Johdanto
Ohjeet
01
Lattian rungon tukeminen
5
Vaihe
Mallityökohteessa oli vanhalle talolle tyypillinen lattiaratkaisu. Betonista valetun välipohjan päällä oli lautalattia, joka oli rakennettu ns. koolaukselle eli syrjälleen lattialle asennetuille soiroille. Betonivalu oli valmistusajankohdan valumenetelmän tapaan epätasainen, joten runkosoirot oli jouduttu kiilaaman suoraan lukuisilla puupalikoilla ja puuliuskoilla.
Lattia purettiin kahdestakin syystä. Se oli tehty aikanaan ehkä hieman huolimattomasti ja toiseksi lattiaan haluttiin lattialämmitys. Lattialämmityksen olisi voinut asentaa tietysti entisen päällekin, mutta pinta olisi noussut liikaa.
Tässä vaiheessa olisi ollut erinomainen mahdollisuus tehdä myös osittain varaava lattialämmitys. Vanha puurunkoinen lattia purkamalla olisi saatu sopivasti tilaa betonilaatan valamiseen ja lämmitysputkien upottamiseen samalla siihen. Puulattian paksuudesta olisi riittänyt tilaa myös lämmöneristeelle, jos sen asentamiseen olisi ollut tarvetta.
Perinteinen koolaus voidaan tehdä kahdella tavalla riippuen lattianpäällysteen alle tarvittavan eristeen paksuu-desta. Jos alla on koko alueella lämmin tila, runkopuuksi riittää 50 x 100 mm soiro, joka vain kiilataan vaakasuoraan. Jos eristettä tarvitaan enemmän, runkopuut kiinnitetään pystysuuntaisten palikoiden varaan.
Kuvatussa tapauksessa runkopuuksi oli hankittu tasalaatuista ja suuren taivutuslujuuden omaavaa kertopuuta. Sen kantavuus on vakiosahatavaraa (ei lujuuslajiteltua) parempi. Runkopuut kiilattiin suoraan säädettävillä muovipalikoilla. Ne ovat pitkäikäisiä ja niiden asentaminen on nopeaa.
Maissa, joissa ei ole puuta siten kuin meillä eikä puuta osata käyttää ja se on kallista, lattiankin runkopuut tuetaan muovikiiloilla.
Piirros on suuntaa-antava esimerkki. Oletuksena tässä tapauksessa on huonosti eristetty ja huo-nosti kosteussuojattu laatta (A), jonka päälle pitää levittää höyrynsulku (B). Runkopuut (C) asennetaan päällysteen jäykkyydestä riippuen 400-600 mm välein ja niiden kannakkeet (D) enintään 800 mm välein. Välituet (E) ovat tarpeen, jotta päällyste voidaan kiinnittää runkopuihin.
Kuvatun työkohteen pohjalaatan (A) päälle levitettiin 0,20 mm muovikalvo (B), ettei mahdollinen kosteus pääsisi eriste-tilaan. Eristetilaan pitää tässä tapauksessa järjestää myös tuuletus, jotta huoneesta tuleva kosteus pääsee pois.
Lattianpäällysteen runkopuiden (koolauksen) asennus käynnissä. Runko-puut tuetaan poikittaissuunnassa, koska kapeat muovikannakkeet (D) eivät pidä niitä asennossaan eikä niitä voi kiinnittää kannakkeisiin.
Kertopuusta on mahdollista saada riittä-vän pitkiä soiroja. Jokaista erikoispitkää ei kuitenkaan kannata tilata, koska sellaisen kuljettaminen voi olla hankalaa. Mutta kertopuusoiroja ja sahatavaraa voi jatkaa. Yksinkertaisin tapa jatkami-seen on naulata jatkoksen molemmille puolille noin metriset laudat tai vanerisuikaleet. Asiaa helpottaa, jos jatkoksen alle sijoitetaan kannatin. Jatkettavat päät voi lisäksi loveta toisiinsa noin puo-litoista kertaa aineen leveyden matkalta.
Runkopuiden (C) ja seinän väliin jätetään noin 10 mm rako, minkä voi toteuttaa muovikiiloilla. Meillä samaan tarkoitukseen sahataan puukiiloja tai levynpaloja. Ensimmäinen tukirima (E) sijoitetaan 30 cm päähän seinästä.
Runkopuut pitää tukea pystyyn (syrjälleen) välirimoilla vähintään noin 800 mm välein. Jos runkopuut tuettaisiin lovetuilla puupalikoilla, välitukia ei juuri tarvittaisi (edellyttäen, että päällyste kiinnitetään runkopuihin).
Runkopuita asennettaessa niiden korkeustasoja pitää seurata koko ajan pitkällä vesivaa’alla. Oikea korkeus saadaan tässä tapauksessa seinään vaakitusletkun avulla piirretystä peruslinjasta.
02
Kannatinsoirot kertopuusta
10
Vaihe
Mallityöhön on valittu erikoisia mate-riaaleja, jotka ovat hyvä mutta kalliita. Kertopuun valinta lattianpäällysteen runkomateriaaliksi ei kokonaiskustannuksia ratkaisevasti nosta, koska tarve on vähäinen. Kertopuun lujuus on sahatavaraa parempi, joten mallityöhön ostettiin 40 x 63 mm rimat.
Lattianpäällysteen runkopuiden saa-minen vaakasuoraan ja niiden pitävä tukeminen ei ole aivan yksinkertainen tehtävä. Lattian aluslaatta oli pinnaltaan aika karkea ja korkeuserot suurempia kuin pintamateriaaleille sallitaan.
Tästä syystä lattian runko pitää tukea ja säätää halutulle korkeudelle ja vaakasuoraan. Perinteisesti tarkoitukseen on käytetty puukiiloja tai runkopuusta katkaistuja ja niihin lovettuja kannakkeita.
Puulattioissa ilmenee jonkin verran elämistä ja kitinää, jota tässä artikkelis-sa pyritään torjumaan valitsemalla run-kopuumateriaaliksi kertopuu ja kannak-keiksi muovipalikoita.
Kertopuu on muuten vanerin tapaan viiluista, mutta paksuista viiluista koottua puuta. Kertopuusta tehdään mm. kantavia palkkeja ja kattokannattimien paarteita.
Kertopuupalkkeja on mahdollista saada hyvin pitkinä ja paksuuksiakin on ainakin 50 mm tasolle. Kertopuusta voi sahata soiroja haluttuun leveyteen tai niitä voi tilata puutavaraliikkeistä haluttuihin mittoihin sahattuina.
Runkopuuväliksi valitaan 400-600 mm päällysteen paksuudesta ja aineista riippuen. Yleensä runkopuuvälin täytyy olla tuo pienempi. Vasta 28 mm ponttilauta kestää 600 mm runkopuuvälillä.
Runkopuut pitää myös tukea mielui-ten noin 600 mm välein alla olevaan betonilaattaan.
Mallityössä lattian eristystä paranneltiin. Ensimmäisen eristekerros (F) levitettiin pohjalle kannatinsoirojen (C) väliin ja toinen välitukien (E) väliin.
Kuvatussa työssä lattian eristys uusit-tiin. Betonilaattaa vasten kannatinsoirojen (C) välitukien (E) alle asennettiin ensin kerros villaa (F). Villa leikattiin tarkasti kannatinpalikoiden (D) ympärille.
Toinen eristekerros (G) levitettiin sitten runkosoirojen (C) välitukien (E) väliin siten, että näiden yläpinnat tulivat suunnilleen samalle korkeudelle. Toisen eristekerroksen paksuus oli 50 mm.
Välitukien päälle naulattiin lattialämmityksen tukilaudat (H) 15 cm välein, jolloin lämmitysputkelle (K) jää rako. Lautojen päiden ja seinän väliin jätettiin noin 15 cm putken taivutustilaa.
Lämmönjakolevyt (J) levitettiin harvalaudoitukselle niiden urat lautojen rakoihin. Levyjen toiset reunat, tässä tapauksessa kannatinsoirojen puoleiset, naulattiin harvakseltaan lautoihin kiinni.
Vähän toista metriä pitkissä lämmönjakole-vyissä on kaksi uraa, joiden kohdalta levyt on helppo katkaista vain taivuttamalla ja muutaman kerran vääntelemällä. Pelti-saksia ei välttämättä tarvita.
Lämmönjakolevyt pitää painaa tiiviisti aluslaudoitusta vasten. Tarvittaessa mahdollisesti taipunut levy naputellaan uraan laudanpätkän syrjällä, joka on höylätty hieman kiilamaiseksi.
Lämmitysputkea (K) aletaan asentaa kiepiltä ja se painellaan työn edetessä varovasti jalalla lämmönjakolevyn uraan. Asennet-taessa pitää varoa kiertojännityksen syntymistä, ettei putki nouse pois urasta.
Lämmitysputket taivutetaan seinien vieressä kaarelle ja takaisin seuraavaa uraa pitkin. Päätykäännöksien tueksi on saatavan lastulevystä valmistettuja ura-levyjä, joita olisi hyvä käyttää.
Toisessa päässä paluuputki johdatetaan seinän vierustaa takaisin. Päätykäännöksiä varten valmistetuissa levyissä on ura myös paluuputkelle. Siinä toinen varteen otettava syy niiden käyttämiseen.
Lämmitysputkia ei asenneta kaapistojen eikä lattiaa peittävien kalusteiden alle, koska lämpötila niiden alla nousisi tarpeet-toman, ehkä jopa haitallisen paljon. Kääntölevyt olisivat tässäkin paikallaan.
03
Laatuparketti päällysteeksi
7
Vaihe
Lämmönjakolevyille asennettavan lat-tian päällyste kiinnitetään normaalisti uivaksi. Päällyste voi olla ponttilautaa tai lamelliparkettia. Mahdollista on asentaa myös lastulevy lämmitysputkiston päälle ja lastulevylle ohut pinnoite kuten laminaattiparketti tai matto.
Uivan lattian alle pitää asentaa askelääniä vaimentava eriste.
Ponttilautalattia on mahdollinen uivaksi lattiaksi, mutta sen mitta ei saa olla leveyssuunnassa noin viittä metriä suurempi laudan elämisen vuoksi. Ristiinliimattu lamellilautaparketti ei elä yhtä paljon ja sallii näin muutamaa metriä laajemman pinnan.
Uiva lattia tarkoittaa sitä, että päällystemateriaali liimataan ponteista yh-tenäiseksi kanneksi lattian päälle ja kiinnitetään vain kevyesti asennuksen alkupäästä lattian runkopuihin.
Ponttilaudan, siis kokopuun, paksuu-den pitää olla 28 mm tai suurempi, jos kannatinväli on 600 mm. Sitä ohuemman materiaalin alla kannatinvälin pitää olla 400 mm. Ristiinliimatun lamellimateriaalin kantavuus on hieman parempi kuin kokopuun, mutta alle noin 18 mm paksusta tavarasta ei voi tehdä lattiaa runkopuiden varaan, vaan alla täytyy olla esim. kantava lattialastulevy.
Lattialämmityksen kannatinlaudoitus tehdään putkivälistä ja putken koosta riippuen 25 tai 21 x 100 mm laudasta.
Uiva lattianpäällyste kootaan tavallisimmin ristiinliimatusta lautaparke-tista, mutta tässä tapauksessa se tehtiin kokopuusta höylätystä pontti-laudasta (M). Mallityössä laudat kiinnitettiin lattian runkopuihin. Rakenne ei siis ole uiva. Lautojen alle levitettiin pehmeä kartonki (L).
Alustasta lakaistaan tai imuroidaan roskat ja pöly pois ennen kuin askeläänieriste levitetään lattialämmityksen päälle. Roskia ei saa jäädä myöskään sen päälle. Paksu askeläänieriste asennetaan pusku-saumoin tai saumat sovitetaan alustan mataliin kohtiin.
Ensimmäiset laudat kiinnitetään seinän suuntaisesti noin 10 mm etäisyydelle sei-nästä. Lattian etenemisen tasaisuutta pitää varmuuden vuoksi seurata. Sen seuraamisek-si lattian ylle ensimmäisen kahden laudan sauman kohdalle voi kiristää linjalangan, josta mittaukset tehdään.
Ponttilautaa tai lamelliparkettia voi katkoa lähes kaikilla sahoilla. Paras jälki ja vähiten haitallisia sälöjä syntyy nopea-käyntisellä katkaisusirkkelillä. Hienohampai-sen käsisahanki jälki on hyvä. Pistossaha repii tavallisesti niin pahasti, että sillä pitää sahata nurjalta puolelta.
Mallityössä liimattiin vain päittäisjat-kokset, koska laudat kiinnitettiin ruuveilla. Uivaa lattia tehtäessä liimataan sekä sivu-että päätysaumat. Liimaksi sopii mikä tahansa puuliima. Tarjolla olevat parketti-liimat ovat myös hyviä.
Ponttilaudat (tai pontatut lamellilau-dat) naputellaan tiukasti toisiaan vasten. Laudan pitää mennä niin syvälle ponttiin, ettei pintaan jää rakoa. Laudat naputellaan yhteen vasaralla ja laudanpätkällä, joka sopii ponttiin.
Lauta ei mene aina aivan helposti pont-tiin erityisesti jatkoksen kohdalla ja jos lau-doissa on vähänkin mutkaa tai kieroutta. Kiristysvoimaa voi lisätä naulaamalla runko-puuhun tuen ja kiristämällä lautaa kahdella kiilalla vastakkaisista suunnista.
Viimeistä lautaa ei voi lyödä edelliseen kiinni kuten keskilattialla, jossa tilaa on riittämiin. Viimeinen lauta seinän vie-ressä kiristetään paikalleen esim. sork-karaudalla tai muulla vivulla levynpala seinää vasten kuten kuva osoittaa.
Materiaalit
0,20 mm höyrynsulkumuovia
• höyrynsulku (B)
40 x 63 mm kertopuuta
• lattian kannatinpalkit (C), väli 400–600 mm k/k
38 x 56 mm lautaa
• kannatinpalkkien välituet (E), väli enintään noin 800 mm
25 x 100 mm lautaa
• lattialämmityksen kannatinlaudat (H), väli 150 mm
Lämmöneristettä
• ensimmäinen kerros (F)
• toinen kerros (G)
22 mm tammiponttilautaa
• lattialaudat (M)
Lisäksi
• 50, 70 ja 120 mm ruuveja, soveltuviin paikkoihin vastaavia nauloja
• huopanauloja
• puupalikoita ja/tai kiiloja runkopuiden tukemiseen
• 55 mm ruuveja
• lämmönjakolevyjä (J)
• 20 mm PEX-lattialämmitysputkea (K)
• askeläänieriste (L)
• puuliimaa (parkettiliimaa)
Vie aikaa
5 päivää
Hinta
Lattian runkomateriaali ja eristeet noin 30 €/m2. Lämmitysputki ja lämmönjakolevyt noin 50 €/m2.
Vinkit & niksit
Korkeustason mittaus ja merkintä
Lattian pinnan täytyy olla tietenkin vaakasuorassa. Laattapohja ei sitä aina ole eikä ole tarpeenkaan olla. Varsinkin 1950-luvulla lattiavalut tehtiin varsin suurpiirteisesti ja pinta säädettiin suoraan tukemalla koolaus vaakatasoon.
Päällyste saadaan vaakasuoraan siten, että seiniin merkitään esim. 50 cm korkeudelle vaakalinja tai merkkiviivoja. Niistä määräväli alaspäin on lattian pinta tai esim. runkopui-den yläpinta. Korkeustason voi merkitä vaakitusletkulla tai laserilla.
VaakitusletkuNestetäytteinen (vesi, mahdollisesti vär-jätty) letku on edelleen käypä ja kätevä korkeustasojen mittausväline pitkillä etäisyyksillä. Letku on useimmiten myös ylivoimaisesti halvin ratkaisu tähän tar-koitukseen. Seinään tehdään yksi merkki ja sen korkeustaso siirretään tarvittaviin paikkoihin pitämällä letkun vesipinta ensin tehdyn merkin kohdalla.
LaservaakaVaakasuuntien merkitsemiseen sopivia laserlaitteita on suuri joukko. Halvimmat maksavat muutaman euron, kalliit sato-ja. Luotettavat ammattilaitteet maksavat niin paljon, että nikkarin on parasta tyytyä vesiletkuun. Pyörivällä, ympäri huoneen näyttävällä, laserilla vaakalinja saadaan luotettavasti. Sekään ei silti näytä kulman taakse kuten vesiletku.
Lattialämmitysputkisto on kuin suuri lämpöpatteri
Lattialämmitys on vesikiertoinen. Putket ovat lämmitysputkiksi valmistettua PEX-putkea.Putkiväli riippuu sen koosta.Mal-litapauksessa putkiväli on 30 cm (riittää vain ns. mukavuuslämmitykseen).
Lämmitysputket asennettiin 0,6 mm alumiinista valmistettujen lämmönjakolevyjen uriin.Lämmönjakolevyt laskettiin harvalaudoitukselle urat lautojen väliin. Käytettyjen lämmönjakolevyjen mitat olivat 280 x 1150 mm.Kuvissa ja piirroksessa nähdään, että lämmitysputkien mutkat ovat vapaana eristeen päällä, mutta käytännössä mutkien alle asennetaan lastulevyt, joihin on jyrsitty mutkien urat sekä poikittainen ura lähelle päätyreunaa, johon sijoitetaan paluuputki.
Lattialämmitys varustetaan ter-mostaatilla,minkä avulla huonelämpötila pysyy säädetyssä arvossa.
Lattialämmitysputkiston (K) kannatin-laudoitus (H) kiinnitettiin mallityössä runko-soirojen välitukien (E) varaan 15 cm välein reu-nasta reunaan. Seinän viereen pitää jättää myös noin 15 cm putkien kääntötilaa. Lämmönjakolevyt (J) painetaan lautojen päälle urat niiden rakoihin.
Lehtiversio
Lataa artikkeli pdf-muodossa samanlaisena kuin se julkaistiin alunperin Tee Itse -lehdessä.
