Keittiösaareke muuraamalla

Keittiösaarekkeen muuraaminen ei edellytä aikaisempaa muuraus-kokemusta. Päätyjen tukilevyjen ansiosta työpöydän tiilirungon muuraus sujuu nopeasti. Seuraavan tiilen paikka on aina tiedossa.Uudistunut keittiöratkaisu on kaikkien mieleen: työtilaa riittää niin ruuanlaittoon, ruokailuun, askarteluun kuin paperitöihinkin.

Johdanto

Puutöihin tottunut nikkari epäröi ryhtyä muuraa-maan. Aika moni heistä siksi, että on kokeillut, mutta tulos ei ole ollut kehuttava.

Ja kyllä muuraus vaikeaa onkin ainakin tavallisin työme-netelmin. Kivet jämähtävät paikoilleen melko pian sen jäl-keen, kun ne on laskettu laastiin. Tai ne valuvat pois paikoil-taan. Jos tiili ei osu kohdalleen ensi yrittämällä, seinä pullistelee tai tiiliä jää muita syvem-mälle. Samaa tapahtuu tiilten liukuessa löysässä laastissa.

Varmasti paikoilleen

Muuraamisen ei onneksi kuitenkaan tarvitse olla kovin vaikeaa ainakaan silloin, kun työ on kooltaan kohtuullinen.

Muuraamisesta on kirjoitet-tu usein ennenkin, mm. Tee Itse -lehdessä nro 2/2005. Silloin kerroimme, miten keittiökaa-peille voi muurata väliseinät piirtämällä tiilien sijoituksen seinään. Siitä ohjeesta tuli pal-jon hyvää palautetta. Monet kertoivat innoissaan, että nyt he osasivat muurata.

Tällä kertaa menemme askeleen pitemmälle ja teemme sen vieläkin helpommaksi. Teemme tukiseinämän, jonka mukaan keskelle huonetta sijoitettavan työpöydän runko muurataan.

Tukiseinään (lastulevy) piir-retään vaakaviiva jokaista tiili-kertaa varten. Piirrettyä viivoitusta noudattamalla päästään varmasti tavoitteeseen. Tiilisei-nämästä tulee automaattisesti suora pystysuunnassa ja tiiliri-vit ovat säännölliset.

Tukiseinämän tekoon menee kyllä jonkin verran aikaa, mutta se tulee takaisin, sillä muu-raustyöhön ei juuri sen takia kulu kovin pitkää aikaa.

Kaksi miestä muurasi ja rappasi tämän pöydän rungon yh-dessä päivässä. Sitten meni vie-lä pari päivää maalaamiseen sekä hyllyjen, kaappien ja pöy-tälevyn asennukseen.

TÄRKEÄÄ

Alustan on oltava tukeva
Kuvattu tiilirakenne voi olla liian raskas kevyesti rakennetulle puulattialle. Vaarana on muurausten halkeileminen puulattian joustaessa. Jos lattia tuntuu vähänkin joustavalta, sille ei pidä ruveta muuraamaan mitään ilman lattian vahvistamista. Muuraukset tulisi aina tehdä betonilattialle tai betonilaatalle. Tässä keittiössä on betonilattia huoneen puoliväliin ja loppuosassa puulattia. Lattia avattiin niistä kohdista, joissa pöydän rungon muuraus ulottui puun päälle ja sille alelle valettiin beto nilaatta puulat tian pinnan tasalle. Näin muuraukselle saatiin tukeva alusta. Sitten lattia suljettiin ja päälle kiinnitettiin 19 mm levy uivaksi rakenteeksi. Kun pöydän runko oli saatu valmiiksi, betoni lattia sekä levytetty osa lattiasta voitiin laatoittaa juuri siten kuin perhe oli halunnutkin.

Ohjeet

01
Viivat tiilirivien korkeudelle 5 Vaihe

Tarkka apuviivoitus on tarpeen, jos tii-listä ja muuraamisesta yleensä ei ole paljon kokemusta. Mallityönä oli muurata pöydän runko H-kirjaimen muo-toon. Siinä on siis kaksi päätyä ja niitä yhdistävä väliseinä. Tukirakenne koostuu kahdesta lastule- vystä, joiden mukaan päädyt muura-taan. Lisänä on mittalankku väliseinän muurausta varten. Tukirakennetta ja apuviivoitusta voi soveltaa muihinkin muurauksiin, jotka ovat kooltaan samaa luokkaa. Rakenteiden koot täytyy vain sovittaa tehtävän mukaan.

1

Piirrä apuviivat levyihin (A) seuraavasti:
■ Piirrä ensin vaakaviivat jokaisen tiilirivin yläpinnan tasalle. Koska kolme tiilikertaa tekee yhteensä 20 cm, on helpointa piirtää ensin vaakaviivat 20 cm välein ja jakaa niiden välit sitten kolmeen osaan.
■ Piirrä väliseinän ja sokkelin sijainti piirroksen mittojen mukaan.

2

Kiinnitä tukilevyn (A) reunoihin pitkät reunarimat (B1) ja sen jälkeen kolme muuta tukirimaa (C). Rimoista päätylevy saa kehyk-sen, joka jäykistää sitä riittävästi.

3

Lattiaan kiinnitetään kaksi rimaa (B2) nauloilla tai ruuveilla. Rimojen väli on tarkasti 215 cm. Ison suorakulman puuttuessa rimat saa yhdensuuntaisiksi suorakulmaista lastu-levyä mittana käyttäen.

4

Nosta nyt päätyjen tukilevyt (A) pystyyn. Aloita siitä päästä, jossa lattia on korkein. Ensimmäinen levy säädetään kiiloilla vaakasuoraan ennen kuin se naulataan tai ruuvataan lattiaan jo kiinnitettyyn rimaan (B2). Sen jälkeen tukilevyn korkeus siirretään vesivaa’alla ja pitkällä suoralla laudalla tai lankulla toiseen levyyn. Kun sekin on vaakasuorassa, se ruuvataan kiinni toiseen lattiaan kiinnitettyyn rimaan (B2).

5

Tukilevy tuetaan pystysuoraan vinotuilla (E), joiden alapäät kiinnitetään lattiaan rimoihin (D). Vinotuet kiinnitetään vinoon lattia rimoihin. Toisessa päässä vinotuet pidetään pakoillaan liimapuristimilla samalla kun levyä (A) säädetään pystysuoraan. Sen jälkeen vinotuet ruuvataan kiinni ylhäältä.

02
Muuraustyö: tiiltä tiilen päälle ja lopuksi rapataan 6 Vaihe

On aika aloittaa muuraus, kun pääty jen levytuet ovat paikoillaan. Koko työ muu-rauksineen ja rappauksineen käy hel-pommin yhdellä laastilaadulla eli muu-rauslaastilla tai karkealla rappauslaas-tilla (tartunta-/täyttölaasti). Silloin pinnat voi rapata heti muurauksen tultua valmiiksi eikä saumoista tarvitse poistaa laastijäänteitä. Jos rappaus jää seu-raavaan päivään tai myöhemmäksi, pinnat täytyy silottaa karkealla juuriharjal-la heti muurauksen jälkeen. Muuten laastin jäänteet kuivuvat epätasaiseksi pinnaksi ja niiden poistamiseen tarvi-taan talttoja tai muita kovia työkaluja.

HUOM! Oheiset piirrokset ovat vain suuntaa-antavia. Tiilien mää rät ja rakenteen mitat riippuvat valitun tiilen koosta. Sauman paksuus on 10-15 mm. Täystiilet muurataan 10 mm saumoin. Moduulitiilien mitat perustuvat 100 mm moduuliin (M) ja 15 mm saumapaksuuteen. Yleinen mitta on 3M x M x M saumat mukaan lukien. Hormitiilen koko on 257 x 123 x 57 mm. Saumapaksuus on noin 13 mm.

1

Ensimmäinen tiilikerta tehdään suunnil-leen piirroksen osoittamalla tavalla. Muiden kuin moduulitiilien mitoista ei muodostu tarkkoja välejä kaapeille. Sopivin tiilikoko on 257 x 123 x 57 mm. Kahteen ensimmäiseen tiilikertaan menee kumpaakin 23 tiiltä (sok-keli). Sen jälkeen tarvitaan 16 kiveä jokaiseen tiilikertaan. Muista, ettei puolikivi (tiili) ole pelkkä kahtia katkaistu tiili. Lisäksi täytyy poistaa keskeltä noin 10 mm saumaa varten. Vasta sitten puolikiven leveys ja pituus ovat suunnilleen samat.

2

Seuraavat tiilikerrat muurataan väliseinästä alkaen: aseta mittalankku (F) edelliselle tiili kerralle, kiilaa se päätylevyn vaakaviivojen tasalle ja kiilaa paikalleen pystyviivan mukaan. Nyt voit latoa tiiliä mittalankkua vasten ja painaa ne laastiin, kunnes ne ovat laudan yläreunan tasalla. Tarkista myös, että saumat tulevat mittalankun viivojen kohdalle.

3

Muuraa päätyjen tiilikerrat tarkasti pääty-levyjen apuviivojen korkeudelle. Paina tiiliä alas, kunnes ne ovat tasan vastaavan vaakaviivan kanssa ja kaavi liika laasti heti pois.

4

Viimeinen tiilikerta vaatii erityistä tarkkuutta. Tiilet asetetaan hyvin tarkasti ja ne painetaan tarkasti oikeaan korkeuteen. Saumoihin lisätään vähän laastia, jos ne eivät tunnu täysiltä. Päätylevyt poistetaan heti.

5

Keittiösaareke rapataan heti muurauksen valmistuttua. Sekoita laastista melko löysää ja vedä se pintaan teräshiertimellä aika kovaa tiiliä vasten painaen. Täytä vielä saumoja, jos niissä on koloja tai vajaita kohtia.

6

Tasoita huopahiertimellä pyörivin liikkein. Hierrin pidetään märkänä veteen kas taen. Sitä täytyy kastella usein. Muurauslaas tilla pinnasta ei saa aivan sileää. Sileämpää jälkeää saa hienolaastilla tai tasoitteella.

03
Asennus: kaapit paikoilleen 6 Vaihe

Muurauslaasti on kovettunut riittävästi ja seinät kestävät käsittelyä, kun laas-tisaumojen tumma sävy on vaalentunut rappauksen sävyyn. Nyt voi ryhtyä maa-laamaan. Maaleiksi sopivat remontti-maalit ja koristepinnoitteet, jotka kum-pikin levitetään teloilla. Lopuksi asennetaan hyllyt, kaapit ja pöytälevy.

Mallityö tehtiin valmisosista, joita ei ole Suomessa saatavana. Hyllyt voi teh-dä lastu- tai puulevystä. Lastulevyhyl-lyissä on vähiten työtä, jos ne tekee me-lamiini- tai laminaattipintaisesta levys-tä. Hyllyt ovat niin pitkiä ja leveitä, että ne on tehtävä vähintään 22 mm lami-naattilevystä tai noin 30 mm puulevys-tä. Laminaattilevyn etusyrjään kannattaa kiinnittää liimalla ja nauloilla 21 x 28 mm puulista jäykisteeksi.

Pöytälevylle tehdään tasainen alusta. Jos alusta on epätasainen, vaarana on kalliin levyn katkeaminen. Ole varovai-nen myös levyn nostelussa. Se voi katketa, jos se pääsee vähänkin putoamaan.

1

Kaappien sokkeli kiilataan paikalleen vaakasuo raan. Kiilat pitää naulata tai liimata sokkeliin tai lattiaan, etteivät ne liiku. Sitten sokkeli kiinnitetään lattiaan kulmalevyillä. Sokkelin korkeuden täytyy olla muurauksen korkeus vähennettynä kaappien korkeudella.

2

Kaapit (G) asennetaan sokkelille, kiriste-tään toisiinsa väliaikaisesti liimapuristimilla ja kiinnitetään yhteen ruuveilla. Ne ruuvataan myös pohjien läpi sokkeliin kiinni.

3

Muurin ja kaappien päälle pitää kiinnittää paksua teippiä tai muoviliuskoja. Nämä saavat olla hieman joustavaakin materiaalia. Niillä tehdään pöytälevylle aivan tasainen ja vaakasuora alusta. Pöytälevy nostetaan paikalleen liuskojen tai teippien liiman kuivuttua.

4

Hyllyjen (H) asennus on helppoa, jos ne on varustettu urilla, kuten asennussarjan levyt (ei Suomessa, ne pitää sahata/jyrsiä). Hyllyt työn-netään päätyseinän listoihin. Lisäksi alahylly saa tukea alle muuratusta sokkelista.

5

Ylähyllyä kannattavat myös listat päätysei-nissä. Hyllyn takareunan keskivaiheille kiinni-tetään kiviseinätulpan kera vankka ruuvi, jota varten hyllyn syrjään porataan reikä. Kun hylly työnnetään paikalleen, ruuvi tukee sitä.

6

Kivilevy on nostettu paikalleen ja nyt voidaan asentaa liesitaso. Useimmat tasot on varustettu kumilistalla, joka sulkeutuu tiiviisti pöytälevyyn. Siten liesitasoa ei tarvitse yleensä kiinnittää erikseen pöytään.

Materiaalit

15 mm lastulevyä
• 1 vähintään 120 x 180 cm lastulevy, josta sahataan 2 tukilevyä (A), mitat noin 90 x 120 cm 50 x 50 mm rimaa
• 4 reunarimaa (B1 ja B2), 120 cm
• 6 reunarimaa (C), 80 cm
• 2 lattiarimaa (D), 120 cm
• 6 vinotukea (E), 150–170 cm

45 x 95 mm soiroa
• 1 mittalankku (F), 212 cm

Lisäksi
• noin 230 tiiltä, jos tehdään suositellusta hormitiilestä 257 x 123 x 57 mm
• 10 (25 kg) säkkiä muurauslaastia tai rappauslaasteista tartunta-/täyttölaastia, joissa kaikissa raekoko 0–4 mm
• 3 alakaappielementtiä (G)
• 2 hyllyä (H), noin 39 x 188 cm
• kivilevy (J), 120 x 215 cm
• 15, 35 ja 50 mm ruuveja
• 7,5 x 112 mm ankkuriruuveja
• ruuvitulppia
• liimaa
• asennusliimaa
• kulmarautoja
• remonttimaalia

TYÖKALUT

• käsisaha
• porakone
• vesivaaka
• laastiämpäri
• lapio tai porakoneeseen tarkoitettu
laastivispilä laastin sekoitukseen
• muurauskauha, teräs- ja huopahierrin
• muurarinvasara
• massapuristin
• liimapuristimia

Hinta:

Noin 400 euroa ilman hyllyjä, kaappeja ja pöytälevyä.

Piirustus

Vahvat tiiliseinät

Tiilien limitykseksi valittiin juoksulimitys, mikä antaa hyvän lujuuden. Siinä tiilien päätysaumat ovat puolen tiilen verran limi-tettyinä. Piirroksessa punainen tiili on välisei-nän täysmittaisen tiilen pää. Tämä rakenne sitoo päädyt ja väliseinän lujasti yhteen.

Vahvat tiiliseinät

Vinkit & niksit

Ennen kuin aloitat:tietoa tiilistä ja mitoituksista

Sanoja, jotka on hyvä tuntea
Tiilirivi: vaakasuora kerros tiiliä.
Tiilikerta: Tiilen korkeus sauman kera eli mitta tiilirivin yläreunasta sen päällä olevan tii-lirivin yläreunaan. Kolme kerrosta 57 mm korkeita tiiliä nostaa seinää noin 20 cm.
Limitys: Järjestelmä, jolla eri kerrosten tiilet asetellaan toistensa suhteen. Esim. juoksulimi-tys puolen tai neljänneskiven etenemällä.

Tiilien ja muurattujen rakenteiden mittoja
Täystiili, mitat 230 x 130 x 75 (ja 55) mm.
Hormitiili, mitat 257 x 123 x 57 mm. Sopivin koko ohjeen mukaiseen muuraukseen.
Moduulitiili, mitat 285 x 85 x 85 mm.
Erikois- ja lohkotiilissä myös noin 100 ja 135 mm leveyksiä sekä 75 mm paksuuksia.
Puolikivi, kahtia katkaistu tiili (ei moduuli-tiilissä). Sauman takia siitä katkaistaan lisäksi 10 mm, joten mitaksi tulee 130 x 130 mm.
Rakenteiden mitat. Muurattujen raken-teiden ulkomitat on paras suunnitella tiilen pi-tuuden ja leveyden mukaan. Ei moduulimittai-silla tiilillä mittayksikkönä voi käyttää tiilen le-veyttä (+ sauma). Perinteisen kokokiven leveys (L) sauman kera on noin 14 cm (130 + 10 mm), joten kaikkien niillä muurattujen rakenteiden mitat ovat luvun 14 kerrannaisia. Hormitiilen (257 x 123 x 57 mm) mitoitus on samantyyppi-nen, mutta saumapaksuus 10-13 mm.

Tiilirakenne ja kaappien mitat
Ohjeen mukaisen pöydän rungon voi tehdä muillakin mitoilla kuin ohjeessa on esitetty. Jos siihen on tarkoitus sijoittaa vakiokaappeja, vanhat täystiilet sopivat mittoihin huonosti.
Moduulitiilille uudenaikaisten kaappien mi-tat sopivat. Vakiokaapin leveys on nimittäin 600 mm ja moduulitiilen pituus 3M (= 300 mm). Hormitiilillä saahaan lähelle vakiokaap pien mittojen mukaisia tiloja, esim. 66 ja 189 cm. Ti-lat ovat hieman liian suuria, mutta niitä kaven-taa mm. rappaus. Ja sovitusvara on hyväksi.

Sisänurkasta ulkokulmaan a x L(M). Täyskiven (tiilen) mitta on 2 x L, moduulitiilen 3M.
Moduulitiilillä mitoitus säilyy rakenteessa joka suuntaan. Tiilen pituus on 3M saumat mukaan lukien ja leveys sekä korkeus M. Myös 2M-mittoja on korkeuksissa ja leveyksissä.

Sisämitta L + 10 mm, sama moduulijärjestelmässä M.
Täyskiviä käytettäessä lähtökohta on mitta L (leveys + 10 mm), joka on jaollinen luvulla 14. Tiiliseinän voi jakaa 14 cm moduuleihin (piir-rosten punaiset neliöt), koska puolen kiven mitta on 130 mm ja sauman paksuus 10 mm.

Ulkomitta L (M) - 10 mm
Jos on laskettava välimatka on sisänurkasta ulkokulmaan, mitan täytyy olla jaollinen luvul-la 14, koska jokaista tiiltä kohti on yksi sauma. Sisämitan on oltava L + 1 eli siis luku, jonka voi jakaa luvulla 14 ja lisätä siihen 10 mm. Sisämi- toissa tarvitaan nimittäin yksi lisäsauma suh-teessa tiilten määrään.

Lehtiversio

Lataa artikkeli pdf-muodossa samanlaisena kuin se julkaistiin alunperin Tee Itse -lehdessä.

    Muut lukevat juuri nyt …

    Lisää samasta aiheesta Keittiö