Lattia: betonille
Kylpyhuoneissa, apukeittiöissä ja muissa laatoitetuissa tiloissa on yleensä valettu lattia. Myös kellarinlattiat on yleensä valettu betonista. Uusissa taloissa on usein lattialämmitteinen betonilattia.
Betonilattia on kova ja kiinteä. Lattiasta usein kuulee, mikäli sen alusrakenne on betonista. Jos asiaa epäilee, lattiaan voi porata pienen reiän johonkin huo-maamattomaan kohtaan. Älä kuitenkaan poraa beto-niin - varsinkaan, jos lattiassa on lattialämmitys. Jos joudut oikaisemaan betonilattiaa, sen voi tehdä lattiatasoitteella, joita saa myös itsestään tasoittu-vina. Mutta jos lattia on joka tapauksessa tarkoitus laatoittaa, pienemmät epätasaisuudet voi oikaista laatoitukseen käytettävällä laattalaastilla.
Laminaatti, vinyyli yms.
Kelluva lattia: Jos betonialusta on riittävän tasainen, sen päälle voi hyvin asentaa lukkoponttilattian (lamellin tms.). Lamellien alle betonilattiaa vasten laitetaan kosteussulku ja äänieriste, jotta betonista ei nouse kosteutta lattiaan. Sama menetelmä sopii mm. linoleumi- ja vinyylipäällysteisiin.
Lamellit (sauva, lauta)
Liimattu lattia: Lamellilattian (sauvaparketti, lankku tms.) voi hyvin liimata lattialevyalustaan. Todellisuudessa kyse on kelluvasta lattiasta, sillä lattialevyjä ei ole kiinnitetty alustaansa. Lamellilaudat liimataan yhteen urista ja ponteista. Sekä massiivilankut että lamellilattiat voidaan liimata kokonaan alustaan. Tätä menetelmää käytetään usein lattialämmitteisen betonilattian yhteydessä.
Laatat ja klinkkerit - suoraan betonille
Liimattu lattia: Täysin kovat ja täysin ”kuolleet” betoni-alustat ovat paras alusta klinkkereille ja laatoille. Betoni-pinnan pitää vain olla täysin kuiva, kiinteä ja pölytön, jotta laatat ja klinkkerit voidaan asentaa sen päälle. Kiinnitystä voi-daan edesauttaa pohjustamalla betoni primerilla. Liitoskoh-dat muihin rakenteisiin saumataan elastisella saumamassalla.
Lattia: koolauksella
Koolaus on yleensä mitoitukseltaan 50 x 50 mm ja se on asennettu betonialustalle - joko terassin alustaksi tai alapohjaa varten.
Alapohjien lattiapinnat perustetaan yleensä koolauksella rossipohjaisissa taloissa ja betonialustaisissa kohteissa. Koolauksen k/k etäisyydet ovat yleensä 300-600 mm. Myös taloissa, joiden ylä-pohjat on tehty betonista, lattiat on usein kiilattu koolauksen päälle. 1960-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa taloissa (rossipohjaiset) alapohjan lattiat on usein tehty koolaukselle, mutta uusimmissa taloissa ne on voitu perustaa myös suo-raan kantavan betonin päälle. Jos et ole varma omasta lattiastasi, voit koputella siihen. Suoraan betonille perustettu lattia kuulostaa kiinteältä, sen sijaan koolaukselle perustetun lattian ääni on ontto. Jos poistat vanhan lattian, koolausta joutuu oikaisemaan mm. kiiloilla.
Täyspuulattia
Täyspuiset lattialaudat voi asentaa suo-raan koolauksen päälle. Jos koolausta asentaa enemmän koolauksen välisiä etäisyyksiä kaventaen, koolaukselle voi asentaa verrattain raskaitakin lattialautoja.
Parketit, matot yms.
Koolausta voi käyttää alusrakenteena myös levyille. Niiden avulla voidaan rakentaa kiin-teä alusta, joka kestää erilaisia kelluvia tai kokonaan liimattuja lattiapääl-lysteitä. Alusrakenne tehdään yleensä lastulevyistä, jotka liima-taan ja kootaan urista ja ponteista. Alusrakenne asennetaan poikittain koolaukselle ja kiinnitetään ruuveilla tai nauloilla. Tämän jälkeen lattiaan voidaan asentaa parketti, ohuempi puu- tai laminaattilattia, linoleumi, muovimatto
Lattia: palkeille
Palkkilattia on hyvin yleinen alusrakenne. Vanhoissa taloissa palkkikoko on usein vähin-tään 150 x 150 mm ja palkkiväli 700-1200 mm. Uusissa taloissa palkit ovat korkeampia ja kapeampia ja palkkiväli 400-800 mm.
Talon alapohja on hyvin usein perustettu palkkirakenteen päälle. Naulojen ja ruuvien sijainnista näkee, miten palkit on asennettu.
Jos palkkeja pitää oikaista, niiden molemmille sivuille kiinnitetään laudat, jotta rakenne saadaan oikaistua samaan tasoon. Palkit oikais-taan korkeimmalle sijoittuvan palkin tasoon. Laudoilla varmistetaan, että tukirakenteiden väliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi.
Täyspuinen lautalattia
Lattian voi asentaa suoraan palkeille ruuvaamalla tai naulaamalla täyspuulankut tai vahvat lamellilaudat poikittain palkkeihin nähden. Lankkujen ja lautojen pitää olla niin paksuja, että ne kantavat palkkien välisen jännitevälin (kts. taulukko)
Parketit, matot yms.
Palkkirakenteelle voi perustaa myös kelluvan lattian. Tällöin on kuitenkin ensin asennettava kantava alusrakenne. Se koostuu yleensä lastu- tai vanerilevyistä, jotka liimataan ja kootaan yhteen urista ja ponteista. Alusrakenne asennetaan palkkien päälle poikittain ja ruuvataan tai naulataan palk-keihin kiinni. Alusrakenteen ansiosta päällystevaihtoehtoja on useita parketista puulattiaan tai erilaisiin mattomate-riaaleihin. Lattian voi asentaa haluamansa suuntaisesti.
Laatat ja klinkkerit
Klinkkereitä ja laattoja ei pitäisi asentaa palkkialustalle eikä puulevyille. Ne eivät kestä alustan liikehdintää ja vaativat tämän vuoksi täysin jäykän ja ”kuolleen” alustan, jotta ne tai niiden saumat eivät murru. Ohut betonilevy, joka on valettu teräksestä valmistettujen lohenpyrstölevyjen päälle voi muodostaa riittävän jäykän alustan pienikokoisilla lattiapin-noilla. Suuremmilla lattiapinnoilla betonilevy on usein liian raskas. Tällöin alusta voidaan rakentaa palkkien päälle asen-netuista vahvoista kipsi- tai kuitukipsilevyistä.
Lattialautojen paksuus
Taulukosta näkee lautojen vähimmäispaksuuden, jos ne asennetaan vanhojen lattiapalkkien (leveys 150 mm) päälle. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä mittavaatimukset voivat vaihdella tuotteittain. Palkkien väliset etäisyydet on mitattu palkin keskeltä seuraavan palkin keskikohtaan.
