyy suurten järvien tienoilla. Puu esiintyy yleen-sä ainoastaan sekapuuna muiden lehtipuiden seurassa.

    Käyttö
    Sokerivaahteralla on monipuolinen käyttö, erityisesti rakennusten ko-risteellisiin sisärakenteisiin, hienoi-hin huonekaluihin, puu-upotuksiin, sorvaamoissa, puusepän- ja tynnyri-teollisuudessa, työkalujen varsina ja kädensijoina. Suosittua on linnun-silmävisa, josta valmistetaan kor-kealuokkaista ja arvokasta viilua.

    Ominaisuudet
    Puu on hyvin kovaa, lujaa, vaikeasti halkaistavaa, heikosti kimmoisaa ja jokseenkin taipuisaa. Kysymyksessä on arvokkain vaahteralaji. Kovuu-desta huolimatta sen työstö on help-poa. Höylätyt pinnat tulevat erittäin sileiksi ja niiden pintakäsittely on vaivatonta. Liimaliitokset pitävät hyvin, samoin naulat ja ruuvit, mutta halkeamisvaara on olemassa.

    Kestävyys
    Kuivattaessa puuaineella on voima-kas taipumus halkeilla ja kieroutua. Vaahtera ei ole säänkestävää. Kuivana käytettäessä sokerivaahtera on kestävää.

    Työstäminen
    Kovuudesta huolimatta vaahteran työstäminen on helppoa. Höylätyt pinnat tulevat erittäin sileiksi ja nii-den pintakäsittely on vaivatonta. Liimaliitokset pitävät hyvin, samoin naulat ja ruuvit, mutta näitä varten täytyy porata esireiät puun helpon halkeavuuden takia.

    12. Kirsikkapuu

    Yleistä
    Linnun- eli makeakirsikka esiintyy koko Euroopassa pohjois- ja koil-lisosia lukuun ottamatta sekä Lähi-Idässä ja USA:ssa. Suomessa se on menestynyt viljeltynä Ahvenan-maalla ja etelärannikolla. Kaupalli-sesti merkittävin on amerikkalainen kirsikkapuu Prunus virginiana.

    Käyttö
    Kirsikkapuu on yksi suosituimmista ja koristeellisimmista puulajeista. Se oli haluttu raaka-aine jo 1600-luvulla. Hieno sisustusmateriaali; huonekaluihin, viiluihin, tuoleihin, sorvattavaksi, portaikkoihin, soitti-miin ja puusepäntyöhön.

    Ominaisuudet
    Sydänpuu on punaruskeaa ja puoli-kiiltävää, nuorissa puissa lujaa ja kovaa, vanhemmissa rungoissa jon-kin verran pehmeämpää. Puuaine on hyvin hieno- ja suorasyistä. Se voidaan kuivata hyvin ja nopeasti. Ei vääntyile kuivauksessa ja kuivattuna se säilyttää muotonsa.

    Kestävyys
    Puu on kovaa, lujaa, kohtuullisen taipuisaa, mutta huonosti säätä kes-tävää, joten käyttö on mahdollista vain kuivissa sisätiloissa.

    Työstäminen
    Mekaanisilta ominaisuuksiltaan ja työstettävyydeltään puu on osittain vaikeahkoa. Höyläys, sorvaus ja leikkaus sujuvat hyvin. Liitokset pi-tävät, pintakäsittelyt helppoja.

    13. Mahonki

    Yleistä
    Aito mahonki, Honduras-mahonki (Swietenia macrophylla) on mahon-ginkaltaisista puulajeista perintei-nen, mutta nykyisin vaikeasti saatava puulaji. Puun kasvualue ulot-tuu Meksikosta pitkin Karibian meren rannikkoa ja saaria pitkälle trooppiseen Etelä-Amerikkaan.

    Käyttö
    Mahonki on kautta aikojen ollut eräs maailman arvostetuimmista ja käyttöarvoltaan arvokkaimmista puista. Siksi sitä käytetään huone-kaluissa, intarsioissa ja sorvaustuot-teissa. Suosittu viiluna. Mahongin kasvualue on laaja ja viljely on tur-vannut sen säilyvyyden, mutta se luokitellaan ryhmään “voi tulla uhanalaiseksi, ellei käyttöä valvota”. Kaikki kauppa vaatii ympäristövi-ranomaisten tuonti- ja vientiluvat.

    Ominaisuudet
    Manto- ja sydänpuu erottuvat sel-västi toisistaan. Manto on hyvin kapea ja melkein väritön. Sydänpuun väri vaihtelee alkuperän ja kasvupaikan mukaan suuresti. Tuoreena sydänpuun väri voi olla kellertävää, punertavaa, vaaleanpunaista tai “lo-hen” väristä.

    Kestävyys
    Puu kuivuu nopeasti eikä sillä ole merkittävää pyrkimystä halkeilla tai vääntyä. Kuivuessaan puu kutis-tuu vähän ja kuivana se elää vähän. Se on eräs muuttumattomimpia ar-vokkaiden käyttöpuiden joukossa. Mahonki on hyvin kestävää.

    Työstäminen
    Puu on erittäin hyvin ja helposti työstettävää kaikilla työkaluilla. Työkalut tylsyvät vain vähän. Puuta on helppo sahata sekä veistää erilaisiin muotoihin.

    14. Tiikki

    Yleistä
    Tiikin alkuperäisin kasvualue ulot-tuu Intiasta, Burman ja Thaimaan kautta Indokiinaan. Vähitellen puu levisi luonnollisella tavalla laajem-malle. Jaavalla talouskäytön piiris-sä olevat tiikkimetsät ovat kaikki is-tutettuja. Tänä päivänä tiikki on eniten viljelty tropiikin jalopuu.

    Käyttö
    Tiikki on arvokkain ja monipuolisin käyttöpuu kaikkeen sisä- ja ulko-käyttöön, kun puulle asetetaan hy-vin korkeat lujuus- ja kestävyysvaa-timukset. Jatkuvan hinnan nousun myötä muut puut ovat syrjäyttäneet tiikin sisäkäytössä (huonekalut, sisustukset). Korkeasta hinnasta huo-limatta se on edelleen arvostetuin puu ulkokäytössä.Arvokkaat ja kes-tävät ulkokalusteet. Huvialusten sisustukset ja kansirimat.

    Ominaisuudet
    Puuaine on suorasyistä, pientä aal-toilua voi esiintyä. Kutistuu hyvin vähän kuivuessaan. Kuivauksen jäl-keen puu on lähes elämätöntä. Sen kosteuspitoisuus ei vaihtele ulkois-ten olosuhteiden mukaan, koska veden imeytyminen kuivattuun puu-hun on lähes olematonta.

    Kestävyys
    Tiikki kestää sellaisenaan vaativas-sakin ulkokäytössä, jos hyväksytään pintojen ajan myötä tapahtuva ta-sainen harmaantuminen. Kovuudel-taan puu vastaa tammea ja sen lu-juudet ylittävät kaikkien eurooppa-laisten puiden vastaavat arvot.

    Työstäminen
    Puu sisältää eteerisiä öljyjä ja pii-happoa. Nämä ja puun mineraa-lisisältö vaikeuttavat jonkin verran työstöä ja tylsyttävät teriä. Höyläys, sorvaus ja hionta onnistuvat hyvin.

    15. Ipe

    Yleistä
    Kasvualueena kaikki pohjoisen Etelä-Amerikan valtiot. Erityisesti Amazonin laakion alavimmat osat. Brasilia, Kolumbia, Venezuela, Guayana ja Trinidad. Pituutta sillä aina väh. 40 m ja läpimittaa yli 100 cm. Runko on noin 20 metriin asti oksaton ja hyvin muodostunut.

    Käyttö
    Suurta lujuutta vaativa sisä- ja ul-kokäyttö. Silta-, satama- ja vesira-kentaminen. Ratapölkyt, työkalut, laivat, kuljetusvälineet. Kovaan ku-lutukseen joutuvat lattiat, huoneka-lut, portaat ja muut sisusteet. Puis-tonpenkit, ulkolattiat.

    Ominaisuudet
    Rakenne keskihieno. Manto on kapea tai keskileveä, väriltään har-maasta punertavaan. Aluksi voi-makkaasti vaihteleva sydänpuu tummuu myöhemmin ruskeaksi tai lähes mustaksi. Tummemmat ja vaaleammat vyöhykkeet antavat sy-dänpuulle juovikkaan vaikutelman.

    Kestävyys
    Puuaine on hyvin kovaa, painavaa, lujaa, kestävää ja elämätöntä sekä hyvin säänkestävää mm. öljyisyy-den ansiosta. Sitä on helppoa kuivata ja se kutistuu vain kohtuullisesti. Ipe on termiittejä kestävä puu.

    Työstäminen
    Puu on hyvin raskasta työstää, mutta se on helppoa halkoa. Taipumusta halkeilla. Sahatut poikkipinnat näyttävät keltaisilta.

    Sahatun puutavaran laatuluokat

    Sahatavaran laatuluokitus on yhteispohjoismainen luokitus, joka koskee kotoisten männyn ja kuusen laatuja.

    Kasvupaikasta ja maaperästä aiheutuva vaihtelu puun rakenteessa vaatii saha-tavaran lajittelua laatuluokkiin.

    Laatuominaisuuksien mukaan sahatavara jaotellaan pääluokkiin A, B, C ja D. A on korkein laatuluokka ja se jakau-tuu alaluokkiin A1...A4. Sahat toimitta-vat päälaatujen mukaista sahatavaraa jatkuvasti. Lisäksi ne voivat luoda tuote- ja asiakaskohtaisia lajitelmia pää-luokkien ominaisuuksia yhdistelemällä.

    Yleisin sahatavarakappaleen laatu-luokan määräävä ominaisuus on oksaisuus (oksien koko, lukumäärä ja laatu). Muita laatuluokan määrittelyssä huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. halkeamat, vajaasärmäisyys, pihkakolot, kaarnarosot ja korot, vinosyisyys, latvamurtuma, lyly, laho ja muotoviat sekä oksien sijainti rungon eri osissa. Enem-män laatutietoa Puuinfon osoitteessa www.rakennustieto.fi

    Eräitä puulajeja, niiden käyttökohteita ja ominaisuuksia

    Mikäli et näe kaikkea sisältöä, se voi johtua evästeasetuksistasi.

    Taulukossa luetellut käyttökohteet ovat jalopuiden osalta enemmänkin teoreettisia ja mahdollisia, mutta eivät yleisiä.

    Tiheydet (tilavuuspainot) ovat painoja ilmakuivana.

    Painot ja kutistumat vaihtelevat todellisuudessa hyvin paljon, sillä samaan nimikkeeseen kuuluvat puulajit tulevat hyvin erilaisista kasvuympäristöistä ja ovat eri alalajeja.